Salmos 104

1 Bendice, alma mía, a Jehová; Jehová Dios mío, mucho te has engrandecido, de gloria y de hermosura te has vestido.

Kiitä Herraa, minun sieluni, Herra, minun Jumalani, sinä olet ylen suuri; valkeus ja kirkkaus on sinun pukusi.

2 Que se cubre de luz como de vestidura, que extiende los cielos como una cortina;

Sinä verhoudut valoon niinkuin viittaan, sinä levität taivaat niinkuin teltan;

3 Que entabla con las aguas sus doblados, el que pone a las nubes por su carro, el que anda sobre las alas del viento.

sinä rakennat salisi vetten päälle, teet pilvet vaunuiksesi ja kuljet tuulen siivillä.

4 El que hace a sus ángeles espíritus, sus ministros al fuego flameante.

Sinä teet tuulet sanasi saattajiksi, palvelijoiksesi tulen liekit.

5 El fundó la tierra sobre sus basas, no se moverá por ningún siglo.

Sinä asetit maan perustuksillensa, niin että se pysyy horjumatta iankaikkisesti.

6 Con el abismo, como con vestido, la cubriste: sobre los montes estaban las aguas.

Sinä peitit sen syvyyden vesillä kuin vaatteella: vuoria ylempänä seisoivat vedet.

7 De tu reprensión huyeron; por el sonido de tu trueno se apresuraron.

Mutta ne pakenivat sinun nuhteluasi, sinun jylinääsi ne juoksivat pakoon;

8 Subieron los montes, descendieron los valles a este lugar, que tú les fundaste.

vuoret kohosivat ja laaksot laskeutuivat paikkoihin, jotka sinä olit niille valmistanut.

9 Pusíste les término, el cual no traspasarán, ni volverán a cubrir la tierra.

Sinä panit rajan, jonka yli vedet eivät käy eivätkä palaja peittämään maata.

10 El que envía las fuentes en los arroyos; entre los montes van.

Sinä kuohutit laaksoista lähteet, jotka vuorten välillä vuotavat.

11 Abrévanse todas las bestias del campo; los asnos salvajes quebrantan su sed.

Ne antavat juoman kaikille metsän eläimille, villiaasit niistä janonsa sammuttavat.

12 Junto a ellos habitan las aves de los cielos; entre las hojas dan voces.

Niiden partailla asuvat taivaan linnut ja visertävät lehvien välissä.

13 El que riega los montes desde sus doblados; del fruto de tus obras se harta la tierra.

Saleistasi sinä kastelet vuoret, sinun töittesi hedelmistä maa saa ravintonsa.

14 El que hace producir el heno para las bestias; y la yerba para servicio del hombre, sacando el pan de la tierra,

Sinä kasvatat ruohon karjalle ja kasvit ihmisen tarpeeksi. Niin sinä tuotat maasta leivän

15 Y el vino que alegra el corazón del hombre; haciendo relumbrar la faz con el aceite; y el pan sustenta el corazón del hombre.

ja viinin, joka ilahuttaa ihmisen sydämen; niin sinä saatat kasvot öljystä kiiltäviksi, ja leipä vahvistaa ihmisen sydäntä.

16 Hártanse los árboles de Jehová; los cedros del Líbano que él plantó:

Ravintonsa saavat myös Herran puut, Libanonin setrit, jotka hän on istuttanut.

17 Para que aniden allí las aves; la cigüeña tenga su casa en las hayas.

Niissä lintuset pesivät, ja haikaroilla on majansa kypresseissä.

18 Los montes altos para las cabras monteses, las peñas madrigueras para los conejos.

Korkeat vuoret ovat kauristen hallussa, kallionkolot ovat tamaanien suoja.

19 Hizo la luna para sazones: el sol conoció su occidente.

Kuun sinä olet tehnyt näyttämään aikoja; aurinko tietää laskunsa.

20 Pones las tinieblas, y la noche es; en ella corren todas las bestias del monte.

Sinä teet pimeän, niin tulee yö; silloin lähtevät liikkeelle kaikki metsän eläimet.

21 Los leoncillos braman a la presa, y para buscar de Dios su comida.

Nuoret jalopeurat kiljuvat saalista ja pyytävät Jumalalta elatustansa.

22 Sale el sol, recógense, y échanse en sus cuevas.

Aurinko nousee, ne vetäytyvät pois ja laskeutuvat luoliinsa maata.

23 Sale el hombre a su hacienda, y a su labranza hasta la tarde.

Silloin ihminen menee töihinsä ja askaroitsee iltaan asti.

24 ¡Cuán muchas son tus obras, o! Jehová! todas ellas hiciste con sabiduría: la tierra está llena de tu posesión.

Kuinka moninaiset ovat sinun tekosi, Herra! Sinä olet ne kaikki viisaasti tehnyt, maa on täynnä sinun luotujasi.

25 Esta gran mar y ancha de términos; allí hay pescados sin número, bestias pequeñas y grandes.

Merikin, suuri ja aava-siinä vilisee lukemattomat laumat pieniä ja suuria eläviä.

26 Allí andan navíos, este leviatán que hiciste para que jugase en ella.

Siellä kulkevat laivat, siellä Leviatan, jonka sinä olet luonut siinä leikitsemään.

27 Todas ellas esperan a ti, para que les des su comida a su tiempo.

Ne kaikki odottavat sinua, että antaisit heille ruuan ajallansa.

28 Dásles, recogen: abres tu mano, hártanse de bien.

Sinä annat niille, ja ne kokoavat, sinä avaat kätesi, ja ne ravitaan hyvyydellä.

29 Escondes tu rostro, túrbanse: les quitas el espíritu, dejan de ser, y tórnanse en su polvo.

Sinä peität kasvosi, ja ne peljästyvät, sinä otat pois niiden hengen, ne kuolevat ja palajavat tomuun jälleen.

30 Envías tu espíritu, críanse: y renuevas la haz de la tierra.

Sinä lähetät henkesi, ja ne luodaan; ja sinä uudistat maan muodon.

31 Sea la gloria a Jehová para siempre: alégrese Jehová en sus obras.

Pysyköön Herran kunnia iankaikkisesti. Saakoon Herra teoistansa iloita,

32 El que mira a la tierra, y tiembla: toca en los montes, y humean.

hän, joka katsahtaa maahan, ja se vapisee, joka koskettaa vuoria, ja ne suitsuavat.

33 A Jehová cantaré en mi vida: a mi Dios diré salmos mientras viviere.

Kaiken ikäni minä ylistän Herraa, minä veisaan Jumalani kiitosta, niin kauan kuin elän.

34 Serme ha suave hablar de él: yo me alegraré en Jehová.

Olkoot minun tutkisteluni hänelle otolliset; minä iloitsen Herrassa.

35 Sean consumidos de la tierra los pecadores: y los impíos dejen de ser. Bendice alma mía a Jehová. Alelu- Jah.

Hävitkööt syntiset maasta, älköön jumalattomia enää olko. Kiitä Herraa, minun sieluni. Halleluja!