Poslovice 16

1 Èovjek sprema srce, ali je od Gospoda što æe jezik govoriti.

Ihminen aikoo sydämessänsä; vaan Herralta tulee kielen vastaus.

2 Èovjeku se svi putovi njegovi èine èisti, ali Gospod ispituje duhove.

Jokaisen mielestä on hänen tiensä puhdas; mutta Herra tutkistelee sydämet.

3 Ostavi na Gospoda djela svoja, i biæe tvrde namjere tvoje.

Anna Herran haltuun sinun työs, niin sinun aivoitukses menestyy.

4 Gospod je stvorio sve sam za se, i bezbožnika za zli dan.

Herra tekee kaikki itse tähtensä, niin myös jumalattoman pahaksi päiväksi.

5 Mrzak je Gospodu ko je god ponosita srca, i neæe ostati bez kara ako æe i druge uzeti u pomoæ.

Jokainen ylpiä on Herralle kauhistus, ja ei pääse rankaisematta, ehkä he kaikki yhtä pitäisivät.

6 Milošæu i istinom oèišæa se bezakonje, i strahom Gospodnjim uklanja se èovjek oda zla.

Laupiuden ja totuuden kautta pahateko sovitetaan, ja Herran pelvolla paha vältetään.

7 Kad su èiji putovi mili Gospodu, miri s njim i neprijatelje njegove.

Jos jonkun tiet ovat Herralle kelvolliset, niin hän myös kääntää hänen vihamiehensä rauhaan.

8 Bolje je malo s pravdom nego mnogo dohodaka s nepravdom.

Parempi on vähä vanhurskaudessa, kuin suuri saalis vääryydessä.

9 Srce èovjeèije izmišlja sebi put, ali Gospod upravlja korake njegove.

Ihmisen sydän aikoo tiensä; vaan Herra johdattaa hänen käymisensä.

10 Proroštvo je na usnama carevijem, u sudu neæe pogriješiti usta njegova.

Ennustus on kuninkaan huulissa: ei hänen suunsa puhu tuomiossa väärin.

11 Mjerila i potezi pravi od Gospoda su, i sve kamenje u tobocu njegovo je djelo.

Oikia puntari ja vaaka on Herralta, ja kaikki painokivet kukkarossa ovat hänen tekoansa.

12 Gadno je carevima èiniti nepravdu, jer se pravdom utvrðuje prijesto.

Kuninkaan edessä on kauhistus väärin tehdä; sillä vanhurskaudella istuin vahvistetaan.

13 Mile su carevima usne pravedne, i oni ljube onoga koji govori pravo.

Oikia neuvo on kuninkaalle otollinen; ja joka oikein puhuu, häntä rakastetaan.

14 Gnjev je carev glasnik smrtni, ali mudar èovjek ublažiæe ga.

Kuninkaan viha on kuoleman sanansaattaja; ja viisas mies lepyttää hänen.

15 U veselu je licu carevu život, i ljubav je njegova kao oblak s poznijem daždem.

Kuin kuninkaan kasvo on leppyinen, siinä on elämä, ja hänen armonsa on niinkuin hiljainen sade.

16 Koliko je bolje teæi mudrost nego zlato! i teæi razum koliko je ljepše nego srebro!

Ota viisautta tykös, sillä se on parempi kultaa: ja saada ymmärrystä on kalliimpi hopiaa.

17 Put je pravednijeh uklanjanje oda zla; èuva dušu svoju ko pazi na put svoj.

Siviän tiet välttävät pahaa, ja joka sielunsa varjelee, se tiestänsä ottaa vaarin.

18 Oholost dolazi pred pogibao, i ponosit duh pred propast.

Joka alennetaan, se ensisti tulee ylpiäksi; ja ylpeys on aina lankeemuksen edellä.

19 Bolje je biti ponizna duha s krotkima nego dijeliti plijen s oholima.

Parempi on nöyränä olla siveiden kanssa, kuin jakaa suurta saalista ylpeiden kanssa.

20 Ko pazi na rijeè, nalazi dobro, i ko se uzda u Gospoda, blago njemu.

Joka jonkun asian viisaasti alkaa, hän löytää onnen; ja se on autuas, joka luottaa Herraan.

21 Ko je mudra srca, zove se razuman, a slast na usnama umnožava nauku.

Toimellinen mies ylistetään viisautensa tähden; ja suloinen puhe lisää oppia.

22 Izvor je životu razum onima koji ga imaju, a nauka bezumnijeh bezumlje je.

Viisaus on elämän lähde hänelle, joka sen saanut on, vaan tyhmäin oppi on hulluus.

23 Srce mudroga razumno upravlja ustima njegovijem, i dodaje nauku usnama njegovijem.

Viisas sydän puhuu toimellisesti, ja hänen huulensa opettavat hyvin.

24 Ljubazne su rijeèi sat meda, slast duši i zdravlje kostima.

Suloiset sanat ovat mesileipää; ne lohduttavat sielua, ja virvoittavat luut.

25 Neki se put èini èovjeku prav, a kraj mu je put k smrti.

Monella on tie mielestänsä oikia, vaan se johdattaa viimein kuolemaan.

26 Ko se trudi, sebi se trudi, jer ga nagone usta njegova.

Moni tulee suureen vahinkoon oman suunsa kautta.

27 Èovjek nevaljao kopa zlo, i na usnama mu je kao oganj koji pali.

Jumalatoin ihminen kaivaa onnettomuutta, ja hänen suussansa palaa niinkuin tuli.

28 Opak èovjek zameæe svaðu, i opadaè rastavlja glavne prijatelje.

Väärä ihminen saattaa riidan, ja panettelia tekee ruhtinaat eripuraisiksi.

29 Nasilnik mami druga svojega i zavodi ga na put koji nije dobar;

Viekas ihminen houkuttelee lähimmäistänsä, ja johdattaa hänen pahalle tielle.

30 Namiguje oèima, kad misli naopako; kad mièe usnama, èini zlo.

Joka silmää iskee, ei se hyvää ajattele, ja joka huuliansa pureskelee, se pahaa matkaan saattaa.

31 Sijeda je kosa slavna kruna, nalazi se na putu pravednom.

Harmaat hiukset ovat kunnian kruunu, joka löydetään vanhurskauden tiellä.

32 Bolji je spor na gnjev nego junak, i gospodar od svoga srca bolji je nego onaj koji uzme grad.

Kärsivällinen on parempi kuin väkevä; ja joka hillitsee mielensä, on parempi, kuin se joka kaupungin voittaa.

33 Ždrijeb se baca u krilo, ali je od Gospoda sve što izlazi.

Arpa heitetään syliin, vaan Herralta tulee kaikki sen meno.