< லூக​: 17 >

1 இத​: பரம்’ யீஸு²​: ஸி²ஷ்யாந் உவாச, விக்⁴நைரவஸ்²யம் ஆக³ந்தவ்யம்’ கிந்து விக்⁴நா யேந க⁴டிஷ்யந்தே தஸ்ய து³ர்க³தி ர்ப⁴விஷ்யதி|
Niin hän sanoi opetuslapsillensa: se on mahdotoin, ettei pahennukset tule. Mutta voi häntä, jonka kautta ne tulevat!
2 ஏதேஷாம்’ க்ஷுத்³ரப்ராணிநாம் ஏகஸ்யாபி விக்⁴நஜநநாத் கண்ட²ப³த்³த⁴பேஷணீகஸ்ய தஸ்ய ஸாக³ராகா³த⁴ஜலே மஜ்ஜநம்’ ப⁴த்³ரம்’|
Se olis hänelle parempi, että myllyn kivi ripustettaisiin hänen kaulaansa, ja heitettäisiin mereen, kuin että hän jonkun näistä pienistä pahentais.
3 யூயம்’ ஸ்வேஷு ஸாவதா⁴நாஸ்திஷ்ட²த; தவ ப்⁴ராதா யதி³ தவ கிஞ்சித்³ அபராத்⁴யதி தர்ஹி தம்’ தர்ஜய, தேந யதி³ மந​: பரிவர்த்தயதி தர்ஹி தம்’ க்ஷமஸ்வ|
Kavahtakaat teitänne. Jos veljes rikkoo sinua vastaan, niin nuhtele häntä: ja jos hän itsensä parantaa, niin anna hänelle anteeksi.
4 புநரேகதி³நமத்⁴யே யதி³ ஸ தவ ஸப்தக்ரு’த்வோ(அ)பராத்⁴யதி கிந்து ஸப்தக்ரு’த்வ ஆக³த்ய மந​: பரிவர்த்ய மயாபராத்³த⁴ம் இதி வத³தி தர்ஹி தம்’ க்ஷமஸ்வ|
Ja jos hän seitsemän kertaa päivässä rikkoo sinua vastaan, ja seitsemän kertaa päivässä sinun tykös palajaa, sanoen: minä kadun; niin anna hänelle anteeksi.
5 ததா³ ப்ரேரிதா​: ப்ரபு⁴ம் அவத³ந் அஸ்மாகம்’ விஸ்²வாஸம்’ வர்த்³த⁴ய|
Ja apostolit sanoivat Herralle: lisää meille uskoa.
6 ப்ரபு⁴ருவாச, யதி³ யுஷ்மாகம்’ ஸர்ஷபைகப்ரமாணோ விஸ்²வாஸோஸ்தி தர்ஹி த்வம்’ ஸமூலமுத்பாடிதோ பூ⁴த்வா ஸமுத்³ரே ரோபிதோ ப⁴வ கதா²யாம் ஏதஸ்யாம் ஏதது³டு³ம்ப³ராய கதி²தாயாம்’ ஸ யுஷ்மாகமாஜ்ஞாவஹோ ப⁴விஷ்யதி|
Mutta Herra sanoi: jos teillä olis usko niinkuin sinapin siemen, ja te sanoisitte tälle metsäfikunalle: nouse ylös juurines ja istuta sinus mereen, niin se kuulis teitä.
7 அபரம்’ ஸ்வதா³ஸே ஹலம்’ வாஹயித்வா வா பஸூ²ந் சாரயித்வா க்ஷேத்ராத்³ ஆக³தே ஸதி தம்’ வத³தி, ஏஹி போ⁴க்துமுபவிஸ², யுஷ்மாகம் ஏதாத்³ரு’ஸ²​: கோஸ்தி?
Mutta kenellä teistä on palvelia, joka kyntää taikka karjaa kaitsee, ja kuin hän metsästä kotia tulee, että hän sanoo kohta hänelle: mene rualle?
8 வரஞ்ச பூர்வ்வம்’ மம கா²த்³யமாஸாத்³ய யாவத்³ பு⁴ஞ்ஜே பிவாமி ச தாவத்³ ப³த்³த⁴கடி​: பரிசர பஸ்²சாத் த்வமபி போ⁴க்ஷ்யஸே பாஸ்யஸி ச கதா²மீத்³ரு’ஸீ²ம்’ கிம்’ ந வக்ஷ்யதி?
Vaan eikö hän pikemmin sano hänelle: valmista minulle ehtoollista, sonnusta sinus, ja palvele minua, niinkauvan kuin minä syön ja juon; ja syö ja juo sinä sitte?
9 தேந தா³ஸேந ப்ரபோ⁴ராஜ்ஞாநுரூபே கர்ம்மணி க்ரு’தே ப்ரபு⁴​: கிம்’ தஸ்மிந் பா³தி⁴தோ ஜாத​: ? நேத்த²ம்’ பு³த்⁴யதே மயா|
Vai kiittääkö hän palveliaansa, että hän teki, mitä hänelle käsketty oli? En luule.
10 இத்த²ம்’ நிரூபிதேஷு ஸர்வ்வகர்ம்மஸு க்ரு’தேஷு ஸத்மு யூயமபீத³ம்’ வாக்யம்’ வத³த², வயம் அநுபகாரிணோ தா³ஸா அஸ்மாபி⁴ர்யத்³யத்கர்த்தவ்யம்’ தந்மாத்ரமேவ க்ரு’தம்’|
Niin myös te, kuin te olette kaikki tehneet, mitä teille käsketty on, niin sanokaat: me olemme kelvottomat palveliat: me teimme sen, minkä meidän piti tekemän.
11 ஸ யிரூஸா²லமி யாத்ராம்’ குர்வ்வந் ஸோ²மிரோண்கா³லீல்ப்ரதே³ஸ²மத்⁴யேந க³ச்ச²தி,
Ja tapahtui, kuin hän meni Jerusalemia päin, että hän matkusti keskeltä Samarian ja Galilean.
12 ஏதர்ஹி குத்ரசித்³ க்³ராமே ப்ரவேஸ²மாத்ரே த³ஸ²குஷ்டி²நஸ்தம்’ ஸாக்ஷாத் க்ரு’த்வா
Ja kuin hän tuli yhteen kylään, kohtasivat häntä kymmenen spitalista miestä, jotka taampana seisoivat,
13 தூ³ரே திஷ்ட²நத உச்சை ர்வக்துமாரேபி⁴ரே, ஹே ப்ரபோ⁴ யீஸோ² த³யஸ்வாஸ்மாந்|
Ja korottivat äänensä, sanoen: Jesus, rakas Mestari, armahda meidän päällemme!
14 தத​: ஸ தாந் த்³ரு’ஷ்ட்வா ஜகா³த³, யூயம்’ யாஜகாநாம்’ ஸமீபே ஸ்வாந் த³ர்ஸ²யத, ததஸ்தே க³ச்ச²ந்தோ ரோகா³த் பரிஷ்க்ரு’தா​: |
Ja kuin hän ne näki, sanoi hän heille: menkäät ja osoittakaat teitänne papeille. Ja tapahtui, että he mennessänsä tulivat puhtaiksi.
15 ததா³ தேஷாமேக​: ஸ்வம்’ ஸ்வஸ்த²ம்’ த்³ரு’ஷ்ட்வா ப்ரோச்சைரீஸ்²வரம்’ த⁴ந்யம்’ வத³ந் வ்யாகு⁴ட்யாயாதோ யீஸோ² ர்கு³ணாநநுவத³ந் தச்சரணாதோ⁴பூ⁴மௌ பபாத;
Niin yksi heistä, kuin hän näki, että hän parantunut oli, palasi jälleen ja kunnioitti Jumalaa suurella äänellä,
16 ஸ சாஸீத் ஸோ²மிரோணீ|
Ja lankesi kasvoillensa hänen jalkainsa juureen ja kiitti häntä. Ja se oli Samarialainen.
17 ததா³ யீஸு²ரவத³த், த³ஸ²ஜநா​: கிம்’ ந பரிஷ்க்ரு’தா​: ? தஹ்யந்யே நவஜநா​: குத்ர?
Mutta Jesus vastaten sanoi: eikö kymmenen puhdistettu? kussa yhdeksän ovat?
18 ஈஸ்²வரம்’ த⁴ந்யம்’ வத³ந்தம் ஏநம்’ விதே³ஸி²நம்’ விநா கோப்யந்யோ ந ப்ராப்யத|
Ei ole muita löydetty, jotka palasivat Jumalaa kunnioittamaan, kuin tämä muukalainen.
19 ததா³ ஸ தமுவாச, த்வமுத்தா²ய யாஹி விஸ்²வாஸஸ்தே த்வாம்’ ஸ்வஸ்த²ம்’ க்ரு’தவாந்|
Ja hän sanoi hänelle: nouse ja mene! sinun uskos on sinun vapahtanut.
20 அத² கதே³ஸ்²வரஸ்ய ராஜத்வம்’ ப⁴விஷ்யதீதி பி²ரூஸி²பி⁴​: ப்ரு’ஷ்டே ஸ ப்ரத்யுவாச, ஈஸ்²வரஸ்ய ராஜத்வம் ஐஸ்²வர்ய்யத³ர்ஸ²நேந ந ப⁴விஷ்யதி|
Ja Pharisealaiset kysyivät häneltä: koska Jumalan valtakunta olis tuleva? Vastasi hän heitä ja snaoi: ei Jumalan valtakunta tule niin, että se taidettaisiin nähdä.
21 அத ஏதஸ்மிந் பஸ்²ய தஸ்மிந் வா பஸ்²ய, இதி வாக்யம்’ லோகா வக்தும்’ ந ஸ²க்ஷ்யந்தி, ஈஸ்²வரஸ்ய ராஜத்வம்’ யுஷ்மாகம் அந்தரேவாஸ்தே|
Ei myös heidän pidä sanoman: katso tässä, katso siellä; sillä katso, Jumalan valtakunta on teidän keskellänne.
22 தத​: ஸ ஸி²ஷ்யாந் ஜகா³த³, யதா³ யுஷ்மாபி⁴ ர்மநுஜஸுதஸ்ய தி³நமேகம்’ த்³ரஷ்டும் வாஞ்சி²ஷ்யதே கிந்து ந த³ர்ஸி²ஷ்யதே, ஈத்³ரு’க்கால ஆயாதி|
Niin hän sanoi opetuslapsille: se aika tulee, että te halajatte nähdä yhtäkin Ihmisen Pojan päivää, ja ette saa nähdä.
23 ததா³த்ர பஸ்²ய வா தத்ர பஸ்²யேதி வாக்யம்’ லோகா வக்ஷ்யந்தி, கிந்து தேஷாம்’ பஸ்²சாத் மா யாத, மாநுக³ச்ச²த ச|
Ja he sanovat teille: katso tässä, katso siellä: älkäät menkö ulos, älkäät myös seuratko.
24 யதஸ்தடி³த்³ யதா²காஸை²கதி³ஸ்²யுதி³ய தத³ந்யாமபி தி³ஸ²ம்’ வ்யாப்ய ப்ரகாஸ²தே தத்³வத் நிஜதி³நே மநுஜஸூநு​: ப்ரகாஸி²ஷ்யதே|
Sillä niinkuin pitkäisen tuli taivaan alla leimahtaa ja paistaa kaikkein päälle, mitkä taivaan alla ovat, niin on myös Ihmisen Pojan päivänänsä oleva.
25 கிந்து தத்பூர்வ்வம்’ தேநாநேகாநி து³​: கா²நி போ⁴க்தவ்யாந்யேதத்³வர்த்தமாநலோகைஸ்²ச ஸோ(அ)வஜ்ஞாதவ்ய​: |
Mutta ennen tulee hänen paljo kärsiä ja hyljättää tältä sukukunnalta.
26 நோஹஸ்ய வித்³யமாநகாலே யதா²ப⁴வத் மநுஷ்யஸூநோ​: காலேபி ததா² ப⁴விஷ்யதி|
Ja niinkuin tapahtui Noan päivinä, niin myös tapahtuu Ihmisen Pojan päivinä.
27 யாவத்காலம்’ நோஹோ மஹாபோதம்’ நாரோஹத்³ ஆப்லாவிவார்ய்யேத்ய ஸர்வ்வம்’ நாநாஸ²யச்ச தாவத்காலம்’ யதா² லோகா அபு⁴ஞ்ஜதாபிவந் வ்யவஹந் வ்யவாஹயம்’ஸ்²ச;
He söivät, joivat, naivat ja huolivat, hamaan siihen päivään asti, jona Noa arkkiin meni sisälle, ja vedenpaisumus tuli ja hukutti kaikki.
28 இத்த²ம்’ லோடோ வர்த்தமாநகாலேபி யதா² லோகா போ⁴ஜநபாநக்ரயவிக்ரயரோபணக்³ரு’ஹநிர்ம்மாணகர்ம்மஸு ப்ராவர்த்தந்த,
Niin myös tapahtui Lotin päivinä: he söivät, joivat, ostivat, myivät, istuttivat, rakensivat.
29 கிந்து யதா³ லோட் ஸிதோ³மோ நிர்ஜகா³ம ததா³ நப⁴ஸ​: ஸக³ந்த⁴காக்³நிவ்ரு’ஷ்டி ர்பூ⁴த்வா ஸர்வ்வம்’ வ்யநாஸ²யத்
Mutta sinä päivänä, kuin Lot Sodomasta läksi, satoi tulta ja tulikiveä taivaasta, ja hukutti kaikki.
30 தத்³வந் மாநவபுத்ரப்ரகாஸ²தி³நேபி ப⁴விஷ்யதி|
Niin pitää myös sinä päivänä oleman, jona Ihmisen Poika ilmoitetaan.
31 ததா³ யதி³ கஸ்²சித்³ க்³ரு’ஹோபரி திஷ்ட²தி தர்ஹி ஸ க்³ரு’ஹமத்⁴யாத் கிமபி த்³ரவ்யமாநேதும் அவருஹ்ய நைது; யஸ்²ச க்ஷேத்ரே திஷ்ட²தி ஸோபி வ்யாகு⁴ட்ய நாயாது|
Joka sinä päivänä katon päällä on, ja hänen kalunsa ovat huoneessa, niin älköön astuko alas niitä ottamaan. Ja joka pellolla on, niin älköön myös palatko takaisin.
32 லோட​: பத்நீம்’ ஸ்மரத|
Muistakaa Lotin emäntää.
33 ய​: ப்ராணாந் ரக்ஷிதும்’ சேஷ்டிஷ்யதே ஸ ப்ராணாந் ஹாரயிஷ்யதி யஸ்து ப்ராணாந் ஹாரயிஷ்யதி ஸஏவ ப்ராணாந் ரக்ஷிஷ்யதி|
Jokainen joka pyytää henkensä vapahtaa, hän sen kadottaa, ja jokainen joka sen kadottaa, hän saattaa sen elämään.
34 யுஷ்மாநஹம்’ வச்மி தஸ்யாம்’ ராத்ரௌ ஸ²ய்யைகக³தயோ ர்லோகயோரேகோ தா⁴ரிஷ்யதே பரஸ்த்யக்ஷ்யதே|
Minä sanon teille: sinä yönä ovat kaksi yhdellä vuoteella, yksi otetaan ylös, ja toinen jätetään.
35 ஸ்த்ரியௌ யுக³பத் பேஷணீம்’ வ்யாவர்த்தயிஷ்யதஸ்தயோரேகா தா⁴ரிஷ்யதே பராத்யக்ஷ்யதே|
Kaksi ynnä jauhavat: yksi otetaan ylös, ja toinen jätetään.
36 புருஷௌ க்ஷேத்ரே ஸ்தா²ஸ்யதஸ்தயோரேகோ தா⁴ரிஷ்யதே பரஸ்த்யக்ஷ்யதே|
Kaksi ovat kedolla: yksi otetaan ylös, ja toinen jätetään.
37 ததா³ தே பப்ரச்சு²​: , ஹே ப்ரபோ⁴ குத்ரேத்த²ம்’ ப⁴விஷ்யதி? தத​: ஸ உவாச, யத்ர ஸ²வஸ்திஷ்ட²தி தத்ர க்³ரு’த்⁴ரா மிலந்தி|
Ja he vastaten sanoivat hänelle: Herra, kussa siis? Niin sanoi hän heille: kussa raato on, sinne myös kotkat kokoontuvat.

< லூக​: 17 >