Salmos 132
1 Cântico dos degraus: Lembra-te, SENHOR, de Davi, [e] de todas as aflições dele.
Veisu korkeimmassa Kuorissa. Muista, Herra, Davidia, ja kaikkia hänen vaivojansa,
2 Ele, que jurou ao SENHOR, [e] fez um voto ao Poderoso de Jacó,
Joka Herralle vannoi, ja lupasi lupauksen Jakobin väkevälle:
3 [dizendo]: Não entrarei na tenda de minha casa, nem subirei no leito de minha cama;
En mene huoneeni majaan, enkä vuoteeseeni pane maata;
4 Não darei sono aos meus olhos, [nem] cochilo às minhas pálpebras;
En anna silmäini unta saada, enkä silmälautaini torkkua,
5 Enquanto eu não achar um lugar para o SENHOR, moradas para o Poderoso de Jacó.
Siihenasti kuin minä löydän sian Herralle, Jakobin väkevän asumiseksi.
6 Eis que ouvimos dela em Efrata, e [a] achamos nos campos de Jaar.
Katso, me kuulimme hänestä Ephratassa: me olemme sen löytäneet metsän kedoilla.
7 Entraremos em suas moradas, [e] nos prostraremos perante o escabelo de seus pés.
Me tahdomme hänen asuinsioihinsa mennä, ja kumartaa hänen jalkainsa astinlaudan edessä.
8 Levanta-te, SENHOR, a teu repouso; tu e a arca de teu poder.
Nouse, Herra, sinun lepoos, sinä ja sinun väkevyytes arkki.
9 Que teus sacerdotes se vistam de justiça, e teus santos gritem de alegria.
Anna pappis pukea heitänsä vanhurskaudella ja sinun pyhäs riemuitkaan.
10 Por causa de Davi teu servo, não rejeites o rosto de teu ungido.
Älä käännä pois voideltus kasvoja, sinun palvelias Davidin tähden.
11 O SENHOR jurou a Davi [com] fidelidade; dela não se desviará. [Ele disse]: Do fruto do teu ventre porei sobre o teu trono.
Herra on vannonut Davidille totisen valan, ja ei hän siitä vilpistele: sinun ruumiis hedelmästä minä istutan istuimelles.
12 Se teus filhos guardarem meu pacto e meus testemunhos que eu lhes ensinar, também seus filhos se sentarão sobre teu trono para sempre.
Jos sinun lapses minun liittoni pitävät, ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin heidän lapsensa myös pitää sinun istuimellas istuman ijankaikkisesti.
13 Porque o SENHOR escolheu a Sião, desejou-a para sua habitação,
Sillä Herra on Zionin valinnut, ja tahtoo sitä asuinsiaksensa.
14 [Dizendo]: Este é o meu repouso para sempre; aqui habitarei, pois assim desejei.
Tämä on minun leponi ijankaikkisesti: tässä minä tahdon asua; sillä se minulle kelpaa.
15 Abençoarei seu sustento abundantemente, [e] fartarei seus necessitados de pão.
Minä hyvästi siunaan hänen elatuksensa, ja hänen köyhillensä kyllä annan leipää.
16 E a seus sacerdotes vestirei de salvação; e seus santos gritarão de alegria abundantemente.
Hänen pappinsa minä puetan autuudella; ja hänen pyhänsä pitää ilolla riemuitseman.
17 Ali farei brotar o poder de Davi; e preparei uma lâmpada para o meu ungido.
Siellä minä annan puhjeta Davidin sarven: minä valmistan kynttilän voidellulleni.
18 A seus inimigos vestirei de vergonha; mas sobre ele florescerá sua coroa.
Hänen vihollisensa minä häpiällä puetan; mutta hänen päällänsä pitää hänen kruununsa kukoistaman.
