Salmos 107
1 Agradecei ao SENHOR, porque ele é bom; porque sua bondade [dura] para sempre.
Kiittäkäät Herraa; sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.
2 Digam [isso] os resgatados pelo SENHOR, os quais ele resgatou das mão do adversário.
Sanokaan Herran lunastetut, jotka hän on tuskasta vapahtanut,
3 E os que ele ajuntou de todas as terras, do oriente e do ocidente, do norte e do sul.
Ja jotka hän on maakunnista koonnut, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä,
4 Os que andaram sem rumo no deserto, por caminhos solitários; os que não acharam cidade para morarem.
Jotka eksyksissä vaelsivat korvessa umpitietä, ja ei he löytäneet kaupunkia asuaksensa,
5 Famintos e sedentos, suas almas neles desfaleciam.
Isoovaiset ja janoovaiset; ja heidän sielunsa vaipui heissä.
6 Mas eles clamaram ao SENHOR em suas angústias, e ele os livrou de suas aflições.
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän pelasti heitä heidän hädistänsä,
7 E os levou ao caminho correto, para irem a uma cidade de moradia.
Ja vei heitä oikiaa tietä, että he menivät asuinkaupunkiin.
8 Agradeçam ao SENHOR por sua bondade, e suas maravilhas perante os filhos dos homens.
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:
9 Porque ele fartou a alma sedenta, e encheu de bem a alma faminta;
Että hän ravitsee himoitsevaisen sielun ja täyttää isoovaisen sielun hyvyydellä.
10 Os que estavam sentados em trevas e sombra de morte, presos com aflição e ferro,
Jotka istuvat pimeässä ja kuoleman varjossa, vangitut ahdistuksessa ja raudoissa:
11 Porque se rebelaram contra os mandamentos de Deus, e rejeitaram o conselho do Altíssimo.
Että he olivat Jumalan käskyä vastaan kovakorvaiset, ja olivat katsoneet ylön ylimmäisen lain;
12 Por isso ele abateu seus corações com trabalhos cansativos; eles tropeçaram, e não houve quem os socorresse.
Sentähden täytyi heidän sydämensä onnettomuudella vaivattaa, niin että he lankesivat, ja ei kenkään heitä auttanut.
13 Porém eles clamaram ao SENHOR em suas angústias, e ele os livrou de suas aflições.
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä,
14 Ele os tirou das trevas e da sombra da morte, e quebrou suas correntes de prisão.
Ja vei heitä pimeydestä ulos ja kuoleman varjosta, ja särki heidän siteensä.
15 Agradeçam ao SENHOR pela sua bondade, e suas maravilhas perante os filhos dos homens.
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:
16 Porque ele quebrou as portas de bronze, e despedaçou os ferrolhos de ferro.
Että hän särkee vaskiportit, ja rikkoo rautaiset salvat.
17 Os tolos foram afligidos por causa de seu caminho de transgressões e por suas perversidades.
Hullut, jotka rangaistiin ylitsekäymisensä tähden, ja synteinsä tähden,
18 A alma deles perdeu o interesse por todo tipo de comida, e chegaram até às portas da morte.
Heidän sielunsa kauhistui kaikkea ruokaa, ja saivat kuolintautinsa.
19 Porém eles clamaram ao SENHOR em suas angústias, e ele os livrou de suas aflições.
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.
20 Ele enviou sua palavra, e os sarou; e ele os livrou de suas covas.
Hän lähetti sanansa ja paransi heitä, ja pelasti heitä, ettei he kuolleet.
21 Agradeçam ao SENHOR por sua bondade, e suas maravilhas perante os filhos dos homens.
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee,
22 E sacrifiquem sacrifícios de gratidão; e anunciai as obras dele com alegria.
Ja uhratkaan kiitosuhria, ja luetelkaan hänen tekojansa ilolla.
23 Os que descem ao mar em navios, trabalhando em muitas águas,
Jotka haaksilla meressä vaeltavat, ja asiansa toimittavat suurilla vesillä,
24 Esses veem as obras do SENHOR, e suas maravilhas nas profundezas.
He näkivät Herran työt, ja hänen ihmeensä syvyydessä.
25 [Porque] quando ele fala, ele faz levantar tormentas de vento, que levanta suas ondas.
Kuin hän sanoi, ja paisutti suuren ilman, joka aallot nosti ylös,
26 Elas sobem aos céus, [e] descem aos abismos; a alma deles se derrete de angústia.
Niin he menivät ylös taivasta kohden ja menivät syvyyteen alas, että heidän sielunsa ahdistuksesta epäili,
27 Eles cambaleiam e vacilam como bêbados, e toda a sabedoria deles se acaba.
Että he horjuivat ja hoipertelivat niinkuin juopuneet, ja ei silleen neuvoa tietäneet;
28 Então eles clamaram ao SENHOR em suas angústias, e ele os tirou de suas aflições.
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.
29 Ele fez cessar as tormentas, e as ondas se calaram.
Ja hän hillitsi kovan ilman, että aallot asettuivat.
30 Então se alegraram, porque houve calmaria; e ele os levou ao porto que queriam [chegar].
Ja he tulivat iloisiksi, että tyveni, ja hän vei heitä satamaan heidän mielensä jälkeen.
31 Agradeçam ao SENHOR por sua bondade, e suas maravilhas perante os filhos dos homens;
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee.
32 E exaltem a ele na assembleia do povo, e o glorifiquem na reunião dos anciãos.
Ja ylistäkään häntä kansan seurakunnassa, ja kiittäkään häntä vanhimpain seassa,
33 Ele torna os rios em deserto, e as saídas de águas em terra seca.
Joka virrat teki erämaaksi, ja vesilähteet kuivaksi maaksi,
34 A terra frutífera em salgada, pela maldade dos que nela habitam.
Ettei hedelmällinen maa mitään kantanut, heidän pahuutensa tähden, jotka siinä asuivat.
35 Ele torna o deserto em lagoa, e a terra seca em nascentes de águas.
Erämaan teki hän vesilammiksi ja kuivan maan vesilähteeksi,
36 E faz aos famintos habitarem ali; e eles edificam uma cidade para morarem;
Ja asetti sinne isoovaiset; ja he valmistivat siihen kaupunkia, jossa he asuivat,
37 E semeiam campos, e plantam vinhas, que produzem fruto valioso.
Ja kylvivät pellot ja viinapuita istuttivat, ja saivat jokavuotisen hedelmän.
38 E ele os abençoa, e se multiplicam muito, e o gado dele não diminui.
Ja hän siunasi heitä ja he sangen suuresti enenivät, ja hän antoi paljon karjaa heille;
39 Mas [quando] eles se diminuem e se abatem, por causa da opressão, mal e aflição;
Jotka olivat painetut alas ja sorretut pahain väkivallalta ja ahdistukselta,
40 Ele derrama desprezo sobre os governantes, e os faz andar sem rumo pelos desertos, sem [terem] caminho.
Koska ylönkatse päämiesten päälle vuodatettu oli, ja kaikki maa eksyksissä ja autiona oli.
41 Mas ao necessitado, ele levanta da opressão a um alto retiro, e faz famílias como a rebanhos.
Ja hän varjeli köyhää raadollisuudesta, ja enensi hänen sukunsa niinkuin lauman.
42 Os corretos, ao verem, ficam alegres, e todo perverso se calará.
Näitä vanhurskaat näkevät ja iloitsevat, ja jokainen paha suu pitää tukittaman.
43 Quem é sábio, que preste atenção a estas coisas, e reflita nas bondades do SENHOR.
Kuka on taitava ja näitä kätkee, se ymmärtää Herran moninaisen laupiuden.
