Provérbios 14
1 Toda mulher sábia edifica sua casa; porém a tola a derruba com suas mãos.
Viisas vaimo rakentaa huoneensa, vaan hullu kukistaa sen teollansa.
2 Aquele que anda corretamente teme ao SENHOR; mas o que se desvia de seus caminhos o despreza.
Joka vaeltaa oikiaa tietä, se pelkää Herraa; mutta se, joka poikkee pois tieltänsä, ylönkatsoo hänen.
3 Na boca do tolo está a vara da arrogância, porém os lábios dos sábios os protegem.
Tyhmän suussa on ylpeyden vitsa; vaan viisasten huulet varjelevat heitä.
4 Não havendo bois, o celeiro fica limpo; mas pela força do boi há uma colheita abundante.
Jossa ei härkiä ole, siinä seimet puhtaana ovat; vaan jossa juhdat työtä tekevät, siinä tuloa kyllä on.
5 A testemunha verdadeira não mentirá, mas a testemunha falsa declara mentiras.
Totinen todistaja välttää valhetta; vaan väärä todistaja rohkiasti valhettelee.
6 O zombador busca sabedoria, mas não [acha] nenhuma; mas o conhecimento é fácil para o prudente.
Pilkkaaja etsii viisautta, ja ei löydä; vaan toimelliset viisauden huokiasti saavat.
7 Afasta-te do homem tolo, porque [nele] não encontrarás lábios inteligentes.
Mene pois tyhmän tyköä; sillä et sinä opi mitään häneltä.
8 A sabedoria do prudente é entender seu caminho; mas a loucura dos tolos é engano.
Toimellisen viisaus on teistänsä ottaa vaarin; vaan tyhmäin hulluus on sula petos.
9 Os tolos zombam da culpa, mas entre os corretos está o favor.
Tyhmä nauraa syntiä, mutta hurskasten välillä on hyvä suosio.
10 O coração conhece sua [própria] amargura, e o estranho não pode partilhar sua alegria.
Koska sydän on murheellinen, niin ei auta ulkonainen ilo.
11 A casa dos perversos será destruída, mas a tenda dos corretos florescerá.
Jumalattomain huoneet kukistetaan, vaan jumalisten majat viheriöitsevät.
12 Há um caminho que [parece] correto para o homem, porém o fim dele são caminhos de morte.
Monella on tie mielestänsä oikia, vaan viimeiseltä johdattaa se kuolemaan.
13 Até no riso o coração terá dor, e o fim da alegria é a tristeza.
Naurun jälkeen tulee murhe, ja ilon perästä suru.
14 Quem se desvia de coração será cheio de seus próprios caminhos, porém o homem de bem [será recompensado] pelos seus.
Tyhmälle tapahtuu laittamisensa jälkeen, vaan hyvä ihminen asetetaan hänen ylitsensä.
15 O ingênuo crê em toda palavra, mas o prudente pensa cuidadosamente sobre seus passos.
Taitamatoin uskoo kaikki, mutta ymmärtäväinen ottaa teistänsä vaarin.
16 O sábio teme, e se afasta do mal; porém o tolo se precipita e se acha seguro.
Viisas pelkää ja karttaa pahaa, vaan tyhmä päätähavin menee.
17 Quem se ira rapidamente faz loucuras, e o homem de maus pensamentos será odiado.
Äkillinen ihminen tekee hullun töitä, ja kavala ihminen tulee vihattavaksi.
18 Os ingênuos herdarão a tolice, mas os prudentes serão coroados [com] o conhecimento.
Taitamattomat perivät tyhmyyden; vaan se on toimellisten kruunu, että he toimellisesti tekevät.
19 Os maus se inclinarão perante a face dos bons, e os perversos diante das portas do justo.
Häijyn täytyy kumartaa hyviä, ja jumalattomat vanhurskasten porteissa.
20 O pobre é odiado até pelo seu próximo, porém os amigos dos ricos são muitos.
Köyhää vihaavat hänen lähimmäisensäkin; vaan rikkaalla on monta ystävää.
21 Quem despreza a seu próximo, peca; mas aquele que demonstra misericórdia aos humildes [é] bem-aventurado.
Joka katsoo lähimmäisensä ylön. hän tekee syntiä; vaan autuas on se, joka viheliäistä armahtaa.
22 Por acaso não andam errados os que tramam o mal? Mas [há] bondade e fidelidade para os que planejam o bem.
Jotka viekkaudessa vaeltavat, niiltä puuttuu; mutta jotka hyvää ajattelevat, niille tapahtuu hyvyys ja uskollisuus.
23 Em todo trabalho cansativo há proveito, mas o falar dos lábios só [leva] à pobreza.
Jossa työtä tehdään, siinä kyllä on; vaan joka tyhjiin puheisiin tyytyy, siinä on köyhyys.
24 A coroa dos sábios é a sua riqueza; a loucura dos tolos é loucura.
Viisasten rikkaus on heidän kruununsa, mutta tyhmäin hulluus on hulluus.
25 A testemunha verdadeira livra almas, mas aquele que declara mentiras é enganador.
Uskollinen todistaja vapahtaa hengen, vaan väärä todistaja pettää.
26 No temor ao SENHOR [há] forte confiança; e será refúgio para seus filhos.
Joka Herraa pelkää, hänellä on vahva linna, ja hänen lapsensa varjellaan.
27 O temor ao SENHOR é manancial de vida, para se desviar dos laços da morte.
Herran pelko on elämän lähde, että kuoleman nuora välttää taidetaan.
28 Na multidão do povo está a honra do rei, mas a falta de gente é a ruína do príncipe.
Koska kuninkaalla on paljo väkeä, se on hänen kunniansa; vaan koska vähä on väkeä, se tekee päämiehen kehnoksi.
29 Quem demora para se irar tem muito entendimento, mas aquele de espírito impetuoso exalta a loucura.
Joka on pitkämielinen, se on viisas; vaan joka äkillinen on, se ilmoittaa tyhmyyden.
30 O coração em paz é vida para o corpo, mas a inveja é [como] podridão nos ossos.
Leppyinen sydän on ruumiin elämä; vaan kateus on märkä luissa.
31 Quem oprime ao pobre insulta ao seu Criador; mas aquele que mostra compaixão ao necessitado o honra.
Joka köyhälle tekee väkivaltaa, hän laittaa hänen luojaansa; vaan joka armahtaa vaivaista, se kunnioittaa Jumalaa.
32 Por sua malícia, o perverso é excluído; porém o justo [até] em sua morte mantém a confiança.
Pahuutensa tähden jumalatoin kukistetaan; vaan vanhurskas on kuolemassakin rohkia.
33 No coração do prudente repousa a sabedoria; mas ela será conhecida até entre os tolos.
Toimellisen sydämessä lepää viisaus; mutta mitä tyhmäin mielessä on, se tulee ilmi.
34 A justiça exalta a nação, mas o pecado é a desgraça dos povos.
Vanhurskaus korottaa kansan, vaan synti on kansan häpiä.
35 O rei se agrada do seu servo prudente; porém ele mostrará seu furor ao causador de vergonha.
Toimellinen palvelia on kuninkaalle otollinen; vaan häpiällistä palveliaa ei hän kärsi.
