Provérbios 12
1 Aquele que ama a correção ama o conhecimento; mas aquele que odeia a repreensão é um bruto.
Joka itsensä mielellänsä kurittaa antaa, se tulee toimelliseksi; mutta joka rankaisematta olla tahtoo, se on tyhmä.
2 O homem de bem ganha o favor do SENHOR; mas ao homem de pensamentos perversos, ele o condenará.
Hyvä saa lohdutuksen Herralta, mutta häijy mies hyljätään.
3 O homem não prevalecerá pela perversidade; mas a raiz dos justos não será removida.
Ei ihminen vahvistu jumalattomuudessa, vaan vanhurskaan juuri on pysyväinen.
4 A mulher virtuosa é a coroa de seu marido; mas a causadora de vergonha é como uma podridão em seus ossos.
Ahkera vaimo on miehensä kruunu, vaan häijy on niinkuin märkä hänen luissansa.
5 Os pensamentos dos justos são de bom juízo; [mas] os conselhos dos perversos são enganosos.
Vanhurskasten ajatukset ovat vilpittömät, vaan jumalattomain aivoitus on petollinen.
6 As palavras dos perversos são para espreitar [o derramamento de] sangue [de inocentes]; mas a boca dos corretos os livrará.
Jumalattomain sanat väijyvät verta, vaan hurskasten suu vapahtaa heitä.
7 Os perversos serão transtornados, e não existirão [mais]; porém a casa dos justos permanecerá.
Jumalattomat kaatuvat, ja ei ole sitte enää, mutta vanhurskasten huone pysyy.
8 Cada um será elogiado conforme seu entendimento; mas o perverso de coração será desprezado.
Toimellinen mies neuvossansa ylistetään, vaan petollinen tulee katsotuksi ylön.
9 Melhor é o que estima pouco a si mesmo mas tem quem o sirva, do que aquele que elogia e si mesmo, mas nem sequer tem pão.
Parempi on nöyrä, joka omansa katsoo, kuin se, joka tahtoo iso olla, ja kuitenkin puuttuu leipää.
10 O justo dá atenção à vida de seus animais; mas [até] as misericórdias dos perversos são cruéis.
Vanhurskas armahtaa juhtaansa, mutta jumalattoman sydän on halutoin.
11 Aquele que lavra sua terra se saciará de pão; mas o que segue [coisas] inúteis tem falta de juízo.
Joka peltonsa viljelee, se saa leipää yltäkylläisesti; vaan joka turhia ajelee takaa, se on tyhmä.
12 O perverso deseja armadilhas malignas; porém a raiz dos justos produzirá [seu fruto].
Jumalatoin halajaa aina pahaa tehdä, mutta vanhurskaan juuri kantaa hedelmää.
13 O perverso é capturado pela transgressão de seus lábios, mas o justo sairá da angústia.
Ilkiä käsitetään omissa sanoissansa, vaan vanhurskas pääsee hädästä.
14 Cada um se sacia do bem pelo fruto de sua [própria] boca; e a recompensa das mãos do homem lhe será entregue de volta.
Suun hedelmästä tulee paljon hyvää; ja niinkuin kukin käsillänsä tehnyt on, kostetaan hänelle.
15 O caminho do tolo é correto aos seus [próprios] olhos; mas aquele que ouve o [bom] conselho é sábio.
Tyhmäin mielestä on hänen tiensä otollinen, mutta viisas ottaa neuvon.
16 A ira do tolo é conhecida no mesmo dia, mas o prudente ignora o insulto.
Tyhmä osoittaa kohta vihansa, vaan joka peittää vääryyden, se on kavala.
17 Aquele que fala a verdade conta a justiça; porém a testemunha falsa [conta] o engano.
Joka totuuden puhuu, se vanhurskauden ilmoittaa; mutta joka väärin todistaa, hän pettää.
18 Há [alguns] que falam [palavras] como que golpes de espada; porém a língua do sábios é [como] um remédio.
Joka ajattelematta puhuu, hän pistää niinkuin miekalla; vaan viisasten kieli on terveellinen.
19 O lábio da verdade ficará para sempre, mas a língua da falsidade [dura] por [apenas] um momento.
Totinen suu pysyy vahvana ijankaikkisesti, vain väärä kieli ei pysy kauvan.
20 [Há] engano no coração dos que tramam o mal; mas os que aconselham a paz [têm] alegria.
Jotka pahaa ajattelevat, niiden sydämessä on petos; vaan jotka rauhaa neuvovat, niillä on ilo.
21 Nenhuma adversidade sobrevirá ao justos; mas os perversos se encherão de mal.
Ei vanhurskaalle mitään vaaraa tapahdu; vaan jumalattomat pahuudella täytetään.
22 Os lábios mentirosos são abomináveis ao SENHOR, mas dos que falam a verdade são seu prazer.
Petolliset huulet ovat Herralle kauhistus; vaan jotka oikein tekevät, ovat hänelle otolliset.
23 O homem prudente é discreto em conhecimento; mas o coração dos tolos proclama a loucura.
Kavala salaa taitonsa, vaan hulluin sydän ilmoittaa hulluutta.
24 A mão dos que trabalham com empenho dominará, e os preguiçosos se tornarão escravos.
Ahkera käsi saa hallita, vaan laiskan täytyy veronalaiseksi tulla.
25 A ansiedade no coração do homem o abate; [mas] uma boa palavra o alegra.
Sydämellinen murhe kivistelee, vaan lohdullinen sana iloittaa,
26 O justo age cuidadosamente para com seu próximo, mas o caminho dos perversos os faz errar.
Vanhurskas on parempi lähimmäistänsä, mutta jumalattoman tie viettelee hänen
27 O preguiçoso não assa aquilo que caçou, mas a riqueza de quem trabalha com empenho [lhe é] preciosa.
Ei petollinen asia menesty, mutta ahkera saa hyvän tavaran.
28 Na vereda da justiça está a vida; e [no] caminho de seu percurso não há morte.
Vanhurskauden tiellä on elämä, ja hänen poluillansa ei ole kuolemaa.
