Jó 33

1 Portanto, Jó, ouve, por favor, meus dizeres, e dá ouvidos a todas as minhas palavras.

Kuule siis, Job, minun puhettani, ja ota vaari kaikista sanoistani!

2 Eis que já abri minha boca; minha língua já fala debaixo do meu céu da boca.

Katso, minä avaan suuni, ja kieleni puhuu minun suussani.

3 Meus dizeres pronunciarão a integridade do meu coração, e o puro conhecimento dos meus lábios.

Minun sydämeni puhuu oikeuden, ja minun huuleni sanoo puhtaan ymmärryksen.

4 O Espírito de Deus me fez, e o sopro do Todo-Poderoso me deu vida.

Jumalan henki on tehnyt minun, ja KaikkivaItiaan henki on minulle antanut elämän.

5 Se puderes, responde-me; dispõe-te perante mim, e persiste.

Jos taidat, niin vastaa minua; valmista itses, ja tule minun eteeni.

6 Eis que para Deus eu sou como tu; do barro também eu fui formado.

Katso, minä olen Jumalan oma niinkuin sinäkin, ja savesta olen minä myös tehty.

7 Eis que meu terror não te espantará, nem minha mão será pesada sobre ti.

Katso, ei sinun tarvitse hämmästyä minua, ja minun käteni ei ole sinulle raskas.

8 Certamente tu disseste a meus ouvidos, e eu ouvi a voz de tuas palavras,

Sinä olet puhunut minun korvaini kuullen: sinun ääntäs täytyy minun kuulla:

9 [Que diziam]: Eu sou limpo e sem transgressão; sou inocente, e não tenho culpa.

Minä olen puhdas ja ilman laitosta, viatoin ja synnitöin.

10 Eis que [Deus] buscou pretextos contra mim, [e] me tem por seu inimigo.

Katso, hän on löytänyt syyn minua vastaan, sentähden pitää hän minun vihollisenansa.

11 Ele pôs meus pés no tronco, e observa todas as minhas veredas.

Hän on pannut minun jalkani jalkapuuhun, ja kätkenyt minun tieni.

12 Eis que nisto não foste justo, eu te respondo; pois Deus é maior que o ser humano.

Katso, juuri siitä minä päätän, ettes ole hurskas; sillä Jumala on suurempi kuin yksikään ihminen.

13 Por que razão brigas contra ele por não dar resposta às palavras do ser humano?

Miksis riitelet hänen kanssansa, ettei hän tee sinulle lukua kaikista töistänsä?

14 Contudo Deus fala uma ou duas vezes, ainda que [o ser humano] não entenda.

Jos Jumala vihdoin jotakin käskee, ei hän sitä jälistä ajattele.

15 Em sonho [ou em] visão noturna, quando o sono profundo cai sobre as pessoas, [e] adormecem na cama.

Uninäössä yöllä, kuin uni tulee ihmisten päälle, kuin he makaavat vuoteessa,

16 Então o revela ao ouvido das pessoas, e os sela com advertências;

Silloin hän ilmoittaa ihmisten korviin, ja vahvistaa sen heidän nuhtelemisellansa,

17 Para desviar ao ser humano de sua obra, e do homem a soberba.

Kääntääksensä ihmistä aivoituksestansa, ja varjellaksensa ylpeydestä.

18 Para desviar a sua alma da perdição, e sua vida de passar pela espada.

Hän säästää hänen sieluansa turmeluksesta, ja hänen elämäänsä, ettei se miekkaan lankeaisi.

19 Também em sua cama é castigado com dores, com luta constante em seus ossos,

Ja kurittaa häntä kivulla vuoteessansa, ja kaikki hänen luunsa väkevällä kivulla,

20 De modo que sua vida detesta [até] o pão, e sua alma a comida deliciosa.

Ja niin toimittaa hänen kauhistumaan ruokaa, ja hänen mielensä kyylyttämään ravintoa;

21 Sua carne desaparece da vista, e seus ossos, que antes não se viam, aparecem.

Että hänen lihansa surkastuu, niin ettei sitä nähdä, ja hänen luunsa särkyvät, niin ettei niitä mielellä katsella;

22 Sua alma se aproxima da cova, e sua vida dos que causam a morte.

Että hänen sielunsa lähenee turmelusta, ja hänen elämänsä kuolemaa.

23 Se com ele, pois, houver algum anjo, algum intérprete; um dentre mil, para anunciar ao ser humano o que lhe é correto,

Kuin siis hänen tykönsä tulee enkeli, välimies, joka ainoa on enempi tuhansia, ilmoittamaan sille ihmiselle vanhurskauttansa,

24 Então [Deus] terá misericórdia dele, e [lhe] dirá: Livra-o, para que não desça à perdição; [já] achei o resgate.

Ja armahtaa häntä, ja sanoo: pelasta häntä menemästä alas turmelukseen; sillä minä olen löytänyt sovinnon;

25 Sua carne se rejuvenescerá mais do que era na infância, [e] voltará aos dias de sua juventude.

Niin hänen lihansa tuorehtii enemmin kuin lapsuudessa ja tulee taas niinkuin nuoruutensa aikana.

26 Ele orará a Deus, que se agradará dele; e verá sua face com júbilo, porque ele restituirá ao ser humano sua justiça.

Hän rukoilee Jumalaa, joka hänelle osoittaa armon: hän antaa kasvonsa nähdä ilolla, ja maksaa ihmiselle hänen vanhurskautensa.

27 Ele olhará para as pessoas, e dirá: Pequei, e perverti o [que era] correto, o que de nada me aproveitou.

Hän tunnustaa ihmiselle ja sanoo: minä olen syntiä tehnyt ja oikeuden vääntänyt; vaan ei se minua auttanut.

28 [Porém] Deus livrou minha alma para que eu não passasse à cova, e [agora] minha vida vê a luz!

Hän pelasti minun sieluni, ettei se tulisi turmelukseen, vaan että minun elämäni näkis valkeuden.

29 Eis que Deus faz tudo isto duas [ou] três vezes com o ser humano,

Katso, nämät kaikki tekee Jumala itsekullekin kolme kertaa,

30 Para desviar sua alma da perdição, e o iluminar com a luz dos viventes.

Tuodaksensa heidän sielunsa jälleen turmeluksesta ja valaistaksensa elävien valkeudella.

31 Presta atenção, Jó, e ouve-me; cala-te, e eu falarei.

Job, ota tästä vaari ja kuule, ole myös ääneti, että minä puhuisin!

32 Se tiveres o que dizer, responde-me; fala, porque eu quero te justificar.

Mutta jos sinulla on jotakin puhumista, niin vastaa minua. Puhu! sillä minä tahdon, ettäs olisit vanhurskas.

33 E se não, escuta-me; cala-te, e eu ensinarei sabedoria.

Jos ei, niin kuule sinä minua, ja ole ääneti; minä opetan sinulle taidon.