Jó 31
1 Eu fiz um pacto com meus olhos; como, pois, eu olharia com cobiça para a virgem?
Minä olen tehnyt liiton silmäini kanssa, etten minä katsoisi neitseen päälle.
2 Pois qual é a porção [dada] por Deus acima, e a herança [dada] pelo Todo-Poderoso das alturas?
Mutta mitä Jumala ylhäältä antaa minulle osaksi ja Kaikkivaltias korkialta perinnöksi?
3 Por acaso a calamidade não é para o perverso, e o desastre para os que praticam injustiça?
Eikö väärän pitäisi näkemän senkaltaista vaivaisuutta, ja pahantekiän senkaltaista surkeutta kärsimän?
4 Por acaso ele não vê meus caminhos, e conta todos os meus passos?
Eikö hän näe minun teitäni ja lueskele kaikkia minun askeleitani?
5 Se eu andei com falsidade, e se meu pé se apressou para o engano,
Olenko minä vaeltanut turhassa menossa, eli minun jalkani kiiruhtaneet petokseen?
6 Pese-me ele em balanças justas, e Deus saberá minha integridade.
Punnitkaan hän minua oikialla vaa'alla, niin Jumala ymmärtää minun vakuuteni.
7 Se meus passos se desviaram do caminho, e meu coração seguiu meus olhos, e se algo se apegou às minhas mãos,
Jos minun askeleeni ovat poikenneet tieltä, ja minun sydämeni seurannut silmiäni, ja jotakin riippunut minun käsissäni,
8 Que eu semeie, e outro coma; e meus produtos sejam arrancados.
Niin minä kylväisin ja toinen söis, ja minun sikiäni hukkuis juurinensa.
9 Se foi meu coração se deixou seduzir por [alguma] mulher, ou se estive espreitei à porta de meu próximo,
Jos minun sydämeni on vietelty vaimon perään, ja olen väijynyt lähimmäiseni ovella,
10 Que minha mulher moa para outro, e outros se encurvem sobre ela.
Niin minun emäntäni häväistäkään muilta, ja muut maatkaan hänen;
11 Pois tal seria um crime vergonhoso, e delito [a ser sentenciado por] juízes.
Sillä se on häpiä ja paha työ tuomarien edessä;
12 Pois seria um fogo que consumiria até à perdição, e destruiria toda a minha renda.
Sillä se olis tuli joka polttais kadotukseen, ja kaiken minun saatuni peräti hukuttais.
13 Se desprezei o direito de meu servo ou de minha serva quando eles reclamaram comigo,
Jos olen katsonut ylön palveliani eli palkkapiikani oikeuden, riidellessänsä minun kanssani,
14 Que faria eu quando Deus se levantasse? E quando ele investigasse [a causa], o que eu lhe responderia?
Mitä minä sitte tekisin kuin Jumala nousee? eli mitä minä vastaisin häntä, kuin hän kostaa?
15 Aquele que me fez no ventre [materno também] não fez a ele? E não nos preparou de um mesmo [modo] na madre?
Eikö hän ole tehnyt häntä, joka minunkin äitini kohdussa teki? ja on meidät molemmat kohdussa valmistanut.
16 Se eu neguei aos pobres o que eles desejavam, ou fiz desfalecer os olhos da viúva;
Olenko minä kieltänyt tarvitsevaisilta, mitä he minulta ovat pyytäneet, ja antanut leskein silmät heikoksi tulla?
17 E se comi meu alimento sozinho, e o órfão não comeu dele
Olenko minä syönyt palani yksinäni, ettei orpo ole myös siitä syönyt?
18 (Porque desde a minha juventude cresceu comigo como [se eu fosse seu pai], e desde o ventre de minha mãe guiei [a viúva] );
Sillä nuoruudestani olen minä ollut niinkuin isä, ja hamasta äitini kohdusta olen minä mielelläni holhonnut.
19 Se eu vi alguém morrer por falta de roupa, e o necessitado sem algo que o cobrisse,
Jos minä olen nähnyt jonkun hukkuvan, ettei hänellä ollut vaatetta, ja sallinut käydä köyhän peittämättä;
20 Se sua cintura não me bendisse, quando ele se esquentava com as peles de meus cordeiros;
Jos ei hänen lanteensa ole siunannut minua, kuin hän minun lammasnahoillani lämmitettiin;
21 Se levantei minha mão contra o órfão, quando vi que seria favorecido na corte judicial,
Jos olen nostanut käteni orpoja vastaan, ehkä minä näin minun voimallisena porteissa olevan;
22 Que minha escápula caia do meu ombro, e meu braço se quebre de sua articulação.
Niin kaatukoon minun hartiani lapaluiltani, ja minun käsivarteni särkyköön luinensa.
23 Porque o castigo de Deus era um assombro para mim, e eu não teria poder contra sua majestade.
Sillä Jnmalan rangaistus on minulle vavistukseksi, ja en taida hänen korkeuttansa välttää.
24 Se eu pus no ouro minha esperança, ou disse ao ouro fino: Tu és minha confiança;
Olenko minä asettanut kullan turvakseni? ja sanonut puhtaalle kullalle: sinä olet minun uskallukseni?
25 Se eu me alegrei de que minha riqueza era muita, e de que minha mão havia obtido muito;
Olenko minä iloinnut tavarani paljoudesta, ja että käteni paljon riistaa koonneet ovat?
26 Se olhei para o sol quando brilhava, e à lua quando estava bela,
Olenko minä katsonut valkeutta, koska se kirkkaasti paisti, ja kuuta, koska se täydellinen oli?
27 E meu coração se deixou enganar em segredo, e minha boca beijou minha mão,
Onko minun sydämeni salaa minua vietellyt, suuta antamaan kädelleni?
28 Isto também seria um delito [a ser sentenciado por] juiz; porque teria negado ao Deus de cima.
Joka myös vääryys on tuomarien edessä; sillä niin olisin minä kieltänyt Jumalan ylhäältä.
29 Se eu me alegrei da desgraça daquele que me odiava, e me agradei quando o mal o encontrou,
Olenko minä iloinnut viholliseni vastoinkäymisestä? taikka riemuinnut, että onnettomuus tuli hänen päällensä?
30 Sendo que nem deixei minha boca pecar, desejando sua morte com maldição,
Sillä en minä antanut minun suuni syntiä tehdä, sadatellakseni hänen sieluansa.
31 Se a gente da minha casa nunca tivesse dito: Quem não se satisfez da carne dada por ele?
Eivätkö miehet, jotka minun majassani ovat, sanoisi: jospa emme hänen lihastansa ravittaisi?
32 O estrangeiro não passava a noite na rua; eu abria minhas portas ao viajante.
Muukalaisen ei pitänyt yötä ulkona oleman; vaan vaellusväelle avasin minä oveni.
33 Se encobri minhas transgressões como as pessoas [fazem], escondendo meu delito em meu seio;
Olenko minä niinkuin ihminen peittänyt minun pahuuteni, salatakseni minun vääryyttäni?
34 Porque eu tinha medo da grande multidão, e o desprezo das famílias me atemorizou; então me calei, e não saí da porta:
Olenko minä hämmästynyt suurta joukkoa? eli olenko minä sukulaisteni ylönkatsetta peljännyt? ollut ääneti, ja en mennyt ovesta ulos?
35 Quem me dera se alguém me ouvisse! Eis que minha vontade é que o Todo-Poderoso me responda, e meu adversário escrevesse um relato da acusação.
Kuka antais minulle kuultelian, että Kaikkivaltias kuulis minun pyyntöni, että joku kirjoittais kirjan minun asiastani;
36 Certamente eu o carregaria sobre meu ombro, e o poria em mim como uma coroa.
Niin minä ottaisin sen hartioilleni, ja sitoisin ympärilleni niinkuin kruunun.
37 Eu lhe diria o número de meus passos, e como um príncipe eu me chegaria a ele.
Minä ilmoittaisin hänelle minun askeleini luvun, ja niinkuin ruhtinas kantaisin sen edes.
38 Se minha terra clamar contra mim, e seus sulcos juntamente chorarem;
Jos minun maani huutais minua vastaan, ja sen vaot kaikki ynnä itkisivät;
39 Se comi seus frutos sem [pagar] dinheiro, ou fiz expirar a alma de seus donos;
Jos minä olen sen hedelmän maksamatta syönyt, ja tehnyt peltomiesten elämän työlääksi;
40 Em lugar de trigo que [me] produza cardos, e ervas daninhas no lugar da cevada. [Aqui] terminam as palavras de Jó.
Niin kasvakoon minulle nisuista orjantappuria ja ohrista pahoja ruohoja. Jobin sanat loppuvat.
