Hioba 23

1 Wtedy Hiob odpowiedział:

Job vastasi ja sanoi:

2 Również dziś moja skarga jest gorzka, [choć] moje nieszczęście jest cięższe niż moje jęki.

Minun puheeni on vielä murheellinen, ja minun voimani on heikko huokausteni tähden.

3 O gdybym wiedział, gdzie mógłbym go znaleźć, udałbym się aż do jego tronu.

Jospa minä tietäisin, kuinka minä hänen löytäisin, ja tulisin hänen istuimensa tykö!

4 Przedstawiłbym mu [swoją] sprawę, a moje usta napełniłbym dowodami;

Ja asettaisin oikeuden hänen eteensä, ja täyttäisi suuni perustuksilla,

5 Poznałbym słowa jego odpowiedzi i zrozumiałbym, co chce mi powiedzieć.

Tietäisin, mitä hän vastais minua, ja ymmärtäisin, mitä hän minulle sanova olis.

6 Czy w swojej wielkiej mocy będzie się spierał ze mną? Nie, raczej sam doda mi [siły].

Riiteleekö hän suurella voimalla minun kanssani? Ei, vaan itse antaa minulle voimaa.

7 Tam człowiek prawy rozprawiałby z nim, a ja na zawsze byłbym wolny od mojego sędziego.

Sillä minä vakuuteni osoittaisin hänen edessänsä, ja pääsisin ijäti vapaaksi siitä, joka minun tuomitsee.

8 [Ale] oto idę prosto, a jego nie ma; cofam się, a nie dostrzegam go.

Mutta jos minä kohdastansa käyn, niin ei hän ole siellä; jos minä menen takaperin, niin en minä häntä havaitse.

9 [Idę] w lewo, gdzie on działa, a nie oglądam go; idę na prawo, a nie widzę go.

Jos hän on vasemmalla puolella, niin en minä häntä käsitä; jos hän kätkee itsensä oikialle puolelle, niin en minä häntä näe.

10 Gdyż on zna drogę, którą kroczę; kiedy mnie doświadczy, wyjdę jak złoto.

Mutta hän tuntee minun tieni; koetelkaan minua, niin minä löydetään niinkuin kulta;

11 Moja noga trzymała się jego śladu, przestrzegałem jego drogi i nie zbaczałem [z niej].

Sillä minä panen jalkani hänen askeleillensa, pidän hänen tiensä, ja en poikkee siitä.

12 Od przykazania jego ust nie odchodziłem; ceniłem słowa jego ust bardziej niż mój własny [pokarm].

Ja en poikkee hänen huultensa käskyistä, ja kätken hänen suunsa sanat, niinkuin minun tapani on.

13 Lecz on jest [niezmienny], któż go odwróci? Czego bowiem jego dusza zapragnie, to uczyni;

Hän on itse ainoa, kuka estää häntä? hän tekee, mitä hän tahtoo.

14 Bo on wykona, co postanowił o mnie; u niego jest wiele takich [przykładów].

Sillä hän täyttää aivoitukseni minusta; ja tainkaltaisia on paljo hänen tykönänsä.

15 Dlatego drżę przed jego obliczem; gdy to rozważam, lękam się go.

Sentähden olen minä hämmästynyt hänen edessänsä, ja koska minä sen ymmärrän, niin minä pelkään häntä.

16 Bóg osłabił moje serce, Wszechmocny mnie zatrwożył.

Ja Jumala on tehnyt minun sydämeni pehmiäksi, ja Kaikkivaltias on minun peljättänyt.

17 O mało bowiem nie zginąłem od ciemności, [nie] zakrył mroku przed moim obliczem.

Sillä pimeys ei luovu minusta, ja synkeys ei kätketä minulta.