Salmenes 147

1 Lov Herren! For det er godt å lovsynge vår Gud, det er liflig, lovsang sømmer sig.

Halleluja! Hyvä on veisata kiitosta meidän Jumalallemme. Se on suloista; ylistäminen on soveliasta.

2 Herren bygger Jerusalem, de bortdrevne av Israel samler han.

Herra rakentaa Jerusalemin, hän kokoaa Israelin karkoitetut.

3 Han helbreder dem som har et sønderknust hjerte, og forbinder deres smertefulle sår.

Hän parantaa ne, joilla on särjetty sydän, ja sitoo heidän haavansa.

4 Han fastsetter stjernenes tall, han gir dem alle navn.

Hän on määrännyt tähtien luvun, hän kutsuu niitä kaikkia nimeltä.

5 Vår Herre er stor og rik på kraft; på hans forstand er det intet mål.

Meidän Herramme on suuri, suuri voimassansa, hänen ymmärryksensä on mittaamaton.

6 Herren holder de saktmodige oppe, bøier de ugudelige ned til jorden.

Herra pitää pystyssä nöyrät, mutta jumalattomat hän painaa maahan.

7 Svar Herren med takksigelse, lovsyng vår Gud til citar,

Veisatkaa Herralle kiitosvirsi, soittakaa kanteleilla kiitosta meidän Jumalallemme.

8 ham som dekker himmelen med skyer, som lager regn for jorden, som lar gress spire frem på fjellene!

Hän peittää pilvillä taivaan ja valmistaa sateen maalle; hän kasvattaa ruohon vuorille

9 Han gir feet dets føde, ravneungene som roper.

ja antaa ruuan eläimille, kaarneen pojillekin, kun ne huutavat.

10 Han har ikke lyst til hestens styrke, han har ikke behag i mannens ben.

Ei kelpaa hänelle hevosen voima, ei hän mielisty miehen jalkojen nopeuteen:

11 Herren har behag i dem som frykter ham, som venter på hans miskunnhet.

Herra mielistyy niihin, jotka häntä pelkäävät, jotka panevat toivonsa hänen armoonsa.

12 Pris Herren, Jerusalem, lov din Gud, Sion!

Kiitä Herraa, Jerusalem. Ylistä Jumalaasi, Siion.

13 For han har gjort dine portstenger faste, han har velsignet dine barn i dig.

Sillä hän tekee lujiksi sinun porttiesi salvat; hän siunaa sinun lapsesi sinun keskelläsi.

14 Han er den som gir dine grenser fred, metter dig med den beste hvete.

Hän hankkii rauhan sinun rajojesi sisälle, ravitsee sinut parhaalla nisulla.

15 Han er den som sender sin tale til jorden; såre hastig løper hans ord.

Hän lähettää sanansa maahan, nopeasti kiitää hänen käskynsä.

16 Han er den som gir sne som ull, strør ut rim som aske.

Hän antaa sataa lunta niinkuin villaa ja sirottaa härmää niinkuin tuhkaa.

17 Han kaster sin is ut som småstykker; hvem kan stå for hans kulde?

Hän viskaa rakeitansa niinkuin leivänmuruja; kuka voi kestää hänen pakkastansa?

18 Han sender sitt ord og smelter dem; han lar sin vind blåse, da rinner vannene.

Hän lähettää sanansa ja sulattaa rakeet; hän panee tuulensa puhaltamaan, ja vedet virtaavat.

19 Han kunngjorde Jakob sitt ord, Israel sine bud og sine lover;

Hän ilmoittaa sanansa Jaakobille, käskynsä ja oikeutensa Israelille.

20 så har han ikke gjort mot noget hedningefolk, og lover kjenner de ikke. Halleluja!

Niin hän ei ole tehnyt yhdellekään pakanakansalle, ja hänen oikeuksiansa ne eivät tunne. Halleluja!