< Luke 17 >

1 Aru ek din Jisu pora chela khan ke koise, “Paap koribi dibole porikha to ahibo, kintu jun manu eitu khan loi kene ahe, taike hai ase!
Niin hän sanoi opetuslapsillensa: se on mahdotoin, ettei pahennukset tule. Mutta voi häntä, jonka kautta ne tulevat!
2 Eneka manu dusra ke dukh diya pora nijor gola te pathor bandhi kene pani nichete phelai dile he bhal hobo.
Se olis hänelle parempi, että myllyn kivi ripustettaisiin hänen kaulaansa, ja heitettäisiin mereen, kuin että hän jonkun näistä pienistä pahentais.
3 Nijorke bhal pora sai lobi. Jodi tumi laga bhai paap kori ase, tinehoile taike rukhai dibi; aru jodi tai mon ghurai loile, taike maph dibi.
Kavahtakaat teitänne. Jos veljes rikkoo sinua vastaan, niin nuhtele häntä: ja jos hän itsensä parantaa, niin anna hänelle anteeksi.
4 Jodi bhi tai tumi logote sath bar paap kaam kore ek dinte, aru sath bar wapas ahi kene koi, ‘Moike maph dibi, titia tumi taike maph koribo lage!”
Ja jos hän seitsemän kertaa päivässä rikkoo sinua vastaan, ja seitsemän kertaa päivässä sinun tykös palajaa, sanoen: minä kadun; niin anna hänelle anteeksi.
5 Apostle khan pora Probhu ke koise, “Moi khan laga biswas dangor kori dibi.”
Ja apostolit sanoivat Herralle: lisää meille uskoa.
6 Titia Probhu he koise, “Tumikhan laga biswas ekta sorso dana nisena thakile bhi, tumikhan etu mulberry ghas ke kobo, ‘Nijor laga niche shikor pora ulai jabi, aru jai kene samundar te ulabi,’ aru tumi laga kotha manibo.
Mutta Herra sanoi: jos teillä olis usko niinkuin sinapin siemen, ja te sanoisitte tälle metsäfikunalle: nouse ylös juurines ja istuta sinus mereen, niin se kuulis teitä.
7 Aru yate kun manu tai laga noukar kheti te kaam kori thaka homoi te, nohoile bhi saguli rukha homoi te taike kobo, ‘Joldi ahikena kha luwa koribi’?
Mutta kenellä teistä on palvelia, joka kyntää taikka karjaa kaitsee, ja kuin hän metsästä kotia tulee, että hän sanoo kohta hänelle: mene rualle?
8 Kintu, tai etu manu ke eneka nokobo naki, ‘Moi kiba khabole nimite taiyar koribi, aru tumi laga kapra ke peti bandi lobi jitia moike kha luwa di ase, aru etu pichete tumi kha luwa koribi’?
Vaan eikö hän pikemmin sano hänelle: valmista minulle ehtoollista, sonnusta sinus, ja palvele minua, niinkauvan kuin minä syön ja juon; ja syö ja juo sinä sitte?
9 Tai laga noukar ke ki hukum dise etu tai kori diya nimite malik pora taike dhanyavad dise naki?
Vai kiittääkö hän palveliaansa, että hän teki, mitä hänelle käsketty oli? En luule.
10 Etu nisena tumikhan bhi, jitia tumikhan ke ki hukum diya sob kori loise, tumikhan eneka kobo lage, ‘Moi khan layak nathaka noukar ase. Moi khan ke ki koise etu he korise.’”
Niin myös te, kuin te olette kaikki tehneet, mitä teille käsketty on, niin sanokaat: me olemme kelvottomat palveliat: me teimme sen, minkä meidän piti tekemän.
11 Aru etu homoi te jitia Jisu Jerusalem sheher te jaise, Tai Samaria aru Galilee jaga khan phale pora jai thakise.
Ja tapahtui, kuin hän meni Jerusalemia päin, että hän matkusti keskeltä Samarian ja Galilean.
12 Jitia tai ekta bosti te ponchise, dos jon kusto-rugi bemar thaka khan ke lok paise. Taikhan durte khara kori thakise.
Ja kuin hän tuli yhteen kylään, kohtasivat häntä kymmenen spitalista miestä, jotka taampana seisoivat,
13 Aru taikhan awaj uthaikene, koise, “Jisu, Probhu, amikhan uporte morom koribi.”
Ja korottivat äänensä, sanoen: Jesus, rakas Mestari, armahda meidän päällemme!
14 Jitia Tai taikhan ke dikhise, Jisu taikhan ke koise, “Jabi aru nijorke purohit khan ke dikhabi.” Aru jitia taikhan jai thakise, taikhan sob sapha hoi jaise.
Ja kuin hän ne näki, sanoi hän heille: menkäät ja osoittakaat teitänne papeille. Ja tapahtui, että he mennessänsä tulivat puhtaiksi.
15 Titia ekjon taikhan majot pora, bhal howa dikhi kene ghuri kene saise aru jor awaj pora Isor ke mohima korise.
Niin yksi heistä, kuin hän näki, että hän parantunut oli, palasi jälleen ja kunnioitti Jumalaa suurella äänellä,
16 Tai Jisu laga theng nichete giri jaise, aru Taike dhanyavad dise. Tai Samaria laga manu thakise.
Ja lankesi kasvoillensa hänen jalkainsa juureen ja kiitti häntä. Ja se oli Samarialainen.
17 Titia Jisu taike hudise, “Dos jun manu bhal huwa nai naki? Nou jun to kot te ase?
Mutta Jesus vastaten sanoi: eikö kymmenen puhdistettu? kussa yhdeksän ovat?
18 Taikhan majote aru Isor ke dhanyavad dibole kun bhi wapas aha nai naki, khali etu manu he nohoile jun alag desh pora ase?”
Ei ole muita löydetty, jotka palasivat Jumalaa kunnioittamaan, kuin tämä muukalainen.
19 Jitia Jisu he taike koise, “Uthibi aru jabi. Tumi laga biswas pora tumike bhal korise.”
Ja hän sanoi hänelle: nouse ja mene! sinun uskos on sinun vapahtanut.
20 Pharisee khan pora Jisu ke Isor laga rajyo kitia ahibo eneka hudise, Tai jawab dise, “Isor laga rajyo to koi kene nahe.
Ja Pharisealaiset kysyivät häneltä: koska Jumalan valtakunta olis tuleva? Vastasi hän heitä ja snaoi: ei Jumalan valtakunta tule niin, että se taidettaisiin nähdä.
21 Aru eneka nokobo, ‘Sabi, yate ase!’ Nohoile ‘Ta te ase!’ Kintu sabi, Isor laga rajyo to tumikhan majote ase.”
Ei myös heidän pidä sanoman: katso tässä, katso siellä; sillä katso, Jumalan valtakunta on teidän keskellänne.
22 Titia Jisu laga chela khan ke koise, “Eneka din ahibo, jitia tumikhan Manu laga Putro ke sabole itcha koribi, kintu tumikhan dikhi napabo.
Niin hän sanoi opetuslapsille: se aika tulee, että te halajatte nähdä yhtäkin Ihmisen Pojan päivää, ja ette saa nähdä.
23 Titia taikhan pora tumike kobo, ‘Sabi ta te!’ Nohoile ‘Sabi yate!’ Tumi taikhan laga pichete napola bhi,
Ja he sanovat teille: katso tässä, katso siellä: älkäät menkö ulos, älkäät myös seuratko.
24 jitia akas te bhijili mara homoi te ekta jaga pora dusra jagate ujala dikhe etu nisena Manu laga Putro bhi Tai wapas aha homoi te eneka hobo.
Sillä niinkuin pitkäisen tuli taivaan alla leimahtaa ja paistaa kaikkein päälle, mitkä taivaan alla ovat, niin on myös Ihmisen Pojan päivänänsä oleva.
25 Kintu poila Tai bisi dukh pabo lagibo etu jamana manu khan hath pora.
Mutta ennen tulee hänen paljo kärsiä ja hyljättää tältä sukukunnalta.
26 Jineka Noah laga homoi te hoisele, eneka din Manu laga Putro laga homoi te bhi eneka hobo.
Ja niinkuin tapahtui Noan päivinä, niin myös tapahtuu Ihmisen Pojan päivinä.
27 Taikhan kha luwa kori thakise, shadi kori thakise, aru jibon to duniya laga khushi pora moja kori thakise, utu din tak jitia Noah dangor naw bhitor te ghusi jaise, aru dangor hawa pani ahi kene manu ke khotom kori dise.
He söivät, joivat, naivat ja huolivat, hamaan siihen päivään asti, jona Noa arkkiin meni sisälle, ja vedenpaisumus tuli ja hukutti kaikki.
28 Aru eneka din Lot laga homoi te bhi hoise- taikhan kha luwa nisa-panite moja kori thakise, ekjon-ekjon logote luwa-diya kori thakise, kunba ghor bonai thakise aru kunba kheti kori thakise:
Niin myös tapahtui Lotin päivinä: he söivät, joivat, ostivat, myivät, istuttivat, rakensivat.
29 kintu jitia Lot Sodom pora ulai ahise, akas pora jui ahi kene sob manu ke khotom kori dise.
Mutta sinä päivänä, kuin Lot Sodomasta läksi, satoi tulta ja tulikiveä taivaasta, ja hukutti kaikki.
30 Aru eneka he din ahibo jitia Manu laga Putro wapas ahibo aru sob manu Taike dikhi pabo.
Niin pitää myös sinä päivänä oleman, jona Ihmisen Poika ilmoitetaan.
31 Aru etu dinte, jun manu ghor uporte ase aru tai laga saman khan ghor te ase, taike etu saman lobole nimite nichete jabo nadibi; aru jun manu kheti te kaam kori ase, etu ke ghuri kene pichete sabole nadibi.
Joka sinä päivänä katon päällä on, ja hänen kalunsa ovat huoneessa, niin älköön astuko alas niitä ottamaan. Ja joka pellolla on, niin älköön myös palatko takaisin.
32 Lot laga maiki ke yaad koribi.
Muistakaa Lotin emäntää.
33 Jun manu tai laga jibon bacha bole bisare tai harai dibo, kintu jun manu nijor jibon to Isor nimite harai diye tai bachibo.
Jokainen joka pyytää henkensä vapahtaa, hän sen kadottaa, ja jokainen joka sen kadottaa, hän saattaa sen elämään.
34 Moi tumikhan ke koi ase, etu rati te duijon ghumai thakibo. Ekjon ke uthai lobo, aru ekjon ke chari jabo.
Minä sanon teille: sinä yönä ovat kaksi yhdellä vuoteella, yksi otetaan ylös, ja toinen jätetään.
35 Aru etu nisena duita mahila eke jagate dhaan khundi thakibo. Ekjon ke uthai loijabo aru ekjon ke chari jabo.
Kaksi ynnä jauhavat: yksi otetaan ylös, ja toinen jätetään.
36 Duijon manu kheti te kaam kori thakibo, ekjon ke loijabo aru ekjon ke chari jabo.”
Kaksi ovat kedolla: yksi otetaan ylös, ja toinen jätetään.
37 Titia taikhan pora Jisu ke koise, “Kot te Probhu?” Aru Tai pora taikhan ke koise, “Jun jagate manu laga gaw thake, ta te pucha mangso kha chiriya khan bhi joma kori kene thake.”
Ja he vastaten sanoivat hänelle: Herra, kussa siis? Niin sanoi hän heille: kussa raato on, sinne myös kotkat kokoontuvat.

< Luke 17 >