Hakaraia 10

1 Inoia he ua i a Ihowa i te wa o to muri ua; ara i a Ihowa e hanga nei i nga uira, he nui ano te ua e homai e ia ki a ratou, he tarutaru i te mara ma tenei, ma tenei.

Rukoilkaa Herralta sadetta kevätsateen aikana: Herra tekee ukkospilvet ja antaa heille sadekuurot, antaa kasvit joka miehen pellolle.

2 He tekateka noa hoki te korero a nga terapimi, he teka te kite a nga tohunga, he horihori nga moe i korerotia e ratou; he hanga noa iho ta ratou whakamarie, na reira haere ana ratou ano he kahui hipi; karangirangi kau ana i te kore hepara.

Sillä kotijumalat puhuvat tyhjiä, ja tietäjät näkevät petosnäkyjä, puhuvat valheunia, lohduttelevat turhilla. Sentähden he saavat lähteä matkaan kuin lammaslauma ja kärsivät vaivaa, kun ei ole paimenta.

3 I mura toku riri ki nga hepara, i whiua ano e ahau nga koati toa: kua tae mai hoki a Ihowa o nga mano ki tana kahui, ki te whare o Hura, kua mea i a ratou hei hoiho atanga mona i te tatauranga.

Paimenia kohtaan syttyy minun vihani, ja johtomiehiä minä rankaisen; sillä Herra Sebaot pitää huolen laumastansa, Juudan heimosta, ja asettaa sen ikäänkuin kunniaratsuksensa sodassa.

4 No roto i a ia te putanga ake o te kohatu o te kokonga, no roto i a ia te whao, no roto i a ia te kopere mo te tatauranga, no roto i a ia nga kaiakiaki katoa, rupeke, rupeke.

Siitä on lähtevä kulmakivi, siitä kiinnityspaalu, siitä sotajousi, siitä lähtevät käskijät kaikki.

5 A ka rite ratou ki nga marohirohi e takatakahi ana i o ratou hoariri ki te paru o nga waharoa i te mea e whawhai ana: ka whawhai ano ratou, no te mea kei a ratou a Ihowa, a ka whakama nga kaieke hoiho.

Ja he ovat niinkuin sankarit, jotka polkevat katujen lokaa sodassa. He sotivat, sillä Herra on heidän kanssansa; ja häpeään joutuvat hevosilla-ratsastajat.

6 Na ka kaha i ahau te whare o Hura, ka ora ano i ahau te whare o Hohepa, ka whakahokia ki te nohoanga; no te mea ka tohungia ratou e ahau, a me te mea kihai ratou i peia e ahau; ko ahau hoki, ko Ihowa, to ratou Atua, ka whakarongo ano ahau ki a ra tou.

Minä teen väkeväksi Juudan heimon ja autan Joosefin heimoa. Minä saatan heidät kotiin, sillä minä armahdan heitä, ja he tulevat olemaan, niinkuin en minä olisi heitä hyljännytkään. Sillä minä olen Herra, heidän Jumalansa, ja kuulen heidän rukouksensa.

7 Na ka rite nga Eparaimi ki te marohirohi, ka koa ano to ratou ngakau me te mea na te waina: ka kite ano a ratou tamariki, a ka koa; ka whakamanamana to ratou ngakau ki a Ihowa.

Efraim on oleva niinkuin sankari, ja heidän sydämensä on iloitseva niinkuin viinistä. Heidän lapsensa näkevät sen ja iloitsevat; heidän sydämensä riemuitsee Herrassa.

8 Ka hi ahau ki a ratou, ka huihui i a ratou; kua hokona hoki ratou e ahau; a ka tini ratou, ka pera me ratou i tini ra.

Minä olen viheltävä heille ja kokoava heidät, sillä minä lunastan heidät, ja he lisääntyvät, niinkuin lisääntyivät ennen.

9 A ka whakatokia ratou e ahau ki roto ki nga iwi, ka mahara ano ratou ki ahau i nga whenua tawhiti, ka ora hoki ratou me a ratou tamariki, a ka hoki.

Kun minä sirotan heidät kansojen sekaan, muistavat he minua kaukaisissa maissa; ja he lastensa kanssa saavat elää ja palata takaisin.

10 Ka whakahokia mai ano ratou e ahau i te whenua o Ihipa, ka huihuia mai i Ahiria; ka kawea ano ki te whenua o Kireara, ki Repanona, te kitea he wahi mo ratou.

Minä tuon heidät takaisin Egyptin maasta ja kokoan heidät Assurista; minä vien heidät Gileadin maahan ja Libanonille, eikä heille ole riittävästi tilaa.

11 Na ka tika atu ia i waenga moana, ara i te raruraru, a ka patu i nga ngaru i te moana, ka maroke hoki nga wahi hohonu o te awa, a ka riro iho te whakapehapeha o Ahiria, ka riro ke ano te hepeta o Ihipa.

Hän käy ahdistuksen meren lävitse, hän lyö meren aaltoja, ja kaikki Niilivirran syvyydet kuivuvat, Assurin ylpeys painuu alas, ja Egyptin valtikka väistyy pois.

12 Ka whakakahangia ano ratou e ahau i runga i a Ihowa; ka haereere hoki ratou i runga i tona ingoa, e ai ta Ihowa.

Mutta heidät minä teen väkeviksi Herrassa, ja hänen nimensä on heidän kerskauksensa, sanoo Herra.