< Hakaraia 1 >

1 I te waru o nga marama, i te rua o nga tau o Tariuha, ka puta mai te kupu a Ihowa ki a Hakaraia, tama a Perekia, tama a Iro poropiti; i mea ia,
Kahdeksannessa kuussa Daarejaveksen toisena vuotena tuli profeetta Sakarjalle, Berekjan pojalle, joka oli Iddon poika, tämä Herran sana:
2 Nui atu te riri o Ihowa ki o koutou matua.
"Herra on tuimasti vihastunut teidän isiinne.
3 Na mea atu ki a ratou, Ko te kupu tenei a Ihowa o nga mano: Tahuri mai ano ki ahau, e ai ta Ihowa o nga mano, a ka tahuri atu ano hoki ahau ki a koutou, e ai ta Ihowa o nga mano.
Sano heille: Näin sanoo Herra Sebaot: Kääntykää minun tyköni, sanoo Herra Sebaot, niin minä käännyn teidän tykönne, sanoo Herra Sebaot.
4 Kei rite koutou ki o koutou matua, i karanga ra nga poropiti o mua ki a ratou, i mea, Ko te kupu tenei a Ihowa o nga mano, Tahuri mai inaianei i o koutou ara kino, i a koutou mahi kino: otiia kihai ratou i rongo, kihai hoki i whai taringa ki ahau, e ai ta Ihowa.
Älkää olko isienne kaltaiset, joille entiset profeetat ovat saarnanneet sanoen: Näin sanoo Herra Sebaot: Kääntykää pois pahoilta teiltänne ja pahoista teoistanne; mutta he eivät kuulleet, eivät kuunnelleet minua.
5 Ko o koutou matua, kei hea ratou? a ko nga poropiti, e ora tonu ana ranei ratou ake aka?
Teidän isänne-missä he ovat? Ja profeetat-ovatko he eläneet iäti?
6 Na, ko aku kupu me aku tikanga i whakahaua e ahau ki aku pononga, ki nga poropiti, kihai ranei o koutou matua i rokohanga e era? a hoki mai ana ratou, mea ana, Ka pera i ta Ihowa o nga mano i whakaaro ai kia meatia ki a matou, he mea whakarite ki o matou ara, ki a matou mahi; ka pera tonu tana ki a matou.
Mutta minun sanani ja käskyni, jotka minä olen säätänyt palvelijoilleni profeetoille-eivätkö ne ole kohdanneet teidän isiänne: ja niin he kääntyivät ja sanoivat: 'Niinkuin Herra Sebaot aikoi meille tehdä, meidän vaelluksemme ja tekojemme mukaan, niin hän on meille tehnyt'."
7 I te rua tekau ma wha o nga ra o te tekau ma tahi o nga marama, ara o te marama Hepata, i te rua o nga tau o Tariuha, ka puta mai te kupu a Ihowa ki a Hakaraia tama a Perekia, tama a Iro poropiti; i mea ia,
Kahdentenakymmenentenä neljäntenä päivänä yhdennessätoista kuussa, joka on sebat-kuu, Daarejaveksen toisena vuotena, tuli profeetta Sakarjalle, Berekjan pojalle, joka oli Iddon poika, tämä Herran sana:
8 I titiro ahau i te po, na ko tetahi tangata e noho ana i runga i te hoiho whero, a tu ana ia i roto i nga ramarama i te wharua; a i muri atu i a ia ko etahi hoiho, he whero, he kopurepure, he ma.
Minä näin yöllä, katso, mies ratsasti punaisenruskealla hevosella, ja hän seisahtui myrttien keskelle laaksoon, ja hänen jäljessänsä oli punaisenruskeita ja punaisia ja valkeita hevosia.
9 Na ka mea atu ahau, E toku ariki, he aha enei? A ka ki mai te anahera i korero ki ahau, Maku e whakaatu ki a koe te tikanga o enei.
Niin minä kysyin: "Mitä nämä ovat, Herra?" Enkeli, joka puhutteli minua, vastasi minulle: "Minä näytän sinulle, mitä ne ovat".
10 Na ka oho mai te tangata i tu ra i roto i nga ramarama, ka mea, Ko nga mea enei i unga atu nei e Ihowa hei haereere i te whenua.
Ja mies, joka seisoi myrttien keskellä, lausui ja sanoi: "Nämä ovat ne, jotka Herra on lähettänyt maata kuljeksimaan".
11 Na ka whakahoki ratou ki te anahera a Ihowa e tu ana i roto i nga ramarama, ka mea, Kua haereerea e matou te whenua, nana, kei te ata noho te whenua katoa, kei te marie.
Niin ne vastasivat Herran enkelille, joka seisoi myrttien keskellä, ja sanoivat: "Me olemme kuljeksineet maata, ja katso, koko maa on alallansa ja rauhassa".
12 Katahi ka oho te anahera a Ihowa, ka mea, E Ihowa o nga mano, kia pehea te roa ou ka kore nei e tohu i Hiruharama, i nga pa o Hura, e mauaharatia nei e koe i enei tau e whitu tekau?
Ja Herran enkeli lausui ja sanoi: "Herra Sebaot, kuinka kauan sinä viivyt etkä armahda Jerusalemia ja Juudan kaupunkeja, joille olet ollut vihainen nämä seitsemänkymmentä vuotta?"
13 Na ka whakahoki a Ihowa ki te anahere i korero nei ki ahau, he kupu pai, ara he kupu whakamarie.
Niin Herra vastasi enkelille, joka puhutteli minua, ja lausui hyviä, lohdullisia sanoja.
14 Heoi ka mea ki ahau te anahera i korero nei ki ahau, Karanga atu koe, mea atu, Ko te kupu tenei a Ihowa o nga mano, He nui te hae i hae ai ahau ki Hiruharama, ki Hiona.
Ja enkeli, joka puhutteli minua, sanoi minulle: "Saarnaa ja sano: Näin sanoo Herra Sebaot: Minä kiivailen Jerusalemin ja Siionin puolesta suurella kiivaudella.
15 A he tino nui toku riri ki nga iwi e noho humarie ana: he iti noa ra hoki toku riri, a na ratou i whakatetere te he.
Suurella vihalla minä olen vihastunut suruttomiin pakanoihin, jotka, kun minä vähän vihastuin, auttoivat onnettomuutta tapahtumaan.
16 Mo reira ko te kupu tenei a Ihowa: Kua hoki mai ahau ki Hiruharama i runga i te tohu tangata; ka hanga toku whare ki reira, e ai ta Ihowa o nga mano, a ka whakamarokia he aho ki runga ki Hiruharama.
Sentähden sanoo Herra näin: Minä käännyn Jerusalemin puoleen armahtavaisuudessa. Minun temppelini siellä rakennetaan, sanoo Herra Sebaot, ja mittanuora jännitetään Jerusalemin ylitse.
17 Karanga atu ano, mea atu, Ko te kupu tenei a Ihowa o nga mano Tera oku pa e rauroha noa atu i te pai; a tera a Ihowa ka whakamarie i Hiona, tera ka whiriwhiri i Hiruharama.
Saarnaa vielä ja sano: Näin sanoo Herra Sebaot: Vielä minun kaupunkini ovat hyvyydestä ylitsevuotavaiset, ja vielä Herra lohduttaa Siionin ja valitsee vielä Jerusalemin."
18 Na ka maranga ake oku kanohi, a ka kite ahau, nana, e wha nga haona.
Ja minä nostin silmäni ja katsoin. Ja katso: neljä sarvea.
19 Na ka mea ahau ki te anahera i korero nei ki ahau, He aha enei? Ano ra ko ia ki ahau, Ko nga haona enei nana i whakamarara a Hura, a Iharaira, a Hiruharama.
Ja minä sanoin enkelille, joka puhutteli minua: "Mitä nämä ovat?" Niin hän sanoi minulle: "Nämä ovat ne sarvet, jotka ovat hajottaneet Juudan ja Israelin ja Jerusalemin".
20 Na ka whakakitea e Ihowa etahi kamura ki ahau, tokowha.
Sitten Herra näytti minulle neljä seppää.
21 Katahi ahau ka mea, I haere mai enei ki te aha? A ka korero tera, ka mea, Ko nga haona enei nana i whakamarara a Hura, i kore ai e ara te mahunga o tetahi: otira i haere mai enei ki te whakawehi i a ratou, ki te whakataka iho i nga haona o nga t auiwi, o te hunga i ara nei to ratou haona ki te whenua o Hura, ki te titaritari i a ia.
Minä sanoin: "Mitä nämä ovat tulleet tekemään?" Ja hän vastasi näin: "Nuo sarvet ovat ne, jotka ovat hajottaneet Juudan, niin ettei yksikään mies voi päätänsä nostaa; ja nämä ovat tulleet saattamaan ne pelkoon ja heittämään maahan niiden pakanakansain sarvet, jotka ovat nostaneet sarven Juudan maata vastaan hajottaaksensa sen".

< Hakaraia 1 >