< Waiata 147 >

1 Whakamoemititia a Ihowa; he pai hoki te himene ki to tatou Atua: ahuareka rawa, ataahua tonu te whakamoemiti.
Halleluja! Hyvä on veisata kiitosta meidän Jumalallemme. Se on suloista; ylistäminen on soveliasta.
2 Ko Ihowa hei hanga i Hiruharama: mana hoki nga whati o Iharaira e kohikohi.
Herra rakentaa Jerusalemin, hän kokoaa Israelin karkoitetut.
3 Ko ia hei rongoa i te hunga ngakau maru: mana e takai o ratou wahi mamae.
Hän parantaa ne, joilla on särjetty sydän, ja sitoo heidän haavansa.
4 E taua ana e ia nga whetu, te maha: e huaina ana hoki e ia o ratou ingoa katoa.
Hän on määrännyt tähtien luvun, hän kutsuu niitä kaikkia nimeltä.
5 He nui to tatou Ariki, he nui hoki tona kaha: e kore e taea tona matauranga te whakaaro.
Meidän Herramme on suuri, suuri voimassansa, hänen ymmärryksensä on mittaamaton.
6 Ko Ihowa te kaitautoko mo te hunga mahaki: ka turakina e ia te hunga kino ki te whenua.
Herra pitää pystyssä nöyrät, mutta jumalattomat hän painaa maahan.
7 Waiata, whakawhetai ki a Ihowa: himene i runga i te hapa ki to tatou Atua:
Veisatkaa Herralle kiitosvirsi, soittakaa kanteleilla kiitosta meidän Jumalallemme.
8 Ko ia nei te kaiuwhi i te rangi ki nga kapua, te kaihanga i te ua mo te whenua: e whakatupu ana ia i te tarutaru ki runga ki nga maunga.
Hän peittää pilvillä taivaan ja valmistaa sateen maalle; hän kasvattaa ruohon vuorille
9 E homai ana e ia he kai ma te kirehe: ma nga pi raweni hoki ina tangi.
ja antaa ruuan eläimille, kaarneen pojillekin, kun ne huutavat.
10 E kore ia e ahuareka ki te kaha o te hoiho: e kore ia e manako ki nga waewae o te tangata.
Ei kelpaa hänelle hevosen voima, ei hän mielisty miehen jalkojen nopeuteen:
11 E manako ana a Ihowa ki te hunga e wehi ana i a ia, ki te hunga e tumanako ana ki tona aroha.
Herra mielistyy niihin, jotka häntä pelkäävät, jotka panevat toivonsa hänen armoonsa.
12 Whakamoemititia a Ihowa, e Hiruharama: whakamoemititia tou Atua, e Hiona.
Kiitä Herraa, Jerusalem. Ylistä Jumalaasi, Siion.
13 Nana nei hoki i whakakaha nga tutaki o ou tatau: manaakitia ana e ia au tamariki i roto i a koe.
Sillä hän tekee lujiksi sinun porttiesi salvat; hän siunaa sinun lapsesi sinun keskelläsi.
14 Nana ano i mau ai te rongo i roto i ou rohe: nana koe i makona ai i te witi pai rawa.
Hän hankkii rauhan sinun rajojesi sisälle, ravitsee sinut parhaalla nisulla.
15 E tukua ana e ia tana kupu ki te whenua: tere rawa te rere o tana kupu.
Hän lähettää sanansa maahan, nopeasti kiitää hänen käskynsä.
16 E homai ana e ia te hukarere ano he huruhuru hipi: e whakatitaritaria ana te haupapa ano he pungarehu.
Hän antaa sataa lunta niinkuin villaa ja sirottaa härmää niinkuin tuhkaa.
17 Maka mai ana e ia tana hauhunga ano he maramara: ko wai e tu i mua i tana matao?
Hän viskaa rakeitansa niinkuin leivänmuruja; kuka voi kestää hänen pakkastansa?
18 E tukua ana e ia tana kupu, a whakarewaina ana aua mea: ka meinga tana hau kia pupuhi, rere ana nga wai.
Hän lähettää sanansa ja sulattaa rakeet; hän panee tuulensa puhaltamaan, ja vedet virtaavat.
19 E whakakitea ana e ia tana kupu ki a Hakopa; ana tikanga, me ana whakaritenga ki a Iharaira.
Hän ilmoittaa sanansa Jaakobille, käskynsä ja oikeutensa Israelille.
20 Kahore i pera tana hanga ki tetahi iwi; kihai ano ana whakaritenga i mohiotia e ratou. whakamoemititia a Ihowa.
Niin hän ei ole tehnyt yhdellekään pakanakansalle, ja hänen oikeuksiansa ne eivät tunne. Halleluja!

< Waiata 147 >