Whakatauki 31

1 Ko nga kupu a Kingi Remuera; ko te poropititanga i whakaakona ai ia e tona whaea.

Lemuelin, Massan kuninkaan, sanat, joilla hänen äitinsä kasvatti häntä.

2 He aha, e taku tama? He aha, e te tama a toku kopu? A he aha, e te tama a aku kupu taurangi?

Mitä, poikani; mitä, kohtuni poika; mitä, lupausteni poika?

3 Kaua e hoatu tou kaha ki nga wahine, ou ara hoki ki te mea whakangaro o nga kingi.

Älä anna voimaasi naisille, vaellustasi kuningasten turmelijatarten valtaan.

4 Ehara ma nga kingi, e Remuera, ehara ma nga kingi te inu waina; ehara hoki ma nga rangatira te mea, Kei hea he wai kaha?

Ei sovi kuningasten, Lemuel, ei sovi kuningasten viiniä juoda eikä ruhtinasten kysellä: "Missä väkijuomaa?"

5 Kei inu ratou, a ka wareware ki te ture, a ka whakapeau ke i te whakawa o te tangata e tukinotia ana.

Muutoin hän juodessaan unhottaa, mitä saädetty on, ja vääntelee kaikkien kurjuuden lasten oikeuden.

6 Hoatu he wai kaha ma te tangata e tata ana te marere, he waina hoki ki nga wairua pouri:

Antakaa väkevää juomaa menehtyvälle ja viiniä murhemielisille.

7 Tukua ia kia inu, kia wareware ai ki tona rawakore, a kore ake he mahara ki ona mate.

Sellainen juokoon ja unhottakoon köyhyytensä älköönkä enää vaivaansa muistelko.

8 Kia puaki tou mangai mo te wahangu, i te whakawakanga o te hunga katoa kua waiho mo te mate.

Avaa suusi mykän hyväksi, oikeuden hankkimiseksi kaikille sortuville.

9 Kia puaki tou mangai, whakaritea te whakawa i runga i te tika, tohea te tohe a te ware, a te rawakore.

Avaa suusi, tuomitse oikein, hanki kurjalle ja köyhälle oikeus.

10 Ko wai e kite i te wahine e u ana tona pai? Ko tona utu hoki kei runga noa atu i to nga rupi.

Kelpo vaimon kuka löytää? Sellaisen arvo on helmiä paljon kalliimpi.

11 Ka whakapono te ngakau o tana tane ki a ia, a kahore ona hapanga i te taonga.

Hänen miehensä sydän häneen luottaa, eikä siltä mieheltä riistaa puutu.

12 He pai tana e mea ai ki a ia, kahore hoki he kino, i nga ra katoa e ora ai ia.

Hän tekee miehellensä hyvää, ei pahaa, kaikkina elinpäivinänsä.

13 E kimi ana ia i te huruhuru hipi, i te muka, a ka ngakau nui te mahi a ona ringa.

Hän puuhaa villat ja pellavat ja halullisin käsin askartelee.

14 Ko tona rite kei nga kaipuke o nga kaihokohoko; e mauria mai ana e ia tana kai i tawhiti.

Hän on kauppiaan laivojen kaltainen: leipänsä hän noutaa kaukaa.

15 E maranga ana hoki ia i te mea e po tonu ana, a hoatu ana e ia he kai ma tona whare, he mahi hoki e rite ana ma ana kotiro.

Kun yö vielä on, hän nousee ja antaa ravinnon perheellensä, piioilleen heidän osansa.

16 E whakaaroaro ana ia ki tetahi mara, a ka hokona e ia: whakatokia ana e ia he mara waina, he hua na ona ringa.

Hän haluaa peltoa ja hankkii sen, istuttaa viinitarhan kättensä hedelmällä.

17 E whitiki ana ia i tona hope ki te kaha, e mea ana i ona takakau kia pakari.

Hän voimalla vyöttää kupeensa ja käsivartensa vahvistaa.

18 Ka kite ia he pai tana i hokohoko ai: e kore tana rama e mate i te po.

Hankkeensa hän huomaa käyvän hyvin, ei sammu hänen lamppunsa yöllä.

19 Ka totoro atu ona ringa ki te mea takai miro, ka pupuri ona ringa ki te pou muka.

Hän ojentaa kätensä kehrävarteen ja käyttelee värttinää kämmenissään.

20 Ka wherahia tona ringa ki te ware; ae ra, ka totoro atu ona ringa ki te rawakore.

Hän avaa kätensä kurjalle, ojentaa köyhälle molemmat kätensä.

21 E kore ia e wehi i te hukarere mo tona whare; no te mea kua kakahuria tona whare katoa ki te ngangana.

Ei pelkää hän perheensä puolesta lunta, sillä koko hänen perheensä on puettu purppuravillaan.

22 Oti ake i a ia te whatuwhatu he whariki mona; he rinena pai, he papura ona kakahu.

Hän valmistaa itsellensä peitteitä; hienoa pellavaa ja punapurppuraa on hänen pukunsa.

23 E mohiotia ana tana tane i nga kuwaha, ina noho tahi ia ki nga kaumatua o te whenua.

Hänen miehensä on tunnettu porteissa, maanvanhinten seassa istuessansa.

24 E hanga ana e ia he rinena pai, a hokona atu ana; e hoatu ana e ia he whitiki ki nga kaihoko.

Hän aivinapaitoja tekee ja myy, vöitä hän kauppiaalle toimittaa.

25 He kaha, he honore ona kakahu; a e kata ana ia ki nga ra o muri atu.

Vallalla ja kunnialla hän on vaatetettu, ja hän nauraa tulevalle päivälle.

26 He nui ona whakaaro ina puaki tona mangai; kei tona arero te ture o te atawhai.

Suunsa hän avaa viisauden sanoihin, hänen kielellään on lempeä opetus.

27 Ka ata tirohia e ia nga ara o tona whare, e kore ano ia e kai i te taro o te mangere.

Hän tarkkaa talonsa menoa, eikä hän laiskan leipää syö.

28 Ka whakatika ana tamariki, a he kupu manaaki ta ratou mona; Tana tane hoki, ka whakamoemiti ano ia ki a ia, ka mea:

Hänen poikansa nousevat ja kiittävät hänen onneansa; hänen miehensä nousee ja ylistää häntä:

29 He tokomaha nga tamahine i u te pai o ta ratou mahi, otiia hira ake tau i a ratou katoa.

"Paljon on naisia, toimellisia menoissaan, mutta yli niitten kaikkien kohoat sinä".

30 He mea teka noa te manako, he mea horihori te ataahua: tena ko te wahine e wehi ana i a Ihowa, ko ia e whakamoemititia.

Pettävä on sulous, kauneus katoavainen; ylistetty se vaimo, joka Herraa pelkää!

31 Hoatu ki a ia o nga hua o ona ringa; a ma ana mahi ia e whakamoemiti i nga kuwaha.

Suokaa hänen nauttia kättensä hedelmiä, hänen tekonsa häntä porteissa ylistäkööt.