Whakatauki 10
1 Ko nga whakatauki a Horomona. He tama whakaaro nui, ka koa te papa: tena he tama kuware, he utanga nui mo tona whaea.
Salomon sananlaskut. Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä poika on äidillensä murheeksi.
2 Kahore he rawa o nga taonga o te kino: ma te tika ia te oranga ake i te mate.
Vääryyden aarteet eivät auta, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.
3 E kore a Ihowa e tuku i te wairua o te tangata tika kia hemokai: ka pana atu ia e ia te hiahia o te hunga kino.
Herra ei salli vanhurskaan nälkää nähdä, mutta jumalattomien himon hän luotansa työntää.
4 He rawakore te tukunga iho o te ringa ngehe: ma te ringa kakama ia ka hua te taonga.
Köyhtyy, joka laiskasti kättä käyttää, mutta ahkerain käsi rikastuttaa.
5 He kohi raumati ta tama ngakau mahara: he whakama ia te rawa a tama moe ngahuru.
Taitava poika kokoaa kesällä, kunnoton poika elonaikana nukkuu.
6 He manaaki kei te tumuaki o te tangata tika: he arita ia kei te waha o te tangata kino, taupoki ai.
Siunaus on vanhurskaan pään päällä, mutta väkivaltaa kätkee jumalattomien suu.
7 Ka manaakitia te maharatanga ki te tangata tika; ka pirau ia te ingoa o te hunga kino.
Vanhurskaan muistoa siunataan, mutta jumalattomien nimi lahoaa.
8 He ngakau whakaaro, ka tahuritia te whakahau: he ngutu wairangi, ka hinga.
Viisassydäminen ottaa käskyt varteen, mutta hulluhuulinen kukistuu.
9 Ko te tangata haere tika, e haere ora ana: ko te tangata parori ke ona ara, ka mohiotia ia.
Joka nuhteettomasti vaeltaa, vaeltaa turvassa, jonka tiet ovat väärät, se joutuu ilmi.
10 Ma te whakakini o te kanohi ka puta ai te pouri: ko te ngutu wairangi ia, ka hinga.
Joka silmää iskee, saa aikaan tuskaa, ja hulluhuulinen kukistuu.
11 He puna ora te mangai o te tangata tika; tena ko te mangai o te hunga kino, ka taupokina tera e te mahi nanakia.
Vanhurskaan suu on elämän lähde, mutta jumalattomien suu kätkee väkivaltaa.
12 Ko to te mauahara he whakaoho i nga totohe; ko te aroha he hipoki i nga he katoa.
Viha virittää riitoja, mutta rakkaus peittää rikkomukset kaikki.
13 E kitea te whakaaro nui ki nga ngutu o te tangata matau; ko te rakau ia te mea mo te tuara o te ngakaukore.
Ymmärtäväisen huulilta löytyy viisaus, mutta joka on mieltä vailla, sille vitsa selkään!
14 Rongoa ai te hunga whakaaro nui i te matauranga: he whakangaromanga ia kei te hori tonu, te mangai o te wairangi.
Viisaat kätkevät, minkä tietävät, mutta hullun suu on läheinen turmio.
15 Ko ona rawa te pa kaha o te tangata taonga: tena ko te hunga kore taonga, hei whakangaromanga to ratou rawakore.
Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa, mutta vaivaisten köyhyys on heidän turmionsa.
16 Ko te mahi a te tangata tika e ahu ana ki te ora: ko nga hua o te kino ki te hara.
Vanhurskaan hankkima on elämäksi, jumalattoman saalis koituu synniksi.
17 Kei te ara ki te ora te tangata e pupuri ana i te kupu ako; ko te tangata ia e kore e pai kia riria tona he, ka kotiti ke.
Kuritusta noudattava on elämän tiellä, mutta nuhteet hylkäävä eksyy.
18 Ko te tangata e huna ana i te mauahara he ngutu teka: a he kuware te tangata e whakapuaki ana i te ngautuara.
Joka salavihaa pitää, sen huulilla on valhe, ja joka parjausta levittää, on tyhmä.
19 E kore nga kupu maha e hapa i te kino; he mahara nui ia te tangata he ngutu kokopi nei ona.
Missä on paljon sanoja, siinä ei syntiä puutu; mutta joka huulensa hillitsee, se on taitava.
20 He hiriwa pai rawa te arero o te tangata tika; ko te ngakau o te hunga kino, he hauwarea rawa.
Vanhurskaan kieli on valituin hopea, jumalattomien äly on tyhjän veroinen.
21 He tokomaha e whangaia ana e nga ngutu o te tangata tika; ka mate ia te hunga kuware, he kore no te ngakau mahara.
Vanhurskaan huulet kaitsevat monia, mutta hullut kuolevat mielettömyyteensä.
22 Ka hua te taonga i ta Ihowa manaaki: kahore hoki e kinakitia e ia ki te pouri.
Herran siunaus rikkaaksi tekee, ei oma vaiva siihen mitään lisää.
23 Hei takaro ma te wairangi te mahi he; ma te tangata matau ia ko te whakaaro nui.
Tyhmälle on iloksi ilkityön teko, mutta ymmärtäväiselle miehelle viisaus.
24 Ko ta te tangata kino i wehi ai ka tae ano ki a ia; a, ko ta te hunga tika i hiahia ai, ka homai.
Mitä jumalaton pelkää, se häntä kohtaa; mutta mitä vanhurskaat halajavat, se annetaan.
25 Pahure rawa ake te tukauati kua kore te hunga kino: tena ko te tangata tika he turanga pumau tera.
Tuulispään käytyä ei jumalatonta enää ole, mutta vanhurskaan perustus pysyy iäti.
26 He winika ki nga niho, he paowa ki nga kanohi: koia ano te mangere ki ona kaiunga.
Mitä hapan hampaille ja savu silmille, sitä laiska lähettäjillensä.
27 Ko te wehi ki a Ihowa e whakaroa ana i nga ra: ka whakapotoa mai ia nga tau o te hunga kino.
Herran pelko elinpäiviä jatkaa, mutta jumalattomien vuodet lyhenevät.
28 Tumanako atu te hunga tika, koa iho; tumanako atu te hunga kino, ngaro iho.
Vanhurskasten odotus koituu iloksi, mutta jumalattomien toivo hukkuu.
29 He kaha mo te tangata tika ta Ihowa ara; he whakangaromanga ia mo nga kaimahi i te kino.
Herran johdatus on nuhteettoman turva, mutta väärintekijäin turmio.
30 E kore te tangata tika e whakangaueuetia a ake ake; e kore ia e nohoia e te hunga kino te whenua.
Vanhurskas ei ikinä horju, mutta jumalattomat eivät saa asua maassa.
31 Ko te mangai o te tangata tika hua ana te whakaaro nui; ka tapahia ia te arero whanoke.
Vanhurskaan suu kasvaa viisauden hedelmän, mutta kavala kieli hävitetään.
32 E mohio ana nga ngutu o te tangata tika ki nga mea ka manakohia; he whanoke ia e whakapuakina ana e te mangai o te hunga kino.
Vanhurskaan huulet tietävät, mikä otollista on, mutta jumalattomien suu on sulaa kavaluutta.
