Mika 4

1 Otiia tenei ake kei nga ra whakamutunga ka whakapumautia te maunga i to Ihowa whare ki te tihi o nga maunga, a ka hikitia ki runga ake i nga pukepuke, a ka rere nga iwi ki reira.

Aikojen lopussa on Herran temppelin vuori seisova vahvana, ylimmäisenä vuorista, ja se on oleva korkein kukkuloista, ja sinne virtaavat kansat.

2 A he maha nga iwi e haere, e mea, Haere mai koutou, tatou ka haere ki runga ki te maunga o Ihowa, ki te whare o te Atua o Hakopa, a mana tatou e whakaako ki ana ara, ka haere hoki tatou i ana huarahi; no te mea ka puta mai te ture i Hiona, te kup u hoki a Ihowa i Hiruharama.

Monet pakanakansat lähtevät liikkeelle sanoen: "Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, että hän opettaisi meille teitänsä ja me vaeltaisimme hänen polkujansa; sillä Siionista lähtee laki, Jerusalemista Herran sana."

3 A ka whakarite whakawa ia i waenganui i nga iwi maha, ka riria hoki e ia te he o nga iwi kaha i tawhiti; a ka patupatua e ratou a ratou hoari hei hea parau, a ratou tao hei mea tapahi manga; e kore tetahi iwi e hapai hoari ki tetahi iwi, a heoi a no ta ratou ako ki te whawhai.

Ja hän tuomitsee monien kansojen kesken, säätää oikeutta väkeville pakanakansoille, kaukaisiin maihin saakka. Niin he takovat miekkansa vantaiksi ja keihäänsä vesureiksi; kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotimaan.

4 Engari ka noho ratou, ia tangata, ia tangata, i raro i tana waina, i raro i tana piki; a kahore he tangata hei whakawehi i a ratou: na te mangai hoki o Ihowa o nga mano te korero.

He istuvat kukin oman viinipuunsa ja viikunapuunsa alla kenenkään peljättämättä. Sillä Herran Sebaotin suu on puhunut.

5 Ka haere hoki nga iwi katoa, ia tangata, ia tangata, i runga i te ingoa o tona atua, a ka haere tatou i runga i te ingoa o Ihowa, o to tatou Atua a ake ake.

Sillä kaikki kansat vaeltavat jumalansa nimessä kukin, mutta me vaellamme Herran, meidän Jumalamme, nimessä aina ja iankaikkisesti.

6 A taua ra, e ai ta Ihowa, ka huihuia e ahau te wahine e totitoti ana, ka whakaminea te wahine i peia atu, me ia ano i whakatupuria kinotia e ahau;

Sinä päivänä, sanoo Herra, minä tahdon koota ontuvat ja kerätä hajalleen-ajetut ja ne, joille minä olin tuottanut onnettomuutta.

7 A ka meinga e ahau te wahine e totitoti ana hei morehu, me te wahine i maka atu ki tawhiti hei iwi kaha: a ka kingi a Ihowa ki a ratou ki Maunga Hiona aianei a ake tonu atu.

Minä teen ontuvista talteenjäävät ja kauasjoutuneista väkevän kansan. Ja Herra on oleva heidän kuninkaansa Siionin vuorella siitä alkaen ja iankaikkisesti.

8 Na ka tae mai ki a koe, e koe, e te pourewa o te kahui, e te taumaihi o te tamahine a Hiona; ae ra, ka tae mai ki a koe te kingitanga o mua ra, te kingitanga o te tamahine a Hiruharama.

Ja sinä Karjatorni, tytär Siionin kukkula! Sinun luoksesi on tuleva, on saapuva entinen hallitus, tytär Jerusalemia vallinnut kuninkuus.

9 Na, he aha koe i hamama ai? Kahore ianei he kingi i roto i a koe, kua ngaro ranei tou kaiwhakatakoto whakaaro, i mau pu ai koe i te mamae me te mea he wahine e whanau ana?

Ja nyt-miksi sinä ääneen vaikeroit? Eikö sinulla ole kuningasta, onko sinun neuvonantajasi kadonnut, koska kipu on vallannut sinut niinkuin synnyttäväisen?

10 Whakamamae, e ngana kia puta ki waho, e te tamahine a Hiona, kia rite ki te wahine e whanau ana: no te mea ko aianei koe puta ai i roto i te pa, a ka noho ki te parae, a ka tae ki Papurona ra ano; hei reira koe ka whakaorangia; hei reira a Ihowa hoko ai i a koe i te ringa o ou hoariri.

Vääntelehdi vain kouristuksissasi, tytär Siion, niinkuin synnyttäjä, sillä nyt sinun on lähdettävä ulos kaupungista ja asuttava kedolla ja mentävä Baabeliin asti: siellä sinut pelastetaan; siellä lunastaa sinut Herra vihamiestesi käsistä.

11 Na, tona maha o nga iwi kua huihui ki te whawhai ki a koe, e mea ana, Tukua ia kia whakapokea, kia kite atu to tatou kanohi i tana koronga i runga i Hiona.

Nyt kokoontuu sinua vastaan paljon pakanoita, jotka sanovat: "Se saastutettakoon; katselkoot meidän silmämme iloksensa Siionia!"

12 Otira kahore ratou e matau ki nga whakaaro o Ihowa, kahore hoki e mohio ki tana i whakatakoto ai: kua kohikohia hoki ratou e ia ano he paihere ki te patunga witi.

Mutta he eivät tunne Herran aivoituksia eivätkä ymmärrä hänen neuvoansa, sillä hän kokoaa heidät niinkuin lyhteet puimatantereelle.

13 Whakatika ki te patu witi, e te tamahine a Hiona: ka meinga hoki e ahau tou haona hei rino, ka meinga hoki e ahau ou paua hei parahi: a he maha nga iwi e patupatua e koe a mongamonga noa: a mau e whakatapu ma Ihowa nga mea i apohia mai e ratou, o ratou rawa ma te Ariki o te whenua katoa.

Nouse ja pui, tytär Siion, sillä minä annan sinulle rautasarvet ja vaskisorkat minä sinulle annan, ja sinä survot murskaksi monet kansat. Ja minä vihin Herralle, tuhon omaksi, heidän väärän voittonsa, kaiken maan Herralle heidän rikkautensa.