< Hohua 8 >

1 Na ka mea a Ihowa ki a Hohua, Kaua e mataku, kaua e pawera: tangohia ki a koe te hunga hapai patu katoa, a whakatika, haere ki runga, ki Hai: titiro hoki, kua hoatu e ahau ki tou ringa te kingi o Hai, tona iwi, tona pa, me tona whenua:
Ja Herra sanoi Joosualle: "Älä pelkää äläkä arkaile. Ota mukaasi kaikki sotaväki ja lähde ja mene Aihin. Katso, minä annan sinun käsiisi Ain kuninkaan ja hänen kansansa, hänen kaupunkinsa ja maansa.
2 A kia rite tau e mea ai ki Hai, ki tona kingi hoki, ki tau i mea ai ki Heriko, ki tona kingi: ko ona taonga ia, me ona kararehe, me tango ma koutou: whakatakotoria he pehipehi mo te pa ki tera pito.
Ja tee Aille ja sen kuninkaalle, niinkuin teit Jerikolle ja sen kuninkaalle; kuitenkin saatte ryöstää itsellenne, mitä sieltä on saatavana saalista ja karjaa. Aseta väijytys kaupungin taa."
3 Na ko te whakatikanga o Hohua me te hunga hapai patu katoa ki te whakaeke i Hai: a whiriwhiria ana e Hohua e toru tekau mano o nga tangata, he marohirohi, a tonoa atu ana ratou e ia i te po.
Niin Joosua ynnä kaikki sotaväki lähti liikkeelle mennäkseen Aihin. Ja Joosua valitsi kolmekymmentä tuhatta miestä, sotaurhoa, ja lähetti heidät menemään yöllä.
4 I whakahau ano ia i a ratou, i mea, Kia mahara, me whakatakoto he pehipehi mo te pa ki tera pito o te pa: kei matara rawa atu i te pa, engari kia tumatohi koutou katoa;
Ja hän käski heitä sanoen: "Asettukaa väijyksiin kaupungin taa, ei aivan kauas kaupungista; ja olkaa kaikki valmiina.
5 A maku, ma te hunga katoa hoki i ahau, e whakatata ki te pa: a ka puta mai ratou ki te tu i a matou, ka pera me to mua, na ka rere matou i to ratou aroaro;
Mutta minä ynnä kaikki se väki, joka on minun kanssani, lähenemme kaupunkia. Kun he sitten tulevat ulos meitä vastaan niinkuin ensi kerrallakin, niin me käännymme pakoon heidän edestänsä.
6 Na ka puta mai ratou ka whai i a matou, a ka manukawhakitia e matou i roto i te pa; tera hoki ratou e mea, E rere ana ratou i o tatou aroaro, pera ano me to mua. A ka rere matou i to ratou aroaro;
Ja he seuraavat meitä niin kauas, että eristämme heidät kaupungista, sillä he sanovat: 'He pakenevat meitä niinkuin ensi kerrallakin'. Kun me näin pakenemme heitä,
7 Hei reira koutou whakatika ai i te pehipehi, a ka tomo i te pa; ma Ihowa hoki, ma to koutou Atua e tuku ki o koutou ringa.
silloin nouskaa te väijytyksestä ja ottakaa kaupunki haltuunne, sillä Herra, teidän Jumalanne, antaa sen teidän käsiinne.
8 Na, ka riro te pa i a koutou, tahuna te pa ki te ahi: peratia me ta Ihowa i ki ai. Kia mahara, kua whakaritea atu nei e ahau ki a koutou.
Ja kun olette saaneet kaupungin valtaanne, sytyttäkää kaupunki palamaan; tehkää Herran sanan mukaan. Huomatkaa, että minä käsken teidän tehdä sen."
9 Na tonoa ana ratou e Hohua: a haere ana ratou ki te whakatakoto pehipehi, a noho ana i waenganui o Peteere, o Hai, ki te taha ki te hauauru o Hai: ko Hohua ia i moe i waenganui o te iwi i taua po.
Sitten Joosua lähetti heidät menemään, ja he menivät ja asettuivat väijytyspaikkaan Beetelin ja Ain välille, länteen päin Aista. Mutta Joosua oli sen yön kansan kanssa.
10 Na ka maranga wawe a Hohua i te ata, a whakaemia ana e ia te iwi, na haere ana ia me nga kaumatua o Iharaira i mua i te iwi ki Hai.
Varhain seuraavana aamuna Joosua piti kansan katselmuksen ja lähti, hän ja Israelin vanhimmat, kansan etunenässä nousemaan Aihin.
11 A, ko te iwi katoa tae noa ki te hunga hapai patu i a ia, i haere, i whakatata, a ka tae ki mua o te pa, a noho rawa atu ki te taha ki te raki o Hai: na he wharua i waenganui o ratou, o Hai.
Ja kaikki se sotaväki, joka oli hänen kanssaan, nousi, lähestyi ja tuli kaupungin edustalle; ja he leiriytyivät Ain pohjoispuolelle, niin että laakso oli heidän ja Ain välillä.
12 Na ka tango ia i etahi tangata tata tonu ki te rima mano, a whakanohoia ana e ia hei pehipehi ki waenganui o Peteere, o Hai, ki te taha ki te hauauru o te pa.
Sitten hän otti noin viisituhatta miestä ja asetti heidät väijyksiin Beetelin ja Ain välille, länteen päin kaupungista.
13 A, ka oti i a ratou te whakanoho te iwi, ara te ope katoa, tera i te raki o te pa, me a ratou pehipehi ki te hauauru o te pa, na ka haere a Hohua i taua po ano ki waenganui o te wharua.
Niin kansa, koko leiri, joka oli kaupungin pohjoispuolella, ja kaupungin länsipuolella oleva jälkijoukko asetettiin asemiinsa. Mutta Joosua meni sinä yönä keskelle laaksoa.
14 A, no te kitenga o te kingi o Hai, na hohoro ana ratou, maranga wawe ana; ko te tino putanga mai o nga tangata o te pa ki te tu i a Ihariara ki te riri, a ia me tona iwi katoa i te wa i whakaritea, i te ritenga mai o te mania; kihai ia i mohio h e pehipehi tera mona kei tua o te pa.
Kun Ain kuningas näki sen, niin kaupungin miehet, kuningas ja kaikki hänen väkensä, lähtivät varhain aamulla nopeasti taisteluun Israelia vastaan määrättyyn paikkaan aromaan puolelle; hän ei näet tiennyt, että oli väijytys häntä vastaan kaupungin takana.
15 A whakawhati ana a Hohua ratou ko Iharaira katoa i a ratou ano i o ratou aroaro, a rere ana i te huarahi ki te koraha.
Niin Joosua ja koko Israel olivat joutuvinaan tappiolle ja pakenivat erämaahan päin.
16 Katahi ka karangatia te iwi katoa i roto i Hai ki te whai i a ratou: na whai ana ratou i muri i a Hohua, a manukawhakitia ana ratou i roto i te pa.
Silloin kaupungin koko väki kutsuttiin ajamaan heitä takaa; ja he ajoivat Joosuaa takaa, ja niin heidät eristettiin kaupungista.
17 A kahore he tangata o Hai raua ko Peteere i noho i te haere ki te whai i a Iharaira: na whakarerea ana e ratou te pa kia takoto kau ana, a whai ana i muri i a Iharaira.
Eikä Aihin eikä Beeteliin jäänyt ainoatakaan miestä, joka ei lähtenyt Israelin jälkeen, vaan he jättivät kaupungin avoimeksi ja ajoivat takaa Israelia.
18 Na ka mea a Ihowa ki a Hohua, Whakatotoro atu te timata i tou ringa na ki Hai; no te mea ka hoatu e ahau a reira ki tou ringa. Na whakatoroa atu ana e Hohua te timata i tona ringa ki te pa.
Niin Herra sanoi Joosualle: "Ojenna keihäs, joka on kädessäsi, Aita kohti, sillä minä annan sen sinun käsiisi". Ja Joosua ojensi keihään, joka oli hänen kädessään, kaupunkia kohti.
19 Na hohoro tonu te rewa o te pehipehi i to ratou wahi, a rere ana i te toronga atu ano o tona ringa: a tomokia ana e ratou te pa a horo noa, na hohoro tonu ta ratou tahu i te pa ki te ahi.
Silloin väijyksissä oleva joukko nousi kiiruusti paikaltaan ja riensi, niin pian kuin hän ojensi kätensä, ja tunkeutui kaupunkiin ja valloitti sen ja sytytti heti kaupungin palamaan.
20 A, no te tahuritanga o nga tangata o Hai, ka titiro, na ko te paowa o te pa e kake ana ki te rangi, na kahore o ratou kaha ki te rere penei ranei, pera ranei: na ka tahuri te hunga i rere whaka te koraha ki nga mea i whai ra.
Kun Ain miehet kääntyivät ja katsoivat taaksensa, niin he näkivät kaupungista savun nousevan taivasta kohti; eivätkä he kyenneet pakenemaan, ei sinne eikä tänne, sillä se väki, joka pakeni erämaahan, kääntyi takaa-ajajia vastaan.
21 A, no te kitenga o Hohua ratou ko Iharaira katoa kua horo te pa i te pehipehi, a ko te paowa o te pa e kake ana ki runga, na ka tahuri ratou, ka patu i nga tangata o Hai.
Kun Joosua ja koko Israel näki, että väijyksissä ollut joukko oli valloittanut kaupungin ja että kaupungista nousi savu, niin he palasivat takaisin ja voittivat Ain miehet.
22 A ka puta mai era i roto i te pa ki te whakatutaki i a ratou; na ka noho ratou ki waenganui o Iharaira, ko etahi ki tenei taha, ko etahi ki tera taha: na tukitukia iho ratou e ratou, a kore rawa i toe tetahi morehu, tetahi ranei i rere atu.
Ja myöskin ne toiset lähtivät kaupungista heitä vastaan, joten he joutuivat israelilaisten väliin, toisten ollessa edessä, toisten takana. Ja he voittivat heidät, päästämättä pakoon ja pelastumaan ainoatakaan heistä.
23 A hopukia oratia ana e ratou te kingi o Hai, a kawea ana ki a Hohua.
Mutta Ain kuninkaan he ottivat kiinni elävänä ja toivat hänet Joosuan eteen.
24 A, no ka poto i a Iharaira te patu nga tangata katoa o Hai i te parea, i te koraha i whaia nei ratou ki reira, a ka hinga katoa ratou i te mata o te hoari a poto noa ratou, katahi ka hoki katoa a Iharaira ki Hai, ka tukituki hoki i reira ki te m ata o te hoari.
Kun Israel oli surmannut kaikki Ain asukkaat kedolla, erämaassa, jonne he olivat heitä ajaneet takaa, ja he kaikki viimeiseen mieheen olivat kaatuneet miekan terään, palasi koko Israel Aihin, ja siellä olevat tapettiin miekan terällä.
25 A, ko nga tangata katoa i hinga i taua ra, nga tane me nga wahine, kotahi tekau ma rua mano, ko nga tangata katoa hoki o Hai.
Ja niitä, jotka sinä päivänä kaatuivat, miehiä ja naisia, oli kaikkiaan kaksitoista tuhatta, kaikki Ain asukkaat.
26 Kahore hoki a Hohua i whakahoki mai i tona ringa, i torona atu ai e ia me te timata, a ngaro noa i a ia nga tangata katoa o Hai.
Joosua ei vetänyt takaisin kättänsä, jossa hänellä oli keihäs ojennettuna, ennenkuin oli vihkinyt tuhon omiksi kaikki Ain asukkaat.
27 Ko nga kararehe anake me nga taonga o taua pa i tangohia e Iharaira ma ratou, i pera ano me te kupu a Ihowa i tohutohu ai ki a Hohua.
Ainoastaan karjan, ja mitä kaupungista oli saatavana saalista, Israel ryösti itselleen sen määräyksen mukaan, jonka Herra oli Joosualle antanut.
28 A tahuna ana e Hohua a Hai, meinga iho hei puranga mo a mua tonu atu, hei ururua a tae noa mai ki tenei ra.
Ja Joosua poltti Ain ja teki siitä ikiajoiksi rauniokummun, aution aina tähän päivään asti.
29 A ko te kingi o Hai i taronatia e Hohua a ahiahi noa: a, ka to te ra, ka whakahaua e Hohua kia tangohia iho tona tinana i runga i te rakau, kia maka ki te kuwaha o te tomokanga ki te pa, kia whakapurangatia he kohatu ki runga i a ia, he puranga nui e tu nei a taea noatia tenei ra.
Mutta Ain kuninkaan hän ripusti hirteen, jossa hän riippui iltaan asti. Mutta auringon laskiessa Joosua käski ottaa hänen ruumiinsa alas hirrestä, ja he heittivät sen kaupungin portin edustalle ja kasasivat sen päälle suuren kiviroukkion, joka on siellä vielä tänäkin päivänä.
30 Na hanga ana e Hohua tetahi aata ma Ihowa, ma te Atua o Iharaira, ki Maunga Epara,
Silloin Joosua rakensi Eebalin vuorelle alttarin Herralle, Israelin Jumalalle,
31 Pera me ta Mohi, me ta te pononga a Ihowa i whakahau ai ki nga tama a Iharaira, he mea e rite ana ki tera i tuhituhia ki roto i te pukapuka o te ture a Mohi, he aata kamaka toitu, kihai nei i akina iho te rino ki runga; a whakaekea ana e ratou h e tahunga tinana ma Ihowa, i patua hoki he whakahere mo te pai.
niinkuin Herran palvelija Mooses oli käskenyt israelilaisten tehdä ja niinkuin on kirjoitettuna Mooseksen lain kirjassa: alttarin hakkaamattomista kivistä, joihin ei oltu rauta-aseella koskettu. Ja he uhrasivat sen päällä polttouhreja Herralle ja teurastivat teuraita yhteysuhriksi.
32 A tuhituhia ana e ia i reira ki nga kohatu nga kupu o te ture a Mohi, he mea tuhituhi i te aroaro o nga tama a Iharaira.
Ja hän kirjoitti siellä kiviin jäljennöksen Mooseksen laista, jonka tämä oli kirjoittanut israelilaisille.
33 A, ko Iharaira katoa, ko ona kaumatua, ko nga rangatira, ko ona kaiwhakawa, i tu ki tetahi taha o te aaka, ki tetahi taha, ki mua o nga tohunga, o nga Riwaiti, o nga kaiamo i te kawenata a Ihowa ratou tahi ko te manene, ko te tangata tupu; ko te tahi taanga o ratou i te ritenga atu o Maunga Keritimi, a ko tetahi taanga o ratou i te ritenga atu o Maunga Epara; i rite tonu ki ta Mohi, ki ta te pononga a Ihowa i whakahau ai i mua, hei manaaki i te iwi o Iharaira.
Ja koko Israel vanhimpineen, päällysmiehineen ja tuomareineen seisoi kummallakin puolella arkkia, päin leeviläisiä pappeja, jotka kantoivat Herran liitonarkkia, niin muukalaiset kuin maassasyntyneetkin, toinen puoli kääntyneenä Garissimin vuorta kohti, toinen puoli Eebalin vuorta kohti. Niin Israelin kansa ensiksi siunattiin, niinkuin Herran palvelija Mooses oli käskenyt,
34 A muri iho ka korerotia e ia nga kupu katoa o te ture, nga manaaki me nga kanga, rite tonu ki nga mea katoa i tuhituhia ki te pukapuka o te ture.
ja sen jälkeen hän luki kaikki lain sanat, siunauksen ja kirouksen, aivan niinkuin lain kirjassa on kirjoitettuna.
35 Kahore he kupu o nga mea katoa i whakahaua e Mohi i kore te korerotia e Hohua ki te aroaro o te huihui katoa o Iharaira, o nga wahine hoki me nga tamariki, me nga manene i noho tahi nei me ratou.
Ei mitään siitä, mitä Mooses oli käskenyt, Joosua jättänyt lukematta kaiken Israelin seurakunnan läsnäollessa, niin myös naisten, lasten ja mukana kulkevien muukalaisten läsnäollessa.

< Hohua 8 >