< Hopa 28 >

1 He rua hoki to te hiriwa e puta mai ai, he wahi ano to te koura e whakarewaina ai.
"Hopeallakin on suonensa ja löytöpaikkansa kullalla, joka puhdistetaan;
2 He mea tango mai te rino no roto i te whenua; no te kamaka te parahi, he mea whakarewa.
rauta otetaan maasta, ja kivestä sulatetaan vaski.
3 E whakatakotoria ana e te tangata he mutunga mai mo te pouri, e rapua ana e ia ki te tino tutukitanga atu nga kohatu o te pouri, o te atarangi o te mate.
Tehdään loppu pimeydestä, ja tutkitaan tyystin kivi, jonka synkkä pilkkopimeä peittää.
4 E pakaruhia mai ana e ia he rua i ko ake o nga nohoanga tangata; kua wareware ratou i te waewae e haere ana; he tawhiti i te tangata to ratou tarenga, e piu atu ana, e piu ana mai.
Kaivos louhitaan syvälle maan asujain alle; unhotettuina he riippuvat siellä ilman jalan tukea, heiluvat kaukana ihmisten ilmoilta.
5 Ko te whenua, e puta mai ana he taro i roto i a ia: a e hurihia ake ana a raro iho ano he ahi.
Maasta kasvaa leipä, mutta maan uumenet mullistetaan kuin tulen voimalla.
6 Hei wahi mo nga hapira ona kohatu, he puehu koura ano tona.
Sen kivissä on safiirilla sijansa, siellä on kultahiekkaa.
7 He ara tena kahore i mohiotia e te manu, kiano i kitea e te kanohi o te whatura.
Polkua sinne ei tiedä kotka, eikä haukan silmä sitä havaitse.
8 Kahore nga kirehe whakahi kia takahi i taua ara kahore hoki a reira kia haerea e te raiona tutu.
Sitä eivät astu ylväät eläimet, ei leijona sitä kulje.
9 E pa atu ana tona ringa ki te kiripaka; hurihia ake e ia nga take o nga maunga.
Siellä käydään käsiksi kovaan kiveen, ja vuoret mullistetaan juuriaan myöten.
10 E tapahia ana e ia he awa i roto i nga kamaka, a e kite ana tona kanohi i nga mea utu nui katoa.
Kallioihin murretaan käytäviä, ja silmä näkee kaikkinaiset kalleudet.
11 E herea ana e ia nga awa kei maturuturu; e whakaputa mai ana hoki i nga mea ngaro ki te marama.
Vesisuonet estetään tihkumasta, ja salatut saatetaan päivänvaloon.
12 E kitea ia ki hea te whakaaro nui? kei hea hoki te wahi o te mohio?
Mutta viisaus-mistä se löytyy, ja missä on ymmärryksen asuinpaikka?
13 E kore te tangata e mohio ki tona utu, e kore ano taua hanga e kitea ki te whenua o te ora.
Ei tunne ihminen sille vertaa, eikä sitä löydy elävien maasta.
14 E ki ake ana te rire, Kahore i ahau; e ki mai ana hoki te moana, Kahore i ahau.
Syvyys sanoo: 'Ei ole se minussa', ja meri sanoo: 'Ei se ole minunkaan tykönäni'.
15 E kore e hokona ki te koura, e kore ano hoki e taea te pauna te hiriwa hei utu mona.
Sitä ei voida ostaa puhtaalla kullalla, eikä sen hintaa punnita hopeassa.
16 E kore e taea te whakarite ki te koura o Opira, ki te onika utu nui, ki te hapira.
Ei korvaa sitä Oofirin kulta, ei kallis onyks-kivi eikä safiiri.
17 E kore e rite te koura, te kohatu piata ki a ia: e kore e hokona ki nga oko koura parakore.
Ei vedä sille vertoja kulta eikä lasi, eivät riitä sen vaihtohinnaksi aitokultaiset kalut.
18 E kore e whakahuatia te kaoa, nga peara ranei; hira ake hoki te utu o te whakaaro nui i to te rupi.
Koralleja ja kristalleja ei sen rinnalla mainita, ja viisauden omistaminen on helmiä kalliimpi.
19 E kore te topaha o Etiopia e rite ki a ia, e kore e tau te koura parakore hei utu.
Ei vedä sille vertoja Etiopian topaasi, ei korvaa sitä puhdas kulta.
20 Ka haere mai ra i hea te whakaaro nui? Kei hea te wahi o te matau?
Mistä siis tulee viisaus ja missä on ymmärryksen asuinpaikka?
21 He mea huna atu na hoki i nga kanohi o nga mea ora katoa, ngaro rawa i nga manu o te rangi.
Se on peitetty kaiken elävän silmiltä, salattu taivaan linnuiltakin.
22 E ki ake ana te whakangaromanga raua ko te mate, i hakiri o maua taringa ki tona rongo.
Manala ja kuolema sanovat: 'Korvamme ovat kuulleet siitä vain kerrottavan'.
23 E mohio ana te Atua ki tona ara, kua kite ano ia i tona wahi.
Jumala tietää tien sen luokse, hän tuntee sen asuinpaikan.
24 E titiro ana hoki ia ki nga pito o te whenua, e kite ana ia i nga mea i raro i te rangi, a puta noa;
Sillä hän katsoo maan ääriin saakka, hän näkee kaiken, mitä taivaan alla on.
25 E mea ana i te whakataimaha mo te hau; ae, e mehua ana ia i nga wai ki te mehua.
Kun hän antoi tuulelle voiman ja määräsi mitalla vedet,
26 I a ia e whakatakoto ana i te tikanga mo te ua, i te huarahi mo te uira o te whatitiri,
kun hän sääti lain sateelle ja ukkospilvelle tien,
27 Ka kitea e ia i reira, a whakapuakina mai ana; i whakaukia e ia, a ata rapua ana e ia.
silloin hän sen näki ja ilmoitti, toi sen esille ja sen myös tutki.
28 A ka mea ia ki te tangata, Na, ko te wehi ki te Ariki, ko te whakaaro nui tena; a ko te mawehe atu i te kino, koia te matauranga.
Ja ihmiselle hän sanoi: 'Katso, Herran pelko-se on viisautta, ja pahan karttaminen on ymmärrystä'."

< Hopa 28 >