< 2 Whakapapa 31 >

1 Na, i te otinga o tenei katoa, ka haere atu a Iharaira katoa i reira ki nga pa o Hura, a pakarua rikirikitia ana e ratou nga pou karakiatanga, tuaina ana nga Aherimi, whakahoroa ana nga wahi tiketike me nga aata puta noa i Hura, i Pineamine, i Ep araima, i Manahi a poto noa. Na hoki ana nga tama katoa a Iharaira ki tona kainga, ki tona kainga, ki o ratou pa.
Kun kaikki tämä oli päättynyt, lähtivät kaikki saapuvilla olevat israelilaiset Juudan kaupunkeihin ja murskasivat patsaat, hakkasivat maahan asera-karsikot ja kukistivat uhrikukkulat ja alttarit perinpohjin koko Juudassa, Benjaminissa, Efraimissa ja Manassessa. Sitten kaikki israelilaiset palasivat kukin perintömaallensa, kaupunkeihinsa.
2 I whakaritea ano e Hetekia nga wehenga o nga tohunga ratou ko nga Riwaiti, ara o ratou wehenga, mo te mahi a tenei, a tenei, ko nga tohunga ratou ko nga riwaiti ki nga tahunga tinana, ki nga whakahere mo te pai, hei minita, hei whakawhetai, hei w hakamoemiti i nga kuwaha o nga nohoanga o Ihowa.
Ja Hiskia asetti pappien ja leeviläisten osastot, heidän osastojensa mukaan, kunkin hänen papillisen tai leeviläisen palvelustehtävänsä mukaan, polttouhreja ja yhteysuhreja toimitettaessa palvelemaan, kiittämään ja ylistämään Herran leirin porteissa.
3 I whakaritea ano e ia ta te kingi wahi i roto i ona taonga mo nga tahunga tinana, ara mo nga tahunga tinana o te ata, o te ahiahi, mo nga tahunga tinana mo nga hapati, mo nga kowhititanga marama, a mo nga hakari i whakaritea; mo nga mea i tuhituh ia ki te ture a Ihowa.
Minkä kuningas antoi omaisuudestaan, se käytettiin polttouhreiksi, aamu-ja ehtoopolttouhreiksi sekä sapatteina, uudenkuun päivinä ja juhlina uhrattaviksi polttouhreiksi, niinkuin on kirjoitettuna Herran laissa.
4 I mea ano ia ki te iwi, ki nga tangata o Hiruharama, kia homai te wahi ma nga tohunga ratou ko nga Riwaiti, kia tuku ai ratou i a ratou ki te ture a Ihowa.
Ja hän käski kansan, Jerusalemin asukasten, antaa papeille ja leeviläisille heidän osuutensa, että nämä pitäisivät kiinni Herran laista.
5 Puaki kau te kupu, ka kawea nuitia mai e nga tama a Iharaira nga matamaua o te witi, o te waina, o te hinu, o te honi, o nga hua katoa o te mara; tona nui hoki o te whakatekau o nga mea katoa i kawea mai e ratou.
Kun tämä sana levisi, antoivat israelilaiset runsaat uutiset jyvistä, viinistä, öljystä ja hunajasta ja kaikesta pellon sadosta; he toivat runsaat kymmenykset kaikesta.
6 Na, ko nga tama a Iharaira raua ko Hura e noho ana i nga pa o Hura, i kawea mai e ratou te whakatekau o nga kau, o nga hipi, me te whakatekau o nga mea tapu i whakatapua nei ma Ihowa, ma to ratou Atua, whakatakotoria ana e ratou tenei puranga, te nei puranga.
Ja ne israelilaiset ja Juudan miehet, jotka asuivat Juudan kaupungeissa, toivat hekin kymmenykset raavaista ja pikkukarjasta sekä kymmenykset Herralle, Jumalallensa, pyhitetyistä pyhistä lahjoista, ja panivat ne eri kasoihin.
7 No te toru o nga marama i timata ai ta ratou whakatu i nga puranga, no te whitu o nga marama i oti ai.
Kolmannessa kuussa he alkoivat panna kasoihin, ja seitsemännessä kuussa he sen lopettivat.
8 Na, no te taenga mai o Hetekia ratou ko nga rangatira ka kite i nga puranga, whakapai ana ratou i a Ihowa, i tana iwi hoki, i a Iharaira.
Kun Hiskia ja päämiehet tulivat ja näkivät kasat, kiittivät he Herraa ja hänen kansaansa Israelia.
9 Katahi ka uia nga tohunga me nga Riwaiti e Hetekia mo nga puranga.
Ja kun Hiskia kysyi papeilta ja leeviläisiltä näistä kasoista,
10 Na ka korero a Ataria te tino tohunga, no te whare o Haroko, ki a ia ka mea, No te timatanga o ta ratou kawe mai i nga whakahere ki te whare o Ihowa, ka kai matou, ka makona, nui atu hoki te toenga; e manaakitia ana hoki tana iwi e Ihowa. Na, ko te toenga, ko tenei haupu nui nei.
vastasi hänelle ylimmäinen pappi Asarja, joka oli Saadokin sukua, ja sanoi: "Siitä alkaen, kun ruvettiin tuomaan antia Herran temppeliin, me olemme syöneet ja tulleet ravituiksi, ja kuitenkin on jäänyt paljon tähteeksi; sillä Herra on siunannut kansaansa, ja niin on tämä paljous jäänyt tähteeksi."
11 Katahi a Hetekia ka ki kia whakapaia etahi ruma ki te whare o Ihowa. Na ka whakapaia
Niin Hiskia käski laittaa kammioita Herran temppeliin. Ja kun ne oli laitettu,
12 A kawea ana e ratou ki roto nga whakahere, nga whakatekau, nga mea i whakatapua; pono tonu ta ratou; ko te kaitiaki o aua mea, ko Konania Riwaiti; ko tona tuarua, ko tona teina, ko Himei.
tuotiin niihin tunnollisesti anti, kymmenys ja pyhät lahjat. Ja niiden esimiehenä oli leeviläinen Koonanja, ja hänen veljensä Siimei oli häntä lähinnä.
13 Ko Tehiere hoki, ko Atatia, ko Nahata, ko Atahere, ko Terimoto, ko Iotapara, ko Eriere, ko Ihimakia, ko Mahata, ko Penaia hei kaitirotiro, i raro ano i a Konania raua ko tona teina ko Himei, he mea whakarite na Kingi Hetekia raua ko Ataria ranga tira o te whare o te Atua.
Ja Jehiel, Asasja, Nahat, Asael, Jerimot, Joosabat, Eliel, Jismakja, Mahat ja Benaja olivat Koonanjan ja hänen veljensä Siimein käskyläisinä kuningas Hiskian ja Asarjan, Jumalan temppelin esimiehen, määräyksestä.
14 Na ko Kore tama a Imina Riwaiti, kaitiaki ki te kuwaha ki te rawhiti, hei kaitiaki mo nga mea homai noa ki te Atua, hei tuwha i nga whakahere o Ihowa, i nga mea tapu rawa.
Ja leeviläinen Koore, Jimnan poika, joka oli ovenvartijana idän puolella, hoiti Jumalalle annetut vapaaehtoiset lahjat ja Herralle tulevan annin ja korkeasti-pyhäin lahjain suorituksen.
15 Na i raro i a ia ko Erene, ko Miniamini, ko Hehua, ko Hemaia, ko Amaria, ko Hekania, i nga pa o nga tohunga, ki ta ratou mahi tuturu, hei tuwha ma o ratou tuakana, teina, ma nga wehenga, ma te rahi, ma te iti:
Ja hänen johdossaan olivat Eedem, Minjamin, Jeesua, Semaja, Amarja ja Sekanja, joiden oli pappiskaupungeissa tunnollisesti suoritettava osuudet veljillensä, niin pienille kuin suurille, osastoittain,
16 Haunga era i te whakapapa, nga tane e toru nei, maha atu ranei nga tau, ma te hunga katoa e tomo ana ki te whare o Ihowa, te mea mo tenei ra, mo tenei ra, mo ta ratou mahi, i a ratou e mahi ana, ara i a ratou i wehea ra hei tiaki;
paitsi sukuluetteloihin merkityille miehenpuolille, kolmivuotiaille ja sitä vanhemmille, kaikille, jotka menivät Herran temppeliin tekemään palvelusta, kunakin päivänä sen päivän palveluksen, hoitamaan tehtäviään, osastoittain.
17 Ma nga tohunga ano i te whakapapa, ma nga whare o o ratou matua, ratou ko nga Riwaiti, ma te hunga e rua tekau, maha atu ranei nga tau, i a ratou i wehea ra hei tiaki;
Papit merkittiin sukuluetteloihin perhekunnittain ja leeviläisistä kaksikymmenvuotiaat ja sitä vanhemmat, palvelustehtäviensä mukaan, osastoittain,
18 Ma a ratou kohungahunga katoa ano i te whakapapa, ma a ratou wahine, ma a ratou tama, ma a ratou tamahine, i te whakaminenga katoa; i runga hoki i te tapu ta ratou whakatapunga i a ratou ki ta ratou mahi tuturu:
nimittäin niin, että sukuluetteloihin merkittiin kaikki heidän pienet lapsensa, vaimonsa, poikansa ja tyttärensä, koko heidän joukkonsa, sillä he hoitivat sitä, mikä pyhää oli, tunnollisesti.
19 Ma nga tama ano a Arona, ma nga tohunga i nga mara i waho ake o o ratou pa: kei tenei pa, kei tenei pa, etahi tangata, he mea whakahua o ratou ingoa, hei tuwha ma nga tane katoa i roto i nga tohunga, ma te hunga katoa ano i roto i nga Riwaiti ku a oti te whakapapa.
Aaronin pojilla, papeilla, jotka asuivat kaupunkiensa laidunmailla, oli joka kaupungissa nimeltä mainitut miehet, joiden oli suoritettava osuudet kaikille miehenpuolille pappien joukossa ja kaikille sukuluetteloihin merkityille leeviläisille.
20 Ko ta Hetekia mahi tenei puta noa i a Hura; mahia ana e ia te pai, te tika, me te pono i te aroaro o Ihowa, o tona Atua.
Näin Hiskia teki koko Juudassa; hän teki sitä, mikä oli hyvää, oikeata ja totta Herran, hänen Jumalansa, edessä.
21 I nga meatanga katoa, i a ia ka anga nei ki nga mahi o te whare o te Atua, ki te ture, ki nga whakahau, a ka rapu i tona Atua, i whakapaua tona ngakau ki te mahi, a oti pai tana.
Ja kaiken, mihin hän ryhtyi etsiessään Jumalaansa, koskipa se palvelusta Jumalan temppelissä tai lakia ja käskyjä, sen hän teki kaikesta sydämestänsä, ja hän menestyi.

< 2 Whakapapa 31 >