Matio 27
1 Ie maraindray, le nikilie’ o Androanavy bey naho roandriañe iabio t’i Iesoà, t’ie tsy mahay tsy havetrake.
Palwakilo ye kukiile avavaha vooni ava vatekesi na vagoyo vakapuling'hana vule kya vikum'buda u Yesu.
2 Rinohi’ iareo naho nitantalieñe mb’ añ’anjomba’ i Pilato mpanandily mb’eo;
Vakankunga, vakaluta naghwope kwa Pilato, untwa ghwave uMulooma.
3 Ie nirendre’ i Jodasy nte-Keriotey, te nozoñeñe t’i Iesoà, le naneñeñe, vaho nahere’e amy mpisorom-beiy naho amo roandria’ ondatio i bogady telo-polo rey.
U Yuda umwolesi ye avwene uYesu ahighilue kuuti abudue akipiika vwimila sino avombile. Pe akavagomokesia avavaha va vatekesi na vagoyo indalama sila fijigho fitatu.
4 Hoe re: Nanao hakeo raho, fa nitomaly aman-dio-màliñe, fe hoe ty natoi’ iereo: Inoñe ama’ay v’izay? tafetero!
Akavavuula akati,”Nivombile inyivi kukumwohela umuunhu unsila nkole.”Neke aveene vakati,”Inongua ijio jaako juuve usue nakwetule.”
5 Aa le nahifi’e amy anjomba miavakey ao i bogady rey, naho nienga, nangalake taly vaho nameo-batañe.
Pe umwene akasitagha indalama sila muluviika lwa nyumba inyimike ijakufunyila akaluta kukukunga.
6 Rinambe’ o mpisorom-beio i bogady rey, le hoe ty asa’ iareo: Faly tsy mete apoke amy anjomba miavake ao iretoy, fa vilin-dio.
Avavaha va vatekesi vakatoola indalama sila vakati,”Nalunoghile kuviika indalama isi munyumba inyimike ija Nguluve, ulwakuuva siveele sihombilue kukuung'a idanda ja muunhu.”
7 Le nisafiry vaho natolo’ iereo ho ami’ty tete’ i mpanao valàñe-taney ho fandeveñañe ambahiny.
Pe vakapuling'hana, vakatoola indalama sila vakaghula umughunda ughwa m'bumba fijigha kuuti mwe vanyisilaghe avahesia.
8 Zay ty nanoañ’ i tetekey ty hoe kibohon-dio ampara’ henane;
Fye nambe umughunda ughuo nambe lino,”ghutambulua mughunda ghwa Danda.”
9 nañeneke ty saontsi’ i Zakaria mpitoky nanao ty hoe: Le hoe raho am’iereo: Naho soa am-pivazohoa’areo, ampitombò ty karamako, fe naho tsy mete, ifoneño. Aa le linanja’ iereo ho amy karamakoy ty drala volafoty telo polo. Le hoe t’Iehovà amako: Ahifio mb’amy mpanao valàñe-taney zay; mb’ am’ indaty mandramerame lietsey.
Mu uluo likava likwilanisivue ilisio lino um'bili uYeremia alyalembile kuuti,”Valyatolile indalama ifijigho fitatu, sino a Vaisilaeli valyiting'hiine kuuti indalama isio sikwiline kughulila umuunhu ujuo.
10 ty amy nandilia’ Iehovà.
Vakaghulila umughunda ghwa m'bumba fivigha ndavule alyandaghiile u Mutwa.
11 Nijohañe añatrefa’ i Pilato eo t’i Iesoà, le hoe re tama’e: Ihe hao ty Mpanjaka’o Jiosio? Hoe t’i Iesoà: Saontsi’o zay.
Pepano u Yesu akiima pa vuhighi pa ntwa u Pilato. Untwa akamposia akati,”Asi, uve veeve ntwa ghwa Vayahudi?”U Yesu akamwamula akati,”Uve ujovile.”
12 Aa ndra te nitomboke Iesoà an-tseseke o mpisorom-beio naho o roandriañeo, tsy nanoin-dre.
Pe avavaha va vatekesi na vagoyo vakatengula kujova si nyinga isa kumpelela u Yesu ahighue neke umwene naakamula kimonga.
13 Hoe t’i Pilato tama’e: Tsy oni’o hao ty hamaron-tsisý sesehe’ iereo ama’o?
Pepano untwa akamposia akati,”Ghwe naghupulika isi sooni sino vikwoleka kuuti uhokile?”
14 F’ie tsy nanoiñe aze ndra saontsy raike, vata’e nahadaba i ragovay.
U Yesu naalyamwamwile kimonga. Apuo untwa u Pilato akadegha kyongo.
15 Ie amy Sabadidake aman-kasiñe atao Fihelañ’ Amboney, fanoe’ i Mpandili’ i Rovaiy ty hañahàñe amy màroy ty raike amo mpirohio, ze tea’ iereo.
Lwale lwiho kwa ntwa pa kyimike ikya Pasaka kukun'dindulila unkungua jumo juno avaanhu vilonda kuuti ahume.
16 Nanam-pirohy seretseretse t’i Pilato, i Barabasy ty añara’e, rinohy ty ami’ty vono-ondaty, vaho najo’e am-balabey ao.
Unsiki ughuo mu ndinde mwe alyale unkungua jumonga juno akatambuluagha Balaba. Unkungua ujuo alyakagulike fiijo vwimila uvuhosi vwake.
17 Ie nifanontoñe iereo, le nanoa’ i Pilato ty hoe: Ia ty tea’ areo ho hahàñe? i Barabasy, ke Iesoà atao Norizañey?
Lino avaanhu ye vakong'hanile, u Pilato akavamposia akati,”Asi, mu vakungua vavili ava, u Balaba nu Yesu juno viiti ghwe Kilisite mulonda nivadindulile veeni?”
18 tali’e, nifohi’ i Pilato te am-palaiñañe tsy aman-tali’e ty naneseha’ iareo aze, tovo’e,
U Pilato alyavaposisie uluo ulwakuuva alyakagwile kuutiavavaha va Vayahudi valyale ni kivini nu Yesu, fye nambe valyantwalile kwa mwene kuuti ahighue.
19 ie niambesatse am-piambesam-pizakàñe eo, le nañitrike entañe ama’e ty vali’e nanao ty hoe: Mihalaly ama’o: Ko mivolan-dra inoñ’ inoñe hatreatre’o indaty vañoñey, amy te niore raha maro raho ty ama’e ama’ nofy aniankale.
U Pilato ye ikalile pa kitengo kyake ikya vuhighi, un'dala ghwake akasung'ha imhola kwa mwene akati,”Nungam'bombelaghe uluviivi lumonga umuunhu ujuo umugholofu, ulwakuva pakilo nihangajiike kyongo mu njosi vwimila umwene.”
20 Navori’ o mpisorom-beio naho o Androanavio ondatio hijoboñe i Barabasy, vaho havetrake t’i Iesoà.
Neke avavaha va vatekesi na vagoyo vakavahonga avaanhu kuuti vansuume u Pilato an'dindule u Balaba na kukumhigha u Yesu kuuti abadue.
21 Aa hoe ty ontane’ i Pilato: Ia amy roe rey ty tea’ areo ho hahàko ama’ areo? Hoe iereo: i Barabasy.
U Pilato akavaposia kange akati,”Ghwe veeni juno mulonda nin'dindulile mu vakungua vavili ava?”Vakamwamula vakati,”UBalaba.”
22 Hoe t’i Pilato tam’ iereo: Aa naho zay, hataoko akore t’Iesoà atao Norizañe? Nirihoñe’ iereo iaby t’ie haradorado.
U Pilato akavamposiankange akati, Pe nim'bombe kiki u Yesu juno viiti ghwe Kilisite?”Avaanhu vooni vakoova vakati,”Unkomelele pa kikivekano”
23 Hoe t’i Pilato am’ iereo: Ino ty sata-raty nanoe’e? Le tinazataza’ iereo ty hoe: Aradoradò, Aradoradò, Aradoradò!
U Pilato akavamposia kange akati,”Umuunhu uju avombile luviivibluki?”Aveene vakaghina kukwova viuti,”Unkomelele pa kikovekano.”
24 Ie, nioni’ i Pilato te tsy amam-dily handiera’e, naho tsy ama’e ty hampanintsiñe iareo, aolo te hirehetse ty firehoreho ondatio, le nandrambe rano vaho nanasa fitàñe añatrefa’ i màroy, nanao ty hoe: votsotse ami’ty lio raho, mitaoa amy ze hanòe’areo.
U Pilato ye akagwile kuuti naangandule uvulamusi vwa vaanhu kange vatengwile, ilyovo akatoola amalenga akoogha amavokonghaake pamaaso gha vaanhu, vooni kuvonia kuuti umwene namwale mu nkole ughuo. Akavavula akati,”Une nili nsila nkole vwimila kufua kwa umuunhu uju. Uluo lwinu jumue.”
25 Tinoi’ ondaty iabio ty hoe: Ho ama’ay naho amo ana’aio ty lio’e.
Avaanhu voonivakamwamula vakati,”Unkole ughwa kum'buda umuunhu ujuo ghuvisaghe ghwitu na vaana viitu.”
26 Le hinaha’e t’i Barabasy; vaho nasese’e am’ iereo t’i Iesoà ho fiaheñe naho silofeñe haradoradoa’ iareo.
Pe pano u Pilato akan'dindulila uBalaba, neke akalaghila kuuti u Yesu akopue ni mijeledi na kukomelelua pa kikovekano.
27 Le nendese’ o mpiningin-tsoavalam-pizakañeo an-drohy t’i Iesoà vaho natonto’ iareo aolo’ ty fañosoña’ ondaty maro eo.
Pepano avasikali va ntwa u Pilato vakatwala u Yesu mu luviika lwa nyumba ja ntwa, pe ikipugha kyoni ikya vasikali kikakong'hona, kikansyungutila u Yesu.
28 Nasaro ama’e ty lamba landy naho nikopohañe tsarimbo landy antsetra.
Vakamfuula amenda ghaake, vakafwasia isopeka indangali, ndavule ija kitwa.
29 Nirarèñe halam-patike, le nasabaka’ iareo añambone’e, le nasiam-bararata ty am-pità’e havana ao, vaho nitongaleke ama’e nikobìke ty hoe: Fañanintsiñe ama’o ry Mpanjaka’ o Jiosio!
Pe vakatenda ingeela ija mifua, vakafwasia ku mutu, neke vakaviika ulukwegho mu luvoko lwake ulwa ndio avonekaghe hwene ntwa. Pepano vakafughama pamaaso ghaake vikum'benapula na kukunnenela viiti,”Kamwene ghwe Ntwa ghwa Vayahudi?”
30 Nandrorà’ iereo ty lahara’e, naho nandrambe bararata le namiafiake ty añambone’e.
Pe vakafuunyila amati, Vakatoola ulukwegho lula mu luvoko lwake, vakantova ku mutu.
31 Ie nilosoran-kizake, le nafaha’ iereo i saroñe mireparepay naho naombe ama’e o siki’eo vaho nandily t’ie haradorado.
Ye vannennile, vakamfuula isopeka jila, vakafwasia amenda ghaake. Pepano vakantwala kukunkomelela pa kikovekano.
32 Ie niakatse i rovay, le nitendreke ty ondaty atao Simona nte-Kanana vaho nampitarazoeñ’ aze i hatae ajale’ey.
Ye vali mu sila viluta, vakatang'hana nu muunhu jumonga juno akatambuluagha Simoni, umhuma mu likaaja ilya Kileene. Avasikali vakamwumilisia kupinda ikikovekano kya Yesu.
33 Aa ie nandoake an-toetse atao Golgota, toe Vohe-Kalvary
Ye vafikile pano pakatambuluagha Goligota, kwe kuuti,”Ling'ala lya Mutu,”
34 le finantso’ iereo divay nalaro afero, f’ie nitsopeke, naho naharendreke, le tsy nimete ninoñe.
Vakampeela uluhuuje uluhasing'hanie nu nkota ughwa kusilisia uvuvafi. Neke ye avonjile, akakaana kunyua.
35 Pinè’ iereo an-katae re le zinara an-tsapake o saro’eo,
Vakankomelela pa kikovekano, pe vakaviika ulusodolelo kuuti amenda gha Yesu atoole veeni. Likavombeka enendiki neke likwilanisivue ilisio lino lilyajovilue nu m'bili kuuti, Vaghaviine amenda ghango, vasodolile mulwa kutoola isopeka jango.”
Pe vakikala palapala kuuti vamulolelelaghe.
37 le napetake ambone’ i añambone’ey ty nanesehañe aze, ami’ty hoe: Intoy Iesoà nte-Nazareta, Mpanjaka’ Israele.
Pa kikovekano ku mutu ghwake vakakomelela,”UJU GHWE YESU, UNTWA GHWA VAYAHUDi.”
38 Le nampindrezam-piradorado ama’e: ty malaso roe, ty raike ankavana’e vaho ty raike ankavia’e eo.
Unsiki ghughuo avaanhu avange vavili vano valyale vahijivabudi vakakomelelua palikimo nu Yesu, jumonga akava ulubale lwake ulwa kundio, ujunge kung'highi.
39 Nanìtse aze ze niary eo naho nañekotsèko-doha
Avaanhu vano vakava vikila pala vakasukaniagha amatu ghaake, vikumuligha viiti,
40 nanao ty hoe: Inao! Ihe ho nandrotsake i anjomban’ Añaharey naho hamboatse aze ami’ty telo andro, mirombaha! Naho Anan’ Añahare rehe, mizotsoa amo hataeo.
Uve ghwe juno ghwatisagha ghulimemula inyumba inyimike ija Nguluve neke ghujenga ifighono fitatu, nave uli Mwana ghwa Nguluve, Ghupoke, ghwke pa kikovekano!”
41 Nikizak’ aze ka o mpisorom-beio naho o roandria’ ondatio, ami’ty hoe:
Voope avavaha va vatekesi na vavulanisi va ndaghilo isa Moose palikimo na vagoyo avange vakamwovelelagha vakatisagha,”
42 Ie nandrombake ty ila’e, fe tsy maharombake ty vata’e. Naho ie i Mpanjaka’ Israeley, apoho hizotso amo hataeo hatokisa’ay.
Avapokaghava avange, lino ikunua kukupoka jujuo! Asi, naghwe ntwa ghwa Vaisilaeli, lino iike pa kikovekano, neke na jusue tumwitike.
43 Iatoa’e t’i Andrianañahare, adono ho hahan’ Añahare henaneo naho tea’e amy nanoe’e ty hoe t’ie Anan’ Añahare.
U mwene ikumhuviila ubNguluve, iiti Mwana ghwa Nguluve, lino nave u Nguluve amughanile, ampoke.”
44 Nanitse aze hoe zay ka i malaso nitrao-peke ama’e rey.
Nava vahijivabudi vanovvakomelilue palikimo nu Yesu, voope vakamuligha.
45 Ie ami’ty ora fah’eneñe fonga nimaieñe i Taney pak’ ami’ ty ora faha-sive.
Kutenguala akavalilo aka ntanda pamwisi, ing'hisi jikakupiika iisi jooni kuhanga kufika akavalilo aka budika lubale.
46 Le nipazake ty hoe t’i Iesoà: Eli, Eli, lama sabaktany, ze adika ty hoe: O Andrianañahareko, Andrianañahareko, ino ty namorintseña’o ahy?
Unsiki ughwa kavalilo aka budika lubale ndiiki u Yesu akakoola fiijo akati, Eloi, Eloi, lamacsabakitani? kwe kuuti,”Nguluve ghwango, Nguluve ghwango ongo undekile?”
47 Hoe ty raike nijohañe eo: Mitoka i Elia toke.
Avaanhu vamonga vano valyimile pala ye vapulike u Yesu ijova amasio aghuo vakati,”Uju ikunkemeela um'bili u Eliya.”
48 Aa le nilay mb’eo amy zao ty nangalake mofo mangefokefoke, naho natsafe’e vinegra vaho natoho’e ama’e ho sitsihe’e.
Unsiki ghuoghuo umuunhu jumonga mu veene akaluta luvilo akatoola ikyenda, akasuvika mu luhuje ulukali akakiviika mu lulaasi akam'besekesia u Yesubpa mulomo kuuti amiime.
49 Hoe ka ty ila’e, Eo hey, hentean-tika ke ho avy handrombake aze t’i Elia.
Neke avange vala vakati,”Uleke kukumpeela tulole nave u Eliya ikwisa kukumpoka,”
50 Nipazake indraike am-piarañanañañe mafe t’i Iesoà, vaho nengae’e aman-dRae ty arofo’e.
Pe u Yesu akakoola fiijo kange, akakunguka.
51 Le inao! nitori-anjake ho roe boak’ ambone mañambane i lamba fièfen’ Anjomban’ Añaharey. Niozoñozoñe ty tane, naho nifoy o vatoo;
Nakalingi, umwenda ghuno ghulyaghavilue pavili inyumba inyimike ija Nguluve, ghukademuka pavili kuhuma kukyanya kiufika paasi. Iisi jikasukanika na manhalavue ghakabajuka.
52 Nisokake o kiborio; vaho nitroatse ty fañova maro’ o noro’e nirotse an-debokeo;
Imbiipa sikasyiluka, avimike vinga vano valyafwile vakasyuka.
53 ie niakatse an-kibory naho nimb’ amy rova miavakey vaho niboake ami’ty maro.
Pa mbele u Yesu ye asyukile, avimike avuo vakingila mu likaaja ilyimike ilya Yelusalemu, vakavoneka ku vaanhu vinga.
54 Ie nioni’ ty mpifehe zato naho o nitrao-pijohañe ama’e nisary Iesoào i ozoñozon-taney naho o raha nanoeñeo, le nañeveñe naho nanao ty hoe: Toe Anan’ Añahare o eio.
Pe um'baha ghwa vasikali palikimo na vala vano valyale vikumulolellela u Yesu ye vavwene iisi jisukanika ni singi sino sikahumiile pala, vakoghopa kyongo, vakati,”Kyang'hani umuunhu uju akaale Mwana ghwa Nguluve.
55 Nizorazora ey ty roakemba maro amo niatrake Iesoà hirik’ e Galilia pake henane zay.
“Ye sivombike isi sooni, pwevalyale avakijuuva vinga vano valyimile patali padebe vilola. Avakijuuva avuo ve vano vakam'bingilile u Yesu kuhuma ku Galilaya na kukutengelela.
56 Am’ iereo t’i Miriame nte-Magdalà, i Marie rene’ Iakobe naho i Josesy, vaho ty rene’ i ana’ i Zebedia rey.
Mu vakijuuva avuo, mwealyale uMaliya umhuma mu likaaja ilya Magidala, uMaliya ung'hina ghwa Yakovo nu Yosefu palikimo nu un'dala ghwa Sebedaayi.
57 Ie ho niròñe i àndroy, pok’eo ty mpañarivo nte Arimatea, Iosefe ty tahina’e, mpioke am’ Iesoà,
Ye jifikile ivwilile, akiisa umuunhu jumonga ummofu, ilitavua lyake alyale ghwe Yosefu, umhuma mu likaaja ilya Alimataya. Umuunhu ujuo alyale m'bulanisivua ghwa Yesu.
58 nimb’ amy Pilato mb’eo nihalaly ty fañòva’ Iesoà, le linili’ i Pilato te hatolotse aze.
U Yosefu akaluta kwa Pilato kusuuma umfimba ghwa Yesu. U Pilato akavavuula avasikali vaake liiuuti vampeele umfimba ghula
59 Nitakone’ Iosefe i fañòvay, le niholonkoñe’e an-damba-lande marerarera matify, naho
Pepano u Yosefu akaluta akatoola umfimba ghwa Yesu akaghuniengelela nu mwenda ughwa kusyilila, um'balafu.
60 nirohote’e an-donake vaho hinali’e an-damilamy ao, le navarimariña’e mb’am-piziliha’ i lonakey ty vato jabajaba.
Pe akaghuviika mu mbiipa jaake imia jino alyabughwile mu linhalavue, akabilukisia ilivue ilikome pa mulyango ghwa mbiipa akavuka iluta.
Unsiki ughuo u Maliya umhuma mu likaaja ilya Magidala nu Maliya ujunge valikalile pala valungiime ku mbiipa.
62 Amy loak’ àndro i Fihelañ’ Amboney, le nimb’amy Pilato mb’eo o mpisorom-beio naho o Fariseoo.
Ikighono ikya vuvili kino kyale kya sabati, avavaha va vatekesi na vafalisayi vakakong'hana kwa Pilato.
63 Le hoe iereo tama’e: O Roandriañeo, tiahi’ay te ie mbe niveloñe i mpandañitsey le nanoe’e ty hoe t’ie hivañon-ko veloñe naho afake telo andro.
Pe vakam'bula vakati,”Ghwe ntwa, tukumbuka kuuti unsyangi jula ye mwumi, akajovile kuuti, Fingakile ifighono fitatu kuhuma nifua nisyuka.'
64 Aa le andilio te ho gariteñe pak’ami’ty andro faha telo i kiboriy, kera ho pok’eo o mpiama’eo hañaoke aze, vaho hitalily am’ondatio t’ie nivañon-ko veloñe. Ie anoe’ iereo, le ho lombolombo’ i valoha’ey ty famañahiañe fara’e.
Lino, tusuuma avavuule avasikali vaako valolelelaghe imbiipa kuhanga ikighono ikya vutatu, tungaleke kuvomba ulu, avavulanisivua vaake ndepoonu viluta kuhiija um'bili ghwake neke vavasyange avaanhu kuuti asyukile. Nave luvembeke uluo, uvudesi uvuo vuuva vuviivi kukila uvwa kwanda.
65 Hoe t’i Pilato am’iereo: Ipaiao mpigaritse, le ambeno amy ze lefe’ areo.
U Pilato akavamula akati,”Mutoole avasikali. Mulute mulolelelaghe imbiipa ku ngufu siinu sooni.”
66 Aa le nifonire’ iereo ty fañarovañe i lonakey, namoli-tomboke aze vaho nampijadoñe mpañambeñe.
Pepano vakaluta ku mbiipa, vakaviika ikivalilo pa livue kuuti napwengavisaghe umunhu ughwa kuvungulusia. Pe vakavaleka pala avasikali kuuti valolelelaghe.
