Proverbiorum 13

1 Filius sapiens, doctrina patris: qui autem illusor est, non audit cum arguitur.

Viisas poika ottaa isänsä kurituksen, mutta pilkkaaja ei tottele rangaistusta.

2 De fructu oris sui homo satiabitur bonis: anima autem prævaricatorum iniqua.

Suunsa hedelmästä kukin nautitsee hyvää, vaan jumalattomain sielu vääryyttä.

3 Qui custodit os suum, custodit animam suam: qui autem inconsideratus est ad loquendum, sentiet mala.

Joka suunsa hallitsee, hän saa elää; vaan joka suunsa toimettomasti avajaa, se tulee hämmästykseen.

4 Vult et non vult piger: anima autem operantium impinguabitur.

Laiska pyytää ja ei saa, mutta viriät saavat yltäkylläisesti.

5 Verbum mendax iustus detestabitur: impius autem confundit, et confundetur.

Vanhurskas vihaa valhetta, mutta jumalatoin häpäisee ja pilkkaa itsiänsä.

6 Iustitia custodit innocentis viam: impietas autem peccatorem supplantat.

Vanhurskaus varjelee nuhteettoman, mutta jumalatoin meno kukistaa syntisen.

7 Est quasi dives cum nihil habeat: et est quasi pauper, cum in multis divitiis sit.

Moni on köyhä suuressa rikkaudessa, ja moni rikas köyhyydessänsä.

8 Redemptio animæ viri, divitiæ suæ: qui autem pauper est, increpationem non sustinet.

Rikkaudellansa taitaa joku lunastaa henkensä; mutta joka köyhä on, ei hän kuule kuritusta.

9 Lux iustorum lætificat: lucerna autem impiorum extinguetur.

Vanhurskasten valkeus tekee iloiseksi, vaan jumalattomain kynttilä sammuu.

10 Inter superbos semper iurgia sunt: qui autem agunt omnia cum consilio, reguntur sapientia.

Ylpeiden seassa on aina riita, mutta viisaus saattaa ihmisen toimelliseksi.

11 Substantia festinata minuetur: quæ autem paulatim colligitur manu, multiplicabitur.

Rikkaus vähenee tuhlatessa, vaan koossa pitäin se enenee.

12 Spes, quæ differtur, affligit animam: lignum vitæ desiderium veniens.

Viivytetty toivo vaivaa sydäntä; vaan kuin se tulee, jota hän toivoo, se on elämän puu.

13 Qui detrahit alicui rei, ipse se in futurum obligat: qui autem timet præceptum, in pace versabitur. Animæ dolosæ errant in peccatis: iusti autem misericordes sunt, et miserantur.

Joka sanan katsoo ylön, hän turmelee itsensä; mutta joka käskyä pelkää, hän rauhassa vaeltaa.

14 Lex sapientis fons vitæ, ut declinet a ruina mortis.

Viisaan oppi on elämän lähde, Välttämään kuoleman paulaa.

15 Doctrina bona dabit gratiam: in itinere contemptorum vorago.

Hyvä neuvo on otollinen; vaan ylönkatsojain tie on kova.

16 Astutus omnia agit cum consilio: qui autem fatuus est, aperit stultitiam.

Viisas tekee kaiken toimellisesti, vaan hullu ilmoittaa tyhmyyden.

17 Nuncius impii cadet in malum: legatus autem fidelis, sanitas.

Jumalatoin sanansaattaja lankee onnettomuuteen, vaan totinen lähetys on terveellinen.

18 Egestas, et ignominia ei, qui deserit disciplinam: qui autem acquiescit arguenti, glorificabitur.

Joka kurituksen hylkää, hänellä on köyhyys ja häpiä; vaan joka antaa itsensä rangaista, hän tulee kunniaan.

19 Desiderium si compleatur, delectat animam: detestantur stulti eos, qui fugiunt mala.

Kun toivo tulee täytetyksi, niin sydän iloitsee; mutta joka pahuutta välttää; on hulluille kauhistukseksi.

20 Qui cum sapientibus graditur, sapiens erit: amicus stultorum similis efficietur.

Joka viisasten kanssa käyskentelee, hän tulee viisaaksi; vaan joka hulluin kumppani on, hän tulee vahinkoon.

21 Peccatores persequitur malum: et iustis retribuentur bona.

Pahuus noudattaa syntisiä, mutta vanhurskaille kostetaan hyvyydellä.

22 Bonus reliquit heredes filios, et nepotes: et custoditur iusto substantia peccatoris.

Hyvällä on perilliset lasten lapsissa; vaan syntisen tavara vanhurskaalle säästetään.

23 Multi cibi in novalibus patrum: et aliis congregantur absque iudicio.

Paljo ruokaa on köyhän kynnössä; vaan jotka vääryyttä tekevät, ne hukkuvat.

24 Qui parcit virgæ, odit filium suum: qui autem diligit illum, instanter erudit.

Joka vitsaansa säästää, hän vihaa lastansa; vaan joka häntä rakastaa, hän aikanansa sitä kurittaa.

25 Iustus comedit, et replet animam suam: venter autem impiorum insaturabilis.

Vanhurskas syö, että hänen sielunsa ravittaisiin; vaan jumalattomain vatsa on tyytymätöin.