Luke 19
1 Jesus el utyak nu Jericho, ac fahsr sasla we.
Ja hän tuli Jerikon kaupunkiin ja kulki sen läpi.
2 Oasr sie mwet kol lun mwet eisani tax in acn sac, inel pa Zacchaeus, su sie mwet na kasrup.
Ja katso, siellä oli mies, nimeltä Sakkeus; ja hän oli publikaanien päämies ja oli rikas.
3 El srike elan wi liye lah su Jesus, tusruk ke sripen el mwet na fototo se, oru el kofla liyalak Jesus mweyen mwet uh arulana pus.
Ja hän koetti saada nähdä Jeesusta, kuka hän oli, mutta ei voinut kansalta, kun oli varreltansa vähäinen.
4 Na el kasrusr nu meet ac fanyak nu ulun sak sycamore soko elan ku in liyal Jesus ke el fahsryak in acn sac.
Niin hän juoksi edelle ja nousi metsäviikunapuuhun nähdäkseen hänet, sillä Jeesus oli kulkeva siitä ohitse.
5 Ke Jesus el sun acn sac, el ngetak ac fahk nu sel Zacchaeus, “Zacchaeus, sulaklak fani, mweyen misenge nga ac muta in lohm sum.”
Ja tultuaan sille paikalle Jeesus katsahti ylös ja sanoi hänelle: "Sakkeus, tule nopeasti alas, sillä tänään minun pitää oleman sinun huoneessasi".
6 Zacchaeus el sulaklak fani, ac el engan ma lulap in eisal Jesus nu in lohm sel.
Ja hän tuli nopeasti alas ja otti hänet iloiten vastaan.
7 Mwet nukewa su liye ma inge elos mutawauk in torkaskas ac fahk, “Mwet se inge utyak ac muta in lohm sin sie mwet koluk!”
Ja sen nähdessään kaikki nurisivat sanoen: "Syntisen miehen luokse hän meni majailemaan".
8 Zacchaeus el tuyak ac fahk nu sin Leum, “Leum, nga ke fahk nu sum lah nga ac sang tafu mwe kasrup luk nu sin mwet sukasrup, ac nga fin tuh kiapwela kutena mwet ke ma lalos, nga ac fah akfalye nu sel pacl akosr yohk liki ma nga eisla.”
Mutta Sakkeus astui esiin ja sanoi Herralle: "Katso, Herra, puolet omaisuudestani minä annan köyhille, ja jos joltakulta olen jotakin petoksella ottanut, niin annan nelinkertaisesti takaisin".
9 Jesus el fahk nu sel, “Mwet nukewa lohm uh langoeyukla misenge, tuh mwet se inge el oayapa ma in fwilin tulik natul Abraham.
Niin Jeesus sanoi hänestä: "Tänään on pelastus tullut tälle huoneelle, koska hänkin on Aabrahamin poika;
10 Wen nutin Mwet el tuku in suk ac in molela mwet su tuhlac.”
sillä Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan sitä, mikä kadonnut on".
11 Ke mwet uh srakna lohng ma inge, Jesus el sifilpa fahkak nu selos sie pupulyuk. In pacl se inge el apkuran in sun acn Jerusalem, ac elos nunku mu Tokosrai lun God akuranna sikyak.
Ja heidän tätä kuunnellessaan hän puhui vielä vertauksen, koska hän oli lähellä Jerusalemia ja he luulivat, että Jumalan valtakunta oli kohta ilmestyvä.
12 Ouinge el fahk, “Oasr sie mwet leum su ako in som nu in sie acn loessula in tuh touyak el nu ke tokosra. Ac el akoo mu el ac sifil foloko nu yen sel tukun el walak uh.
Hän sanoi näin: "Eräs jalosukuinen mies lähti matkalle kaukaiseen maahan saadakseen itsellensä kuninkuuden ja sitten palatakseen.
13 Meet liki el som, el pangonma mwet kulansap singoul lal, ac sang nu sin kais sie selos ipin mani gold se, ac fahk nu selos, ‘Liye lah mea kowos ac ku in konauk in laesla ma inge ke nga ac som uh.’
Ja hän kutsui luoksensa kymmenen palvelijaansa, antoi heille kymmenen leiviskää ja sanoi heille: 'Asioikaa näillä, kunnes minä tulen'.
14 A mwet in facl sel arulana kwasel, na elos supwala kutu mwet utuk kas in som tokol ac fahk, ‘Kut tia lungse mwet se inge in tokosra lasr.’
Mutta hänen kansalaisensa vihasivat häntä ja lähettivät lähettiläät hänen jälkeensä sanomaan: 'Emme tahdo tätä kuninkaaksemme'.
15 “Mwet sac tokosrala, na el foloko. Na el sap mwet kulansap lal uh in tuku elan liye lah lupa su elos akyokyelik ke ipin mani el tuh sang nu selos ah.
Ja saatuansa kuninkuuden ja palattuansa hän käski kutsua eteensä ne palvelijat, joille hän oli antanut rahat, saadakseen tietää, mitä kukin oli asioimisellaan ansainnut.
16 Mwet se oemeet ah tuku ac fahk, ‘Leum luk, nga laesla ipin mani gold se ma kom tuh ase nu sik ah ke ipin gold singoul.’
Niin ensimmäinen tuli esiin ja sanoi: 'Herra, sinun leiviskäsi on tuottanut kymmenen leiviskää'.
17 Tokosra sac fahk, ‘Wo orekma lom. Kom sie mwet kulansap oaru! Ke sripen kom oaru ke ma srik, nga ac fah sot kom in leum fin siti singoul.’
Ja hän sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä palvelija; koska vähimmässä olet ollut uskollinen, niin saat vallita kymmentä kaupunkia'.
18 Mwet se akluo ah tuku ac fahk, ‘Leum luk, nga laesla mani se kom tuh ase nu sik ah ke ipin gold limekosr.’
Ja toinen tuli ja sanoi: 'Herra, sinun leiviskäsi on tuottanut viisi leiviskää'.
19 Na tokosra sac fahk nu sin mwet sac, ‘Kom ac fah leum fin siti limekosr.’
Niin hän sanoi tällekin: 'Sinä, vallitse sinä viittä kaupunkia'.
20 Sie pac mwet kulansap uh tuku ac fahk, ‘Leum luk, pa inge ipin mani gold se lom ah. Nga liyaung na ac nokomla ke sie ipin nuknuk.
Vielä tuli yksi ja sanoi: 'Herra, katso, tässä on sinun leiviskäsi, jota olen säilyttänyt liinasessa.
21 Nga sangeng sum mweyen kom sie mwet na upa. Kom eis ma su tia ma lom, ac kosrani ke ma kom tia taknelik.’
Sillä minä pelkäsin sinua, koska olet ankara mies: sinä otat, mitä et ole talteen pannut, ja leikkaat, mitä et ole kylvänyt.'
22 Na tokosra sac fahk nu sel, ‘Kom mwet kulansap koluk! Nga ac fah orekmakin kas lom sifacna in nununkekom! Kom etu lah nga mwet upa se, su eis ma su tia ma luk, ac kosrani ke ma nga tia taknelik.
Hän sanoi hänelle: 'Oman sanasi mukaan minä sinut tuomitsen, sinä paha palvelija. Sinä tiesit minut ankaraksi mieheksi, joka otan, mitä en ole talteen pannut, ja leikkaan, mitä en ole kylvänyt;
23 Ke ouingan uh, efu ku kom tia filiya mani luk an in bank, na ke nga foloko nga lukun eis wi kap kac?’
miksi et siis antanut rahojani rahanvaihtajan pöytään, että minä tultuani olisin saanut periä ne korkoineen?'
24 Na tokosra sac fahk nu sin mwet ma tu insac uh, ‘Eisla ipin mani gold sacn lukel, ac sang nu sin mwet kulansap se ma ipin mani gold singoul oasr yoro an.’
Ja hän sanoi vieressä seisoville: 'Ottakaa häneltä pois se leiviskä ja antakaa sille, jolla on kymmenen leiviskää'.
25 A elos fahk nu sel, ‘Leum, oasr tari ipin mani gold singoul yorol!’
-Niin he sanoivat hänelle: 'Herra, hänellä on jo kymmenen leiviskää'. -
26 Ac el topuk, ‘Nga fahk nu suwos, kutena mwet su oasr ma lal, ac fah itukyang pac kutu ma yohk liki nu sel. A mwet su wangin ma lal, finne ma srisrik su oan sel ac fah itukla lukel.
'Minä sanon teille: jokaiselle, jolla on, annetaan; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on.
27 Inge, nu sin mwet lokoalok luk su tia lungse ngan tokosra lalos, usalosme ac onelosla nukewa ye mutuk!’”
Mutta viholliseni, jotka eivät tahtoneet minua kuninkaaksensa, tuokaa tänne ja teloittakaa minun edessäni.'"
28 Tukun Jesus el fahk ma inge, el fahsr meet lukelos in som nu Jerusalem.
Ja tämän sanottuaan hän kulki edellä vaeltaen ylös Jerusalemiin.
29 Ke el apkuranyang nu Bethphage ac Bethany ke Fineol Olive, el supwala luo sin mwet tumal lutlut uh in som meet,
Ja tapahtui, kun hän tuli lähelle Beetfagea ja Betaniaa, sille vuorelle, jota kutsutaan Öljymäeksi, että hän lähetti kaksi opetuslastaan
30 ac el fahk nu seltal: “Komtal fahsrot nu in siti srisrik se meeto ingo. Ke komtal tufahna utyak nu we komtal ac liye soko donkey fusr kapir in acn sac su soenna oasr mwet muta fac. Tulalla ac usalu.
sanoen: "Menkää edessä olevaan kylään, niin sinne tullessanne te löydätte sidottuna varsan, jonka selässä ei vielä yksikään ihminen ole istunut; päästäkää se ja tuokaa tänne.
31 Fin oasr mwet siyuk lah efu komtal ku tulalla, komtal fahk mu, ‘Leum el enenal.’”
Ja jos joku kysyy teiltä: 'Miksi te sen päästätte?' niin sanokaa näin: 'Herra tarvitsee sitä'."
32 Eltal som ac liye tuh ma nukewa oana ma Jesus el fahk nu seltal ah.
Ja lähetetyt menivät ja havaitsivat niin olevan, kuin hän oli heille sanonut.
33 Ke pacl se eltal tulala donkey fusr soko ah, mwet ma natu ah siyuk seltal, ‘Efu ku komtal tulala?”
Ja heidän päästäessään varsaa sen omistajat sanoivat heille: "Miksi te päästätte varsan?"
34 Ac eltal fahk, “Leum el enenal.”
Niin he sanoivat: "Herra tarvitsee sitä".
35 Na eltal pwanla donkey fusr soko ah nu yurin Jesus. Elos filiya nuknuk lalos nu fac, ac kasrel Jesus elan sroang.
Ja he veivät sen Jeesuksen luo ja heittivät vaatteensa varsan selkään ja istuttivat Jeesuksen niiden päälle.
36 Ke el som, mwet uh laknelik nuknuk lalos uh fin inkanek uh.
Ja hänen kulkiessaan kansa levitti vaatteensa tielle.
37 Ke el tuku apkuran nu Jerusalem, ke acn se ma inkanek uh oatui ke Fineol Olive, sie u na lulap sin mwet tumal lutlut elos mutawauk in engan ac kaksakin God ke pusra lulap ke ma usnguk puspis ma elos wi liye.
Ja kun hän jo oli lähellä, laskeutuen Öljymäen rinnettä, rupesi koko opetuslasten joukko iloiten kiittämään Jumalaa suurella äänellä kaikista voimallisista teoista, jotka he olivat nähneet,
38 Elos fahk, “God Elan akinsewowoye tokosra su tuku Inen Leum! Misla in kusrao, ac wolana nu sin God!”
sanoen: "Siunattu olkoon hän, joka tulee, Kuningas Herran nimessä; rauha taivaassa ja kunnia korkeuksissa!"
39 Na kutu sin mwet Pharisee inmasrlon un mwet uh fahk nu sin Jesus, “Mwet Luti, fahk nu sin mwet tomom lutlut inge elos in misla!”
Ja muutamat fariseukset kansanjoukosta sanoivat hänelle: "Opettaja, nuhtele opetuslapsiasi".
40 Ac Jesus el topuk, “Nga fahk nu suwos, elos fin misla, na eot uh ac fah mutawauk in wowoyak.”
Mutta hän vastasi ja sanoi: "Minä sanon teille: jos nämä olisivat vaiti, niin kivet huutaisivat".
41 El tuku apkuranyang nu ke siti uh, ac ke el liye, el tung kac,
Ja kun hän tuli lähemmäksi ja näki kaupungin, itki hän sitä
42 ac fahk, “Saok kom in etu misenge ma ac ku in sot misla nu sum! A inge kom tia ku in liye!
ja sanoi: "Jospa tietäisit sinäkin tänä päivänä, mikä rauhaasi sopii! Mutta nyt se on sinun silmiltäsi salattu.
43 Pacl se ac fah tuku ke mwet lokoalok lom ac fah raunikomla ac kuhluskomla, ac kosrekomla ac putati nu fom liki acn nukewa.
Sillä sinulle tulevat ne päivät, jolloin sinun vihollisesi sinut vallilla saartavat ja piirittävät sinut ja ahdistavat sinua joka puolelta;
44 Elos ac fah arulana kunauskomla wi mwet nukewa su muta in pot fulat lom. Wangin sie eot ac fah oan yen se, mweyen kom tuh tia akilen pacl se God El tuku in tuh molikomla ah!”
ja he kukistavat sinut maan tasalle ja surmaavat lapsesi, jotka sinussa ovat, eivätkä jätä sinuun kiveä kiven päälle, sentähden ettet etsikkoaikaasi tuntenut."
45 Na Jesus el som nu in Tempul ac mutawauk in lusak mwet kuka uh,
Ja hän meni pyhäkköön ja rupesi ajamaan myyjiä ulos
46 ac el fahk nu selos, “Simla in Ma Simusla mu God El fahk, ‘Tempul luk ac fah sie lohm in pre,’ a kowos ekulla nu ke sie acn in wikla lun mwet pisrapasr!”
ja sanoi heille: "Kirjoitettu on: 'Minun huoneeni on oleva rukoushuone', mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan."
47 Len nukewa Jesus el luti in Tempul. Un mwet tol fulat, ac mwet luti Ma Sap, ac mwet kol lun mwet uh elos kena unilya,
Ja hän opetti joka päivä pyhäkössä. Mutta ylipapit ja kirjanoppineet sekä kansan ensimmäiset miettivät, miten saisivat hänet surmatuksi;
48 tusruk elos koflana konauk lah elos ac oru fuka, mweyen mwet uh lungse lohng kas nukewa ke luti lal uh.
mutta he eivät keksineet, mitä tekisivät, sillä kaikki kansa riippui hänessä ja kuunteli häntä.
