Job 30

1 “Tusruktu, mwet ma fusr likiyu elos orek tafunkas keik in pacl inge! Papa tumalos uh nuna mwet na wangin sripa emeet me, Oru nga tia pac lela elos in wi kosro ngalngul uh karingin sheep nutik.

"Mutta nyt nauravat minua elinpäiviltään nuoremmat, joiden isiä minä pidin liian halpoina pantaviksi paimenkoiraini pariin.

2 Un mwet na wanginla ku la, Elos arulana munas ac tia ku in oru kutena orekma luk.

Ja mitäpä hyödyttäisi minua heidän kättensä voima, koska heidän nuoruutensa tarmon on vienyt

3 Elos arulana sukasrup ac masrinsral, Oru elos ac kontini okan sak pulamlamla uh — Ke fong, in acn na koluk ac wangin mwet we.

puute ja kova nälänhätä! He kaluavat kuivaa maata, jo ennestään autiota erämaata;

4 Elos ac fusak ac kang mah yen mwesis uh Wi pacna okah ma wangin ema ke sak broom uh!

he poimivat suolaheiniä pensaiden ympäriltä, ja heidän ruokanaan ovat kinsteripensaan juuret.

5 Mwet nukewa ac wowoyak ac luselosla Oana ke elos woi mwet pusrapasr uh.

Heidät karkoitetaan ihmisten parista; heitä vastaan nostetaan hälytys niinkuin varasta vastaan.

6 Elos mutana in luf, Ac in acn ma pukpukla pe eol uh.

Heidän on asuttava kaameissa rotkoissa, maakoloissa ja kallioluolissa.

7 In acn mwesis uh elos ac wowo oana kosro lemnak uh, Ac tukeni lokeni muta ye sak inima uh.

Pensaiden keskellä he ulisevat, nokkospehkojen suojaan he sulloutuvat-

8 Sie un mwet na lusrongten, wangin sripa, ac wangin akilenya pa inge! Ukohkyak elos liki fin acn uh.

nuo houkkioiden ja kunniattomain sikiöt, jotka on hosuttu maasta pois.

9 “Inge elos foloko isrunyu; Nga pilasrla — oana sie mwe aksruksruk nu selos.

Heille minä olen nyt tullut pilkkalauluksi, olen heidän jutuksensa joutunut;

10 Elos arulana kwaseyu, Ac pangon mu elos wo likiyu. Elos ac tuku pac ani nu in mutuk.

he inhoavat minua, väistyvät minusta kauas eivätkä häikäile sylkeä silmilleni.

11 Mweyen God El arulana akmunasyeyula ac nga tia ku in sifacna, Oru elos forma lainyu ke folo lalos nufon.

Sillä Jumala on höllentänyt jouseni jänteen ja nöyryyttänyt minut, eivätkä he enää suista julkeuttaan minun edessäni.

12 Un mwet se inge arulana suwoswos in oru alein lalos nu sik; Elos ukweyu nga kaing; ac elos akola in kunausyula.

Oikealta puoleltani nousee tuo sikiöparvi; he lyövät jalat altani ja luovat turmateitänsä minua vastaan.

13 Elos kosrala acn in kaing luk, ac srike in uniyuwi; Ac wangin mwet in kutongolosi.

He hävittävät minun polkuni, ovat apuna minua tuhottaessa, vaikka itse ovat ilman auttajaa;

14 Elos ac fokolak kalkal ma nga wikwik we, Ac putatme nu fuk ac toanyuwi nu infohk uh.

niinkuin leveästä muurinaukosta he tulevat, raunioiden alta he vyöryvät esiin.

15 Sangeng luk nwekyula. Nga tila orek mukul, a nga oana sie fosr in eng, Ac kasrpuk sohkla oana sie pukunyeng.

Kauhut ovat kääntyneet minua vastaan; niinkuin tuuli sinä pyyhkäiset pois minun arvoni, ja minun onneni katoaa niinkuin pilvi.

16 “Inge nga apkuran in misa, Ac wangin ma in akfisrasrye keok luk.

Ja nyt minun sieluni vuotaa tyhjiin, kurjuuden päivät ovat saavuttaneet minut.

17 Ke fong uh sri keik uh nufon waiok, Ac ngal lulap su ngalngalisyu tiana tui.

Yö kaivaa luut minun ruumiistani, ja kalvavat tuskani eivät lepää.

18 God El sruokya kala in nuknuk luk Ac furokya nwe ke na tingilya kwawuk.

Kaikkivallan voimasta on minun verhoni muodottomaksi muuttunut: se kiristyy ympärilleni niinkuin ihokkaani pääntie.

19 El kipakinyuwi nu yen furarrar uh; Ac nga oana fohk furarrar ye mutal.

Hän on heittänyt minut lokaan, ja minä olen tullut tomun ja tuhan kaltaiseksi.

20 “Nga pang nu sum, O God, tuh kom tiana topukyu; Ac ke pacl nga pre, kom tia lohma nu sik.

Minä huudan sinua, mutta sinä et vastaa minulle; minä seison tässä, mutta sinä vain tuijotat minuun.

21 Kom arulana sulallal nu sik, Ac akkeokyeyu ke kuiyom nufon.

Sinä muutut tylyksi minulle, vainoat minua väkevällä kädelläsi.

22 Kom lela eng uh in ukyula; Ac kom sisyuwot sisyume ke eng upa uh.

Sinä kohotat minut myrskytuuleen, kiidätät minut menemään ja annat minun menehtyä rajuilman pauhinassa.

23 Nga etu lah kom ac usyula nu ke misa, Nu ke ouiya su akola nu sin mwet nukewa.

Niin, minä tiedän: sinä viet minua kohti kuolemaa, majaan, kunne kaikki elävä kokoontuu.

24 Efu ku kom uni sie mwet ma arulana musalla tari, Su wangin ma ku in oru sayen ngisre ke pakomuta?

Mutta eikö saisi hukkuessaan kättänsä ojentaa tahi onnettomuudessa apua huutaa?

25 Ya nga tuh tia wi tung yurin mwet su sun ongoiya, Ac pakomutalos su enenu?

Vai enkö minä itkenyt kovaosaisen kohtaloa, eikö sieluni säälinyt köyhää?

26 Nga tuh finsrak in oasr engan ac kalem yuruk, A ongoiya ac lohsr pa sunyu.

Niin, minä odotin onnea, mutta tuli onnettomuus; minä vartosin valoa, mutta tuli pimeys.

27 Insiuk arulana kuelik ke fosrnga ac waiok; Nga muta in keok len nu ke len.

Sisukseni kuohuvat lakkaamatta, kurjuuden päivät ovat kohdanneet minut.

28 Nga foroht forma in lohsr matoltol, yen wangin kalmen faht we; Nga tuyak in walil uh ac siyuk ke kasru.

Minä käyn murheasussa, ilman päivänpaistetta; minä nousen ja huudan väkijoukossa.

29 Pusrek asor ac supwar, Oana pusren tung lun soko kosro fox, ku sie won ostrich.

Minusta on tullut aavikkosutten veli ja kamelikurkien kumppani.

30 Monuk sroalsroalla; ac nga folla ke fifa.

Minun nahkani on mustunut ja lähtee päältäni, ja luuni ovat kuumuuden polttamat.

31 Sie pacl ah nga tuh lohng pusren on engan, A inge nga lohng pusren asor ac tung mukena.

Niin muuttui kanteleeni soitto valitukseksi ja huiluni sävel itkun ääneksi."