Waebrania 2

1 Puleino lusutu tuviekhe mbulongolo ukhulutilila khugala ugutuga pulikhe, ukhuta putulekhe ukhulengiwa khutale nago

Sentähden pitää meidän sitä visummin niistä vaarin ottaman, joita me kuulleet olemme, ettemme joskus pahenisi.

2 Ulwakhuva yiegave uvujumbwe uvuvaunchoviwe na vasuhwa vwa yielweli, pukhila vunangi nuvugalukhi vukyupilila uluvungu iwene.

Sillä jos se sana oli vahva, joka enkelitten kautta puhuttiin, ja kaikki ylitsekäymys ja tottelemattomuus on jo ansaitun palkkansa saanut:

3 Putukavaga ndakhiikhi ukhwipokha uvupokhi uvuvaha noluvu? — uvupokhi vuwa pavutanchi wa nchoviwe Nutwa nukhuvonekha khulyufwe nakhuvala uvuvapulikhe.

Kuinkas me välttäisimme, jos me senkaltaisen autuuden katsomme ylön? joka sitte, kuin se ensin Herralta saarnattu oli, meissä vahvistetuksi tuli niiden kautta, jotka sen kuulleet olivat.

4 U Nguluve voope avuvonisye khufihwani, nifidego, na mumbombo imbaha inchilipapingi, nakhuvuvonole wa mepo umbalanche inchuanchigavile ukhu kongana nuvunogwe wa mwene yuywa.

Ja Jumala on siihen todistuksensa antanut sekä ihmeillä että tunnustähdillä, niin myös moninaisilla voimallisilla töillä ja Pyhän Hengen jakamisilla tahtonsa jälkeen.

5 U Nguluve sakhiviekhe eikhilunga ikhikoncha, eikhyutukhukhinchovelela inongwa ncha kyeene, pasi pa vasuhwa.

Sillä ei hän ole enkelitten alle antanut tulevaista maailmaa, josta me puhumme.

6 Puleino umunu nongi atuvuliele aponu nongi vuita, “Umunu vie veeni, pu ave vakhu kumbukha? Pamo mwana va munu, nekhe undolelee?

Mutta yksi sen todistaa toisessa paikassa ja sanoo: mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, eli ihmisen poika, ettäs häntä etsiskelet?

7 Upelile umunu ukhuva ideebe ukhulutilila avasuhwa; ufwulinche uluding'olielo lwa wudwaadwa nu lwimikho. (Nchingahincha: amamenyu aga. “Umbikhile pakyanya pa mbombo nchakho, gasimuli mbusimbe uwukhatale.)

Sinä olet hänen vähäksi hetkeksi enkelitten suhteen alentanut: sinä olet hänen kunnialla ja ylistyksellä kaunistanut, ja asettanut kättes töiden päälle.

8 Uviekhile khila khinu pasi pamalunde gakho.” puleino uNguluve aveikhile khila khinu pasi pa munu. Sakhile khile khinu kyukyooni khikyo khisikhuli pasi pa mwene. Puleino ulu lieno satwilola tukhaale khila khinu khingave pasi pamwene.

Kaikki olet sinä heittänyt hänen jalkainsa alle. Sillä siinä, että hän kaikki on hänen allensa heittänyt, ei hän mitään jättänyt, jota ei hän ole hänen allensa heittänyt; mutta nyt emme vielä näe kaikkia hänen allensa heitetyksi.

9 Paninie niyo, twilola umwene uviapeliwe mukhasekhe pasi ukhulutiliela avasuhwa— uYesu, uvi, savule yavunkuvilwa wamwene nuvufwe wa mwene, afwalei nchiwe uludinglulielo lwa wudwadwanu khwi mikhiwa. Pu leino nduhungu lwa Nguluve uYesu avonji nche uvufwe wa mwene, savuli ya munu uvie avenchaga.

Vaan Jesuksen, joka vähäksi hetkeksi enkelitten suhteen alennettu oli, näemme me kuoleman kärsimisen kautta kaunistetuksi kunnialla ja ylistyksellä, että hänen piti Jumalan armosta kaikkein edestä kuolemaa maistaman.

10 Lwale lunoomu ukhuta uNguluve, ulwakhuva khila khinu pukhile savuli ya mwene nukhugendela mumweene, aanogile ukhwincha na vaana vavingi mbudwaaada nukhuva anogile ukhupela eindongonchi mumbupokhi vwavo vadulufu mumbo nkuvilwa wa mwene.

Sillä se sopi hänen, jonka tähden kaikki ovat ja jonka kautta kaikki ovat, joka paljon lapsia kunniaan saattaa, että hän heidän autuutensa Pääruhtinaan kärsimisen kautta täydelliseksi tekis.

11 Ulwakhuva vuvavieli ula uviveikha ulwimikho navala uvuviveikhiwa ulwimikho, vooni vihuma mukhivumbukhu khimo, uNguluve ulwakhuv khu eili ula uvikhuvaveikha ulwimikho khwa Nguluve sifwa isoni ukhuta valukolwe.

Sillä ne kaikki yhdestä ovat, sekä se, joka pyhittää, että ne, jotka pyhitetään, jonka tähden ei hän myös häpee heitä veljiksensä kutsua,

12 Iita, “Yanikhuvavula eilitaw lyakho khuva lukololwango, yanikhwimba ukhuta uve ukhuhuma igati mundulundamano.”

Sanoen: minä julistan sinun nimes minun veljilleni ja keskellä seurakuntaa sinua veisulla ylistän;

13 Hange iita, “Yanikhwide ekha mumwene.'” Na khange, “'Lola apa punile na vaana uvu uNguluve amele.”

Ja taas: minä turvaan häneen; ja taas: katso, minä ja ne lapset, jotka Jumala minulle antanut on,

14 Pulieno ulwakhuva avaana va Nguluve vooni vikyupilila umbili nu kisa, vuvuwa na yu Yesu aupilile ifinu filafila, ukhuta ukhugendela mbufwe akave ukhufweeyula ula uvyalienuvu vaha wa vufwe, uvi uyu vindugu.

Että siis lapsilla on liha ja veri, niin on hän myös niistä osalliseksi tullut, että hän olis kuoleman kautta hukuttanut sen, jolla kuoleman valta oli, se on: perkeleen,

15 Eiyi yale ewo ukhuta avaveikhe mbulegeefu vala vooni uvu ukhugenela mbudwanchi wavufwe vataamage imilamile gyavo gyooni mutwa.

Ja päästänyt ne, jotka kuoleman pelvosta piti kaiken ikänsä orjana oleman.

16 Mbwayielweli savasuhwa uvuikhuvatanga. Puleino ikhuvalanga avanki vumbukhu khya Abrahamu.

Sillä ei tosin hän koskaan enkeleitä päällensä ota, vaan Abrahamin siemenen hän päällensä ottaa,

17 Puleino yale lusutu umweene ave ndavalukololwe vamwene munjila nchooni, Ukhuta pu ave intekhenchi umbaha unyakhisa hange igoloofu khuvaanu va Nguluve, nu khuta ave na makha gakhuhumya ulusyiekhilo lwa mbivi ncha vaanu.

Josta hänen kaiketi piti veljiensä kaltainen oleman, että hän armollinen ja uskollinen ylimmäinen Pappi Jumalan edessä olis, sovittamaan kansan syntejä.

18 Ulwakhuva uYiesu yuywa nkuvilwe nukhugeliwa alienamakha gakhuvalanga vala avaviseliwa.

Sillä siitä, että hän kärsinyt on ja on kiusattu, taitaa hän myös niitä auttaa, jotka kiusataan.