< 2 Avakolinto 7 >

1 Vanghane vango, ulwakhuva lulei nu lweideihano ulu, putweivalanche yufwe mumbombo nchooni inchikhutupela ukhuva va vwafu mumi veilei nghyeito na mu mepo. Pu tuvoulonde uvuvalanche mundudwaado lwa Nghuluve.
Että meillä nyt senkaltaiset lupaukset ovat, minun rakkaani, puhdistakaamme siis itsemme kaikesta lihan ja hengen saastaisuudesta, täyttäin pyhyyttä Jumalan pelvossa.
2 Pu leinomutupinchangha ukhuta tuvenchanghe munumbula ncheinyo! Satunangile umunu uvei avenchangha. Hange kelelukhile munu.
Ottakaat meitä vastaan: emme kellenkään vääryyttä tehneet, emme ketään turmelleet, emme keneltäkään mitään vaatineet.
3 Saniita evwo ukhuta neivaheinginghe umwe. Pakhuva nemalile ukhuta umwe muleimunumbula ncheito, khulwufwe ukhufwa papaninie nukhutama pupaninie.
Senkaltaista en sano minä teille kadotukseksi; sillä minä olen ennen sanonut, että te olette meidän sydämessämme ynnä kuolla ja ynnä elää.
4 Neilei nuvukifu vwingi inghati ndyumwe punikheinghinia savuli yeinyo. Nei deinghile ulunonchehencho nuluhekhelo na mbunkuveilwa vweito vwooni.
Minä puhun teille suurella rohkeudella, minä kerskaan paljon teistä, minä olen lohdutuksella täytetty, minä olen ylönpalttisessa ilossa kaikessa meidän vaivassamme.
5 Twa inchile khu Makedonia, eimiveilei nghyeito sangheileikhukekha puleino twale nuvubaneileinchivwa munjela nchooni munghati kwala neilinghoha khunji pulwale ludwaado.
Sillä kuin me Makedoniaan tulimme, ei meidän lihallamme ollut yhtään lepoa, vaan kaikissa paikoissa olimme me vaivatut, ulkona sota, sisällä pelko.
6 Pulieno Unghuluve unyakhutunchesya tweilunsunsuvile atunchesinche pakhwincha kwa Tito.
Mutta Jumala, joka nöyriä lohduttaa, hän lohdutti meitä Tituksen tulemisella,
7 Sakhukhuta Unghuluve atunchesincha pakhwincha khwa Tito nukhwanghanila nave pa leino yale nalulunchesyo ulu u Tito alipeilile ukhuhuma khulyumwe, umwene aluvwene ulunghano lweinyu uluvaha ulumwale nalwo khumwene, ulunsunsuvalo lweinyu nukhunghimba kweinyo savuli yango. Pu lieno neivile nuluhekhelo ukhuluteila.
Vaan ei ainoastaan hänen tulemisellansa, mutta myös sillä lohdutuksella, jonka hän teiltä saanut oli, ja ilmoitti meille teidän halunne, teidän itkunne ja teidän kiivautenne minusta, niin että minä vielä enemmin ihastuin.
8 Na pu yeingave eikalata yango yavapeliile ukhusisunsuvala, une pasanivavwa pa eilyo. puni vavwa pala upunivona eikalata eila yeikhavaveikha umwe nulunsunsuvalo. pope mwale nulunsansuvalo paseikhe udebe vuvule.
Sillä jos minä lähetyskirjallani saatinkin teitä murheesen, enpä minä sitä kadu, ehkä minä olisin katunut; sillä minä näen sen lähetyskirjan teitä hetken aikaa murheessa pitäneen.
9 Leino neileu nuluhekhelo, saneilei nuluhekhelo savuli mwale nuvupala, pu leino ulwakhuva ulunsunsuvalo lweinyo lwavanghenghile mukhupela inongwa imbivi. Mwakavile ulunsunsuvalo ulwa khe iNguluve, pu leino samwankuveilwe pavuvule savuli yeilo.
Nyt minä iloitsen, en siitä, että te murheissa olitte, vaan että te olitte murheissa parannukseksi; sillä te olitte murheelliset Jumalan mielen jälkeen, ettei teillä meistä missään vahinkoa olis.
10 Ulwakhuva ulunsunsuvalo ulwakhei Nguluve lwinghengha ulwa khei Nguluve lwinghengha ukhupela inongwa. Nukhukava uvoupokhi pakhusita ukhuva nulunsunsuvalo lwa nkeilunga pu leino lwingheingha uvufwe.
Sillä se murhe, joka Jumalan mielen jälkeen tapahtuu, saattaa katumisen autuudeksi, jota ei yksikään kadu; mutta maailman murhe saattaa kuoleman.
11 Mulolanghe ulunsunsuvalo ulu ulwa khei Nghuluve lwaholile masangho makhi munghati ndyumwe. Nuvulamunchi vwa masangho ngheinyo vwale ndakheikhi pakhivonia ukhuta samwale nuvunangi. Pu ulusunsuvalo ulwa luvavo lweinyo, pulwale luvaha ndakheikhi uvudwadwa uvumwadwadangha, uvunonghwe vweinyo nuvounsukhwa vweinyo ukhuta uvwayeilweli vulondivwa ukhuvombekha! Mu mbombo nchooni pumweivonisye yumwe ukhuta sandeivanangi.
Sillä katso, että te olitte Jumalan mielen jälkeen murheelliset, kuinka suuren ahkeruuden se on teissä vaikuttanut! Ja tosin edesvastauksen, närkästyksen, pelvon, ikävöitsemisen, kiivauden ja koston. Te olette kaikissa teitänne puhtaiksi osoittaneet tässä asiassa.
12 Na pu yeingave niavasimbile umwe, syaniasimbe savuli yatulanongwa hange savuli yaula uveiakuvilwe mbutula nongwa. Neivasimbile ukhuta ukhweihumya khwa numbula nchienyo savali yeito yeipele ukhumanyeikheikha khweinyo pamiho ngha Nguluve.
Sentähden vaikka minä teille kirjoitin, niin ei se ole kuitenkaan sen tähden tapahtunut, joka rikkonut oli, eikä sen tähden, jolle vääryys tehtiin, mutta sentähden, että teidän ahkeruutenne meidän kohtaamme Jumalan edessä julkiseksi tulis.
13 Savuli yaeiyei ukhuta tunchesivwa. Na ndunchesyo lweinyo putuleikhuhakhela, ukhuluteileila savuli ya Tito, pakhuva einumbula ya mwene yeihovosiwa numwe mweivooni.
Sentähden me olemme saaneet lohdutuksen, että tekin olette lohdutetut. Mutta vielä enemmin iloitsimme me Tituksen ilosta; sillä hänen henkensä oli teiltä kaikilta virvoitettu.
14 Pu leino neingave nia einghinche khumwene mundimenyu eilyavenchangha savuli yeinyo saniakonchivwe isoni. Pu leino ndumulwavavulile eilimenyu eilwutwanchovile khulyumwe lwale lya yeilweli, Ulweinghinwo lweito ukhukongana numwe khwa Tito yevonesya ukhuta lweli.
Ja mitä minä hänen edessänsä teistä kerskannut olen, en minä sitä häpee; vaan niinkuin kaikki ovat todet, mitkä minä teille puhunut olen, niin on myös meidän kerskauksemme Tituksen edessä todeksi tullut.
15 Ulunghano lwa mwene savuli yeinyo pu avile imbaha ukhuluteileila, eingave munkumbukha uvweiseikhi vweinyo pakhuvomba, umumwamwambeilile umwene mbudwadwa nukhumweimeikha.
Ja hänellä on sangen suuri sydämellinen halu teidän puoleenne, kuin hän kaikkein teidän kuuliaisuutenne muistaa, kuinka te pelvolla ja vavistuksella häntä otitte vastaan.
16 Nihovokha ulwakhuva mumenyu nghooni neilenei numbula eingifu inghati ndyumwe.
Minä siis iloitsen, että minä kaikissa asioissa teihin taidan luottaa.

< 2 Avakolinto 7 >