Ruku 17
1 Jisasi'a amanage huno amagema nentaza disaipol naga'a zamasami'ne, Reheno kezana egahie. Hianagi iza'o reramatga nehimofonkura nasunku huntoe!
Niin hän sanoi opetuslapsillensa: se on mahdotoin, ettei pahennukset tule. Mutta voi häntä, jonka kautta ne tulevat!
2 Witi refuzafu nepaza havere nofi anakiza, anankempi rentete'za, hagerimpi atrenageno uramisiana knare zantfa hugahie. Neone nagapinti magomofo azeri trakama huzankura,
Se olis hänelle parempi, että myllyn kivi ripustettaisiin hänen kaulaansa, ja heitettäisiin mereen, kuin että hän jonkun näistä pienistä pahentais.
3 tamagra kva hiho! Neramafuma kumima hanigeta, haviza nehane huta hinkeno, agu'ama rukrehema hanigeta, kumi'a atrentegahaze.
Kavahtakaat teitänne. Jos veljes rikkoo sinua vastaan, niin nuhtele häntä: ja jos hän itsensä parantaa, niin anna hänelle anteeksi.
4 Ana ne'mo'ma mago knamofo agu'afi 7ni'a zupa (seven times) 7ni'a kumi huramanteteno, ana kefozama'agu agu'a rukrahe huno 7ni'a zupa eno nasunku hue hanigeta, kumi'a atrentegahaze.
Ja jos hän seitsemän kertaa päivässä rikkoo sinua vastaan, ja seitsemän kertaa päivässä sinun tykös palajaa, sanoen: minä kadun; niin anna hänelle anteeksi.
5 Aposol naga'amo'za, Ramofona anage hu'za asmi'naze, tamentintia eri ra huo hu'za hazageno,
Ja apostolit sanoivat Herralle: lisää meille uskoa.
6 Ramo'a anage huno zamasami'ne, Tamagrima tamementintimo'ma masteti zafa ragagna hu'nenigeta, mulberi zafagura amne tasagi hunka hagerimpi ome regrio hanageno'a, ketamia amage'anteno amne anara hugahie.
Mutta Herra sanoi: jos teillä olis usko niinkuin sinapin siemen, ja te sanoisitte tälle metsäfikunalle: nouse ylös juurines ja istuta sinus mereen, niin se kuulis teitä.
7 Ina'imoka amuno tamifina kazokzo eri'za vahe ka'amo'ma hoza tinka eri'zano, sipisipi kegava nehaniregati enkenka, ame hunka emaninka ne'zana no hugahano?
Mutta kenellä teistä on palvelia, joka kyntää taikka karjaa kaitsee, ja kuin hän metsästä kotia tulee, että hän sanoo kohta hänelle: mene rualle?
8 Hu'neanagi kva'amo'a amanahu kea kazokzo eri'za ne'agura osugahio, kukenaka'a eri hutenka nezama nesuazana retro hunenantege'na, tine nezanena netesugenka, henka tine nezane kagra negahane hugahie?
Vaan eikö hän pikemmin sano hänelle: valmista minulle ehtoollista, sonnusta sinus, ja palvele minua, niinkauvan kuin minä syön ja juon; ja syö ja juo sinä sitte?
9 Hanki agra kazokzo eri'za ne'agura musenkea huontegahio? Na'ankure huo huno'ma hunte'neazana hu'ne.
Vai kiittääkö hän palveliaansa, että hän teki, mitä hänelle käsketty oli? En luule.
10 Ana hu'negu kagranena, maka'zama Anumzamo huo huno hugante'neazama hanunka anage huo, tagra knare osunona kazokzo eriza vahemota, Anumzamo eriho huno hurante'nea eri'za e'nerune huta hugahaze.
Niin myös te, kuin te olette kaikki tehneet, mitä teille käsketty on, niin sanokaat: me olemme kelvottomat palveliat: me teimme sen, minkä meidän piti tekemän.
11 Jisasi'a Jerusalemi vunaku nevuno, Sameria kuma'ene Galili kumamofo amunompi rugitagino vu'ne.
Ja tapahtui, kuin hän meni Jerusalemia päin, että hän matkusti keskeltä Samarian ja Galilean.
12 Nevuno mago kumapi ufregeno, 10ni'a fugo namune vahe'mo'za ogamnu otiza mani'ne'za ome tutagiha hunte'naze.
Ja kuin hän tuli yhteen kylään, kohtasivat häntä kymmenen spitalista miestä, jotka taampana seisoivat,
13 Hagi zamagra amanage hu'za kezati'naze, Jisasiga kva ne'moke, kasuntagiranto! hu'za nehazageno,
Ja korottivat äänensä, sanoen: Jesus, rakas Mestari, armahda meidän päällemme!
14 Jisasi'a nezmageno amanage huno zamasmi'ne, Tamagra vuta pristi vahete tamavufga ome zamaveri hiho, hige'za nevazageno fugo namuzmimo'a amne higeza agru hu'naze.
Ja kuin hän ne näki, sanoi hän heille: menkäät ja osoittakaat teitänne papeille. Ja tapahtui, että he mennessänsä tulivat puhtaiksi.
15 Hagi mago'zmimo'a keana avufgamo so'e higeno, rukrahe huno ranke huno Anumzamofo agi erisaga nehuno,
Niin yksi heistä, kuin hän näki, että hän parantunut oli, palasi jälleen ja kunnioitti Jumalaa suurella äänellä,
16 Jisasi agafi avugosaregati epri huno, susu huno musenke huntene. Ana nera Sameria nere.
Ja lankesi kasvoillensa hänen jalkainsa juureen ja kiitti häntä. Ja se oli Samarialainen.
17 Anante Jisasi'a anage hu'ne, 10ni'a vahe'mokizmi fugo namumo'a so'e hige'za agru hu'naze. Hianagi 9ni'a vahe zaga iga mani'naze?
Mutta Jesus vastaten sanoi: eikö kymmenen puhdistettu? kussa yhdeksän ovat?
18 Mago vahe'mo'a eama huno Anumzamofona ra agi omigeno, ama megi'a ne'mokepi?
Ei ole muita löydetty, jotka palasivat Jumalaa kunnioittamaan, kuin tämä muukalainen.
19 Jisasi'a anage huno ana ne'mofonku hu'ne, Kamentintimo kazeri so'e hianka otinka vuo.
Ja hän sanoi hänelle: nouse ja mene! sinun uskos on sinun vapahtanut.
20 Farisi vahe'mo'za Anumzamofo kumakura, inan knare egahie hu'za Jisasina antahigazageno, kenona zimirera anage hu'ne, Anumzamofo kumara mago avame'zane esigeta onkesageno,
Ja Pharisealaiset kysyivät häneltä: koska Jumalan valtakunta olis tuleva? Vastasi hän heitä ja snaoi: ei Jumalan valtakunta tule niin, että se taidettaisiin nähdä.
21 amagi keho huge, antugi keho hu'za zamagra osugahaze. Na'ankure Anumzamofo kumamo'a ko tamagri amu'nompi me'ne.
Ei myös heidän pidä sanoman: katso tässä, katso siellä; sillä katso, Jumalan valtakunta on teidän keskellänne.
22 Anage nehuno, amagema nentaza disaipol naga'a zamasamino, Mago kna ne-eankino, ana knarera Vahe'mofo Mofavre kenaku hanazanagi, tamagra onketfa hugahaze.
Niin hän sanoi opetuslapsille: se aika tulee, että te halajatte nähdä yhtäkin Ihmisen Pojan päivää, ja ette saa nähdä.
23 Zamagra anage hu'za tmasamigahaze, antufi mani'neanki keho huge! Amafi mani'neanki keho! Hanigetma anantega ovuta, zmavaririta ana vahera oviho.
Ja he sanovat teille: katso tässä, katso siellä: älkäät menkö ulos, älkäät myös seuratko.
24 Vahemofo Mofavre'ma esia kna'arera kopsi'namo monare rurarage huno remsa nehigeno, mago kazigati remsa huno mago kaziga atuparega neviankna hugahie.
Sillä niinkuin pitkäisen tuli taivaan alla leimahtaa ja paistaa kaikkein päälle, mitkä taivaan alla ovat, niin on myös Ihmisen Pojan päivänänsä oleva.
25 Hu'neanagi ese'zana Agra rama'a knazampi unefresigeno, ama mani'nona gnafi vahe'mo'za zmefi humigahaze.
Mutta ennen tulee hänen paljo kärsiä ja hyljättää tältä sukukunnalta.
26 Noa knafima hu'nazaza hu'za, Vahe'mofo Mofavremoma enaku'ma hania knafina, anahu zamavuzamava nehu'za,
Ja niinkuin tapahtui Noan päivinä, niin myös tapahtuu Ihmisen Pojan päivinä.
27 zamagra ne'zana nene'za, tina nene'za, arave nehu'za, ara masi omi ami nehazageno, Noa'a vente agu'afi marerigeno, timo'a miko zamahe refite'ne. (Jen-Agfa 7)
He söivät, joivat, naivat ja huolivat, hamaan siihen päivään asti, jona Noa arkkiin meni sisälle, ja vedenpaisumus tuli ja hukutti kaikki.
28 Loti gnafinena anahukna hu'za, ne'zana nene'za, tina nene'za, miza neseza, zagore netre'za hoza negriza nona negiza hu'naze.
Niin myös tapahtui Lotin päivinä: he söivät, joivat, ostivat, myivät, istuttivat, rakensivat.
29 Hianagi Lotima zamatreno Sodomu kumapinti atiramino vu'nea knazupa, tefizo hu'nea havemo ko' riaza huno zamahe refite'ne.
Mutta sinä päivänä, kuin Lot Sodomasta läksi, satoi tulta ja tulikiveä taivaasta, ja hukutti kaikki.
30 Vahe'mofo Mofavrema eama hunaku'ma hania knarera, anahukna zamavuzmava hugahaze.
Niin pitää myös sinä päivänä oleman, jona Ihmisen Poika ilmoitetaan.
31 Ana knazupa nomofo agofetu mani'nenigeno, fenozama'a agu'afi me'nesimo'a eramino fenoma'a erino ati oramigahie. Anahukna huno hozafima mani'nenimo'a rukrehe huno omeno.
Joka sinä päivänä katon päällä on, ja hänen kalunsa ovat huoneessa, niin älköön astuko alas niitä ottamaan. Ja joka pellolla on, niin älköön myös palatko takaisin.
32 Hanki Loti nenaronte fore hu'nea zanku tamagesa antahiho. (Jen-Agf 19:24-26)
Muistakaa Lotin emäntää.
33 Iza'o asimu'a azeri kona hunaku hanimo'a, asimu'a atregahianki, iza'o asimu'a atresimo'a, asimu'a erigahie.
Jokainen joka pyytää henkensä vapahtaa, hän sen kadottaa, ja jokainen joka sen kadottaa, hän saattaa sen elämään.
34 Hanki Nagra anage hu'na neramasamue. Ana knazupa tare vahe sipare kenage mase'nesnake'no, mago'mofo nevreno mago'mofo atregahie.
Minä sanon teille: sinä yönä ovat kaksi yhdellä vuoteella, yksi otetaan ylös, ja toinen jätetään.
35 Tare atre'mokea witi raga'a refuzafunepeke mani'nesnapinti, magomofo nevreno mago'mofo atregahie.
Kaksi ynnä jauhavat: yksi otetaan ylös, ja toinen jätetään.
36 Hagi tare netremoke hozafi mani'nesnakeno, mago'mofona nevreno, mago'mofona atregahie.
Kaksi ovat kedolla: yksi otetaan ylös, ja toinen jätetään.
37 Anankemofo nona zamagra Jisasinku hu'za, Ramoka inantega anazana fore hugahie? Hu'za amage'ma nentaza disaipol naga'mo'za antahigazageno, anage huno zamasami'ne, Fri'nea avufgama, me'nesirega anantega tumpa namamo'za eri atru hugahaze.
Ja he vastaten sanoivat hänelle: Herra, kussa siis? Niin sanoi hän heille: kussa raato on, sinne myös kotkat kokoontuvat.
