Ruku 14

1 Mago mani fruhu knazupa (Sabati) Jisasi'a Farisi kva ne'mofo nompi ne'za nenaku vuno umani'nege'za, nankna hugahie hu'za zamagra kete'za mani'naze.

Ja tapahtui, että hän tuli yhden Pharisealaisten päämiehen huoneesen sabbatina rualle, ja he vartioitsivat häntä.

2 Ana higeno avuga mago nera avufga zore krimo azeri haviza hu'nea ne' mani'ne.

Ja katso, siinä oli vesitautinen ihminen hänen edessänsä.

3 Kasegere ugota hu'naza vahe ene, Farisi vahera Jisasi'a anage huno zmantahigene. Mani fruhu knazupa (Sabat) knare vahera zamazeri so'e hugahumpi osugahune?

Niin Jesus vastaten sanoi lainoppineille ja Pharisealaisille: sopiiko sabbatina parantaa? Niin he vaikenivat.

4 Hianagi zamagra ke osu manizageno, ana nera avufare azerino kri'a azeri so'e huteno huntegeno vu'ne.

Mutta hän rupesi häneen, ja paransi hänen, ja pääsi menemään.

5 Ana huteno anage huno zamasami'ne, Inamoka mofavrekamo'o bulimakao afukamo ti afi kerifi uraminenigenka, mani fruhu (Sabati) knazupa ame hunka ome avare anaga otegahano?

Ja hän vastaten sanoi heille: kenenkä teistä nauta eli aasi putoo kaivoon, eikö hän kohta sabbatin päivänä häntä ota ylös?

6 Zamagra ana kemofo nona'a hugara osu'naze.

Ja ei he taitaneet häntä tähän vastata.

7 Jisasi'a kegeno ne'za nehogu ke hazage'za e'naza vahe'mo'za, ra zamagima eri trateke emanizageno, Jisasi'a anage huno fronka kea zamasami'ne.

Mutta hän sanoi vieraille vertauksen, koska hän ymmärsi, kuinka he valitsivat ylimmäisiä istuimia, sanoen heille:

8 Mago'a vahe'mo'ma, tamagri'ma ke hanigetma arave hu nezantema vanutma, ra agima ami tratera uomaniho. Na'ankure mago vahera tamagri'ma tamagatere'nesia vahera kea hu'nesigu'enene.

Kuinka joltakulta häihin kutsuttu olet, niin älä istu ylimmäiseen siaan, ettei joku kunniallisempi sinua ole häneltä kutsuttu,

9 Hagi ana taregamota tanagi hu'nesimo eno, traka'a ama ne' amio huno hanigenka, kagazegu nehunka atrenka refarega umanigahane.

Ja tulee se, joka sinun ja hänen on kutsunut, ja sanoo sinulle: anna tälle siaa! ja niin sinä häpiällä menet alemma istumaan.

10 Tamagima hanigetma vanutma henka trate umani'nenkeno, tamagima higeta vu'nazamo'ma esuno'a, anage huno hugahie. Ronenimota, enagagateho hanigetma, maka trate'ma mani'naza vahe zmufina ra tmagia erigahaze.

Mutta kuin kutsuttu olet, niin mene ja istu alemmaiseen siaan, että se, joka sinun kutsunut on, tulis ja sanois sinulle: ystäväni, nouse ylemmä; silloin on sinulle kunnia niiden edessä, jotka ynnä kanssas atrioitsevat.

11 Na'ankure maka vahe'mo'za zmavufga ra hanamokizmia, Anumzamo'a zamazeri fenka tregahie. Hianagi zamagra zmavufga anteramisamokizmia, Anumzamo'a zamazeri sga hugahie.

Sillä jokainen, joka itsensä ylentää, se alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se ylennetään.

12 Anage nehuno, ne'za nehoguma ke hige'za e'naza kva nera asamino, ra ne'za kresnunka roneka'ane, kafu kaganahe'ine, vaheka'ane afufeno zimine vahe'ene zamagrike zamagi osuo. Ru ana vahe'mo'za kagri'enena ke hu'za nona hu'za kamisagenka mizanka'a erigahane.

Mutta hän sanoi myös sille, joka hänen kutsunut oli: kuin päivällistä tai ehtoollista teet, niin älä kutsu ystäviäs, eli veljiäs, ei lankojas, taikka rikkaita kylänmiehiäs: ettei he joskus sinua myös jälleen kutsu, ja sinulle maksa.

13 Hu'neanagi ra nezama retroma nehanunka, zmunte omne vahe'ene, agia aza stinesia vahe'ene, aga havizahu vahe'ene, avusu hu'nesnia vahe kea huge'za eho.

Mutta kuin pidot teet, niin kutsut köyhiä, raajarikkoja, ontuvia, sokeita:

14 E'inahu vahe'mo'za nona hu'za kamigara osu'nazankinka, kagra asomu erigahane. Na'ankure fatgo vahe'mo'za frinesafintima otisaza knazupa mizanka'a erigahane.

Niin sinä olet autua; sillä ei heillä ole varaa sinulle maksaa, sillä sinulle pitää maksettaman vanhurskasten ylösnousemisessa.

15 Mago'mo nezane trate zamaza tununte mani'nafinti ana kema hia nentahino, anage huno Jisasina asmi'ne. Maka vahe'mo'za Anumzamofo Kumapima bretima nesamo'za asomu erigahaze!

Mutta kuin yksi ynnä atrioitsevista nämät kuuli, sanoi hän hänelle: autuas on se, joka syö leipää Jumalan valtakunnassa.

16 Hianagi Jisasi'a ana kemofo nona'a anage huno asmi'ne, Mago ne'mo'a ra ne'za retro huteno hakarea vea ana nezante eho huno ke hu'ne. (Mat 22:1-10)

Niin hän sanoi hänelle: yksi ihminen teki suuren ehtoollisen ja kutsui monta,

17 Ne'zama nesaza kna egeno, kazokzo eri'za vahe'a hunteno, koma zamagi hu'noa vahete vunka eho hunka ome zamasamio. Na'ankure nezantamia hago retro huramante'ne hunka ome zmasamige'za eho.

Ja lähetti palveliansa ehtoollisen hetkellä sanomaan kutsutuille: tulkaat, sillä kaikki ovat valmistetut.

18 Hianagi maka'mo'za hu'za tasunku hunanki, eri'zanti me'ne hu'naze. Ese'mo'a anage huno ana kazokzo eriza nera asmi'ne. Nagra mago mopa mizasenoa ome kegahuankina, nasunku huanki ovugahue.

Ja he rupesivat järjestänsä kaikki itseänsä estelemään: ensimäinen sanoi hänelle: minä ostin pellon, ja minun pitää menemän sitä katsomaan: minä rukoilen sinua, sano minun esteeni.

19 Anante'mo'a anage hu'ne, 10ni'a hoza eri bulimakao miza sentenorega vu'na ome avame ante'na kegahuankina, nasunku huanki omegahue.

Ja toinen sanoi: minä ostin viisi paria härkiä, ja menen niitä koettelemaan: minä rukoilen sinua, sano minun esteeni.

20 Anante'mo'a anage hu'ne, meni ara eri'noanki'na omegahue.

Ja kolmas sanoi: minä olen emännän nainut, ja en taida sentähden tulla.

21 Ana kazokzo eriza ne'mo rukrehe huno kva'amofonte eno eme asmi'geno, kva nemo'a rimpa hegeno, ana kazokzo eri'za nera anage huno asmi'ne. Ame hunka ra kumamofo osi kampine ra kampine nevunka, afufenozmi omne'nesnia vahe'ene, zmagia zamaza stinesia vahe'ene, zamaga haviza hu'nesnaza vahe'ene, zamavu asu hu'nesnia vahe'ene zamavarenka amare eno huno hunte'ne.

Ja kuin se palvelia tuli, sanoi hän nämät herrallensa. Silloin perheenisäntä vihastui ja sanoi palveliallensa: mene nopiasti kaupungin kaduille ja kujille ja saata tänne vaivaiset ja raajarikot, ontuvat ja sokiat.

22 Anante kazokzo eri'za ne'mo'a huno kva'nimoka, kema hunantanazana hago huanagi nompina mago'a kankamuna me'ne higeno,

Ja palvelia sanoi: herra, minä olen tehnyt niinkuin sinä käskit, ja vielä nyt siaa on.

23 kva ne'mo'a anage huno kazokzo eri'za nera asmi'ne. Atiraminka ranra kampine nomofo kegina kante vunka tutu hunka ome zmasamige'za, e'za noni'afina emani aviteho.

Ja herra sanoi palvelialle: men maanteille ja aidoille, ja vaadi heitä sisälle tulemaan, että minun huoneeni täytettäisiin.

24 Na'ankure Nagra anage hu'na negasamue, magore hu'za ko'ma zamagima hu'noa vahe'mo'za, nezani'afintira onetfa hugahaze.

Sillä minä sanon teille, ettei yksikään niistä miehistä, jotka kutsuttiin, pidä maistaman minun ehtoollistani.

25 Jisasina tusi'a vea krerfamo'za amage avaririza nevazageno, rukrehe huno amanage huno zamasmi'ne.

Niin vaelsi paljo väkeä hänen kanssansa, ja hän kääntyi ja sanoi heille:

26 Mago'mo Nagrite enaku nehuno, nefane nererane a'amofone, mofavre'ane afuhe'ine, asarehe'ine, agra'agu'enema ha'ma reontesimo'a, Nagri disaipol omanigahie.

Jos joku tulee minun tyköni, ja ei vihaa isäänsä ja äitiänsä, ja emäntäänsä ja lapsiansa, ja veljiänsä ja sisariansa, ja päälliseksi omaa henkeänsä, ei se taida olla minun opetuslapseni.

27 Iza'o agra'a keka zafa erigofino Nagri namage omesimo'a, Nagri disaipol omanigahie.

Ja joka ei kanna ristiänsä ja seuraa minua, ei se taida olla minun opetuslapseni.

28 Iza'o tmagripintima zaza noma kinaku hanuno'a, kotazana manineno nama'a zagonu nona ki vagaregahue huno refako huno keteno nona kino.

Sillä kuka teistä on, joka tahtoo tornia rakentaa; eikö hän ennen istu ja laske kulutusta, jos hänellä on varaa sitä täyttää?

29 Za'za no kinaku eri agafa huno tra'a tro hunteteno, kivaga oresigeno, kesnaza vahe'mo'za hunte'za agiza nere'za,

Ettei, kuin hän perustuksen laskenut on, ja ei voi sitä täyttää, kaikki, jotka sen näkevät, rupee pilkkaamaan häntä,

30 ama ne'mo'a knare huno nona agafa hianagi, nona kivagaregara osie hu'za hugahaze.

Sanoen: tämä ihminen rupesi rakentamaan, ja ei voinut täyttää.

31 Hagi mago kini ne'mo'ma, mago kini ne'ma ha'ma ome huntenakura, esera mani'neno antahino nagrira 10 tauseni'a sondia vaheni'a maninazankita 20 tauseni'a sondia vahe'mo'zama ha'ma eme hurantesaza vahera zmageteregahumpi, zmagete oregahune huno refko huno nege.

Taikka kuka kuningas tahtoo mennä sotimaan toista kuningasta vastaan; eikö hän ennen istu ja ajattele, jos hän voi kymmenellä tuhannella kohdata sen, joka häntä vastaan tulee kahdellakymmenellä tuhannella?

32 Ha'ma agateregama osnuno'a, ha' vahe'amoma afete ne-esigeno, agra mago'a vahe huzmantenke'za vu'za agri agi eriza magoaza ome huhampri nezmante'za ha'ma osu'za zamarimpa fru hu'za manisagu ome asmigahaze.

Muutoin, kuin hän vielä kaukana on, niin hän lähettää hänelle sanan ja rukoilee rauhaa.

33 Ana hu'negu mago'mo'e huno, mikozama'amofo amagena huomisimo'a, Nagri disaipol omanigahie.

Niin siis jokainen teistä, joka ei luovu kaikista mitä hänellä on, ei se taida olla minun opetuslapseni.

34 Hagemo'a knare hu'neanagi, haga'ama omnena, ete inankna huno haga'a erigahie?

Suola on hyvä; mutta jos suola tulee mauttomaksi, milläs sitte suolataan?

35 E'i haviza hu'neno mopamofonena masevena amigara osu'neankino, atresigeno amnezankna hugahie. Iza'o agesa me'nenigeno nentahisimo'a, atregeno agesa antahise hino.

Ei se maahan eikä sontaan ole sovelias: he heittävät sen pois. Jolla on korvat kuulla, se kuulkaan.