2 Samue 5
1 Hagi miko Israeli naga nofi'mo'za Hebroni kumate Devitinte e'za anage hu'naze, Tagra mago kora mani'nonanki ko.
Sitten kaikki Israelin sukukunnat tulivat Daavidin luo Hebroniin ja sanoivat näin: "Katso, me olemme sinun luutasi ja lihaasi.
2 Hagi kote'ma Soli'ma tagri kinima mani'negenka kagra sondia vahete kva mani'nenka, hatera zamavarenka vunka enka nehankeno, Ra Anumzamo'a amanage hu'ne, Kagra sipisipima kegava hiaza hunka Israeli vahete kva mani'nenka, Israeli vahe'ni'a kegava huzmantegahane hu'ne.
Jo kauan sitten, Saulin vielä ollessa kuninkaanamme, sinä saatoit Israelin lähtemään ja tulemaan. Ja sinulle on Herra sanonut: 'Sinä olet kaitseva minun kansaani Israelia, ja sinä olet oleva Israelin ruhtinas'."
3 Hagi mika Israeli ranra kva vahe'mo'za Devitima kenaku Hebronima ageno'a, Deviti'a Ra Anumzamofo avure zamagranema knare'ma hu'za manisazanke huvempa hige'za, masave frente'za Israeli kini ne' azeri oti'naze.
Ja kaikki Israelin vanhimmat tulivat kuninkaan tykö Hebroniin, ja kuningas Daavid teki heidän kanssaan liiton Hebronissa, Herran edessä; ja sitten he voitelivat Daavidin Israelin kuninkaaksi.
4 Hagi Deviti'a 30'a kafu hu'neno kinia efore hu'neankino, 40'a kafufi kinia manino kegava hu'ne.
Daavid oli kolmenkymmenen vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi ja hallitsi neljäkymmentä vuotta.
5 Hagi Hebronima mani'neno'a, 7ni'a kafugi 6'a ikampi Juda vahe kinia mani'ne. Hagi Jerusalemima emani'neno'a 33'a kafufi maka Israeli vahete'ene Juda vahetera kinia manino kegava huzmante'ne.
Hebronissa hän hallitsi Juudaa seitsemän vuotta ja kuusi kuukautta, ja Jerusalemissa hän hallitsi koko Israelia ja Juudaa kolmekymmentä kolme vuotta.
6 Hagi henka kini ne' Deviti'a Jebusi vahe ha' huzamantenaku sondia vahe zamavarege'za Jerusalemi vu'naze. Hagi anante'ma uhanatizage'za Jebusi vahe'mo'za Devitina kiza zokago ke hunte'za anage hu'naze, Zamagama haviza hu vahe'mo'zane zamavu asuhu vahe'mo'za kama vanana kana renkani regante'sagenka kagra amafina omegahane. Hagi zamagrama antahi'zana Devitinkura kumatia taheno ohaneregahie hu'za hu'naze.
Ja kuningas meni miehinensä Jerusalemiin jebusilaisia vastaan, jotka asuivat siinä maassa. He sanoivat Daavidille näin: "Tänne sinä et tule, vaan sokeat ja ontuvat karkoittavat sinut sanomalla: 'Ei tule Daavid tänne'".
7 Hianagi ana kezamimo'a amne zankna higeno, Deviti'a Saioni rankumara ha' huno eri'nege'za menina ana rankumakura Deviti rankumare hu'za nehaze.
Mutta Daavid valloitti Siionin vuorilinnan, se on Daavidin kaupungin.
8 Hagi anama ha'ma hu'naza zupa Deviti'a sondia vahe'a zmasamino, zamagia haviza huno, zamavu asuhu Jebusi vahekura nagu'areti hu'na nagote'zamantoe. Hagi ana rankumapima tima avre'za vu'naza kampinti rankumapina ufreta, ana zamavu havizahu vahe'ene, zamaga havizahu vahera zamaheta kumazamia eri haviza hugahune. Hagi zamaga haviza huno, zamavu suhu vahere huno'ma Deviti'ma hu'nea kegu, menina zamaga havizahu, zamavu asuhu vahe'mo'za kini ne'mofo nompina uofregahaze hu'za nehaze.
Ja Daavid sanoi sinä päivänä: "Jokainen, joka surmaa jebusilaisen ja tunkeutuu vesijohdolle asti, hän voittaa ne sokeat ja ontuvat, joita Daavid vihaa". Sentähden on tapana sanoa: "Sokea ja ontuva älköön tulko taloon".
9 Hagi Deviti'a ana rankuma'ma ome erino Saionima unemanino'a, ana kumakura Deviti rankumare huno agi'a antemi'ne. Hagi ana kumamofo zage hanati kazigama urami eramima hu'nea kumara mopa kateno anteviteno kumara erira hu'ne.
Sitten Daavid asettui vuorilinnaan ja kutsui sen Daavidin kaupungiksi. Ja Daavid rakenteli sitä yltympäri, Millosta sisälle päin.
10 Hagi Deviti'a mago hihamu'ane ne' efore huno mani'ne. Na'ankure monafi ohampriga'a sondia vahetamimofo Anumzana Ra Anumzamo agrane mani'negeno'e.
Ja Daavid tuli yhä mahtavammaksi, ja Herra, Jumala Sebaot, oli hänen kanssansa.
11 Hagi Tairi kini ne' Hiramu'a kema eri'zama vu vahete Devitina kea atrenenteno, Noma negiza vahe'ene, sida zafane, havereti'ma eri'zama e'neri'za vahe'ene Devitina noma'a kinteho hige'za eme kinte'naze.
Hiiram, Tyyron kuningas, lähetti sanansaattajat Daavidin luo sekä setripuita, puuseppiä ja kivenhakkaajia; ja nämä rakensivat Daavidille palatsin.
12 Hagi anazama fore hiaza Deviti'a negeno, tamage huno Israeli vahe'mokizmi kini manio huno Ra Anumzamo'a huhampri nante'ne huno antahi'ne.
Ja Daavid ymmärsi, että Herra oli vahvistanut hänet Israelin kuninkaaksi ja korottanut hänen kuninkuutensa kansansa Israelin tähden.
13 Hagi Deviti'ma Hebronima atreno Jerusalemima ne-eno'a, mago'a a'nea e'nerino, henka a'nea rama'a ome erino rama'a ne'mofara kasezmante'ne.
Ja Hebronista tultuaan Daavid otti Jerusalemista vielä useampia sivuvaimoja ja vaimoja. Ja Daavidille syntyi vielä poikia ja tyttäriä.
14 Hagi Deviti'ma Jerusalemima mani'neno kasezamante'nea ne' mofavre zagaramimofo zamagi'a, Samuaki, Sobabiki, Neteniki, Solomoniki,
Ja nämä ovat niiden poikien nimet, jotka syntyivät hänelle Jerusalemissa: Sammua, Soobab, Naatan, Salomo,
15 Ibhariki, Elisuaki Nefekiki, Jafiaki,
Jibhar, Elisua, Nefeg, Jaafia,
16 Elisamaki, Eliadaki, Elifeleti'e.
Elisama, Eljada ja Elifelet.
17 Hagi Filistia vahe'mo'zama antahizama Deviti'na Israeli vahe'mo'za masave frente'za kini azeri oti'naze hazankema nentahi'za, maka Filistia vahe'mo'za Devitina ha'hunte'naku mareri'za ome hake'naze. Hianagi Deviti'ma anankema nentahino'a, atreno uramino frama ki'zama nemaniza havegantega vu'ne.
Mutta kun filistealaiset kuulivat, että Daavid oli voideltu Israelin kuninkaaksi, lähtivät kaikki filistealaiset etsimään Daavidia. Kun Daavid sen kuuli, meni hän alas vuorilinnaan.
18 Hagi ana Filistia vahe'mo'za Refaimi agupofi emanimpi hu'naze.
Kun filistealaiset olivat tulleet ja levittäytyneet Refaimin tasangolle,
19 Hagi Deviti'a Ra Anumzamofo antahigeno, Nagra amane mareri'na Filistia vahera hara ome huzamantegahufi? Kagra ana vahera nazampina zamavarentegahano? Higeno Ra Anumzamo'a huno, Izo Nagra Filistia vahera kagri kazampi zamavarentegahuanki amne marerio.
kysyi Daavid Herralta: "Menenkö minä filistealaisia vastaan? Annatko sinä heidät minun käsiini?" Ja Herra sanoi Daavidille: "Mene, sillä minä annan filistealaiset sinun käsiisi".
20 Higeno Deviti'a marerino Ba'al-Perazimi kumate Filistia vahera hara eme huzamanteno, hara huzamagatere'ne. Ana'ma huteno Deviti'a anage hu'ne, Tima hageno mika'zama eri harafi'ma huno eviankna huno Ra Anumzamo'a ha' vahe'ni'a zamahe panani hu'ne. Ana hu'negu ana kumamofo agi'a Ba'al Perazimie hu'za nehaze.
Niin Daavid tuli Baal-Perasimiin. Ja siellä Daavid voitti heidät ja sanoi: "Herra on murtanut viholliseni minun edessäni, niinkuin vedet murtavat". Siitä sen paikan nimeksi tuli Baal-Perasim.
21 Hagi Filistia vahe'mo'zama nefre'za havi anumzantamina atre'za frage'za, Deviti'ene sondi'a naga'amo'za ana zantamina ome eri'za vu'naze.
He jättivät siihen epäjumalankuvansa, ja Daavid ja hänen miehensä veivät ne pois.
22 Hagi mago'agna evutegeno, Filistia vahe'mo'za Refaimi agupofi e'za hahunaku emanimpi hu'naze.
Mutta filistealaiset tulivat vielä kerran ja levittäytyivät Refaimin tasangolle.
23 Hagi mago'ane Deviti'a Ra Anumzamofona antahigeno, Na'a huzamantegahue, higeno Ra Anumzamo'a asamino, zamavugatira hara huozmantenka, zamefiti zamavazagi kagitenka balsama zafa avo'nomofo avuga hara huzamanto.
Niin Daavid kysyi Herralta, ja hän vastasi: "Älä mene heitä vastaan, vaan kierrä heidät takaapäin ja hyökkää heidän kimppuunsa balsamipuiden puolelta.
24 Hagi kagrama balsama zafa amumpafintima antahisankeno rama'a vahe agazamofo agasasa knama hanigenka, nentahisunka kagra ame hunka ha' ome huzamanto. Na'ankure Ra Anumzamo'na nagra'a vugota hu'na Filistia vahera zamahegahue.
Ja kun kuulet astunnan kahinan balsamipuiden latvoista, niin ryntää nopeasti, sillä silloin Herra on käynyt sinun edelläsi tuhotakseen filistealaisten leirin."
25 Hagi Ra Anumzamo'ma anama huo huno'ma hunteaza huno Deviti'a Filistia vahera Gibionitira zamaheteno vuvava huno Gezeri kumate uhanati'ne.
Daavid teki, niinkuin Herra oli häntä käskenyt; ja hän voitti filistealaiset ja ajoi heitä takaa Gebasta aina Geseriin saakka.
