詩篇 66
1 聖歌隊の指揮者によってうたわせた歌、さんび 全地よ、神にむかって喜び呼ばわれ。
Veisuunjohtajalle; laulu, virsi. Kohottakaa Jumalalle riemuhuuto, kaikki maa,
2 そのみ名の栄光を歌え。栄えあるさんびをささげよ。
veisatkaa hänen nimensä kunniaa, antakaa hänelle kunnia ja ylistys.
3 神に告げよ。「あなたのもろもろのみわざは恐るべきかな。大いなるみ力によって、あなたの敵はみ前に屈服し、
Sanokaa Jumalalle: "Kuinka peljättävät ovat sinun tekosi!" Sinun suuren voimasi tähden sinun vihollisesi matelevat sinun edessäsi.
4 全地はあなたを拝み、あなたをほめうたい、み名をほめうたうであろう」と。 (セラ)
Kaikki maa kumartakoon sinua ja veisatkoon sinun kiitostasi, veisatkoon sinun nimesi kiitosta. (Sela)
5 来て、神のみわざを見よ。人の子らにむかってなされることは恐るべきかな。
Tulkaa ja katsokaa Jumalan töitä: hän on peljättävä teoissansa ihmisten lapsia kohtaan.
6 神は海を変えて、かわいた地とされた。人々は徒歩で川を渡った。その所でわれらは神を喜んだ。
Meren hän muutti kuivaksi maaksi, jalkaisin käytiin virran poikki; silloin me iloitsimme hänestä.
7 神は大能をもって、とこしえに統べ治め、その目はもろもろの国民を監視される。そむく者はみずからを高くしてはならない。 (セラ)
Hän hallitsee voimallansa iankaikkisesti, hänen silmänsä vartioitsevat kansoja; niskoittelijat älkööt nostako päätänsä. (Sela)
8 もろもろの民よ、われらの神をほめよ。神をほめたたえる声を聞えさせよ。
Kiittäkää, te kansat, meidän Jumalaamme, korkealle kaiuttakaa hänen ylistystänsä.
9 神はわれらを生きながらえさせ、われらの足のすべるのをゆるされない。
Hän antaa meidän sielullemme elämän eikä salli meidän jalkamme horjua.
10 神よ、あなたはわれらを試み、しろがねを練るように、われらを練られた。
Sillä sinä, Jumala, olet koetellut meitä, olet sulattanut meitä, niinkuin hopea sulatetaan.
11 あなたはわれらを網にひきいれ、われらの腰に重き荷を置き、
Sinä veit meidät verkkoon, panit kuorman meidän lanteillemme.
12 人々にわれらの頭の上を乗り越えさせられた。われらは火の中、水の中を通った。しかしあなたはわれらを広い所に導き出された。
Sinä annoit ihmisten ajaa päämme päällitse, me jouduimme tuleen ja veteen. Mutta sinä veit meidät yltäkylläisyyteen.
13 わたしは燔祭をもってあなたの家に行き、わたしの誓いをあなたに果します。
Minä tuon sinun huoneeseesi polttouhreja, täytän sinulle lupaukseni,
14 これはわたしが悩みにあったとき、わたしのくちびるの言い出したもの、わたしの口が約束したものです。
joihin minun huuleni avautuivat ja jotka minun suuni hädässäni lausui.
15 わたしは肥えたものの燔祭を雄羊のいけにえの煙と共にあなたにささげ、雄牛と雄やぎとをささげます。 (セラ)
Lihavat polttouhrit minä sinulle uhraan ynnä oinasten uhrituoksun; minä uhraan sinulle härkiä ja kauriita. (Sela)
16 すべて神を恐れる者よ、来て聞け。神がわたしのためになされたことを告げよう。
Tulkaa, kuulkaa, niin minä kerron teille, kaikki te Jumalaa pelkääväiset, mitä hän on minun sielulleni tehnyt.
17 わたしは声をあげて神に呼ばわり、わが舌をもって神をあがめた。
Häntä minä suullani huusin, ja ylistys tuli minun kielelleni.
18 もしわたしが心に不義をいだいていたならば、主はお聞きにならないであろう。
Jos minulla olisi vääryys sydämessäni, ei Herra minua kuulisi.
19 しかし、まことに神はお聞きになり、わが祈の声にみこころをとめられた。
Mutta Jumala kuuli minua ja otti vaarin minun rukoukseni äänestä.
20 神はほむべきかな。神はわが祈をしりぞけず、そのいつくしみをわたしから取り去られなかった。
Kiitetty olkoon Jumala, joka ei hyljännyt minun rukoustani eikä ottanut minulta pois armoansa.
