詩篇 124

1 ダビデがよんだ都もうでの歌 今、イスラエルは言え、主がもしわれらの方におられなかったならば、

Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa. Ellei Herra olisi meidän kanssamme, niin sanokaan Israel:

2 人々がわれらに逆らって立ちあがったとき、主がもしわれらの方におられなかったならば、

Ellei Herra olisi meidän kanssamme, koska ihmiset karkaavat meitä vastaan,

3 彼らの怒りがわれらにむかって燃えたったとき、彼らはわれらを生きているままで、のんだであろう。

Niin he nielisivät meidät elävältä, kuin heidän vihansa julmistuu meidän päällemme;

4 また大水はわれらを押し流し、激流はわれらの上を越え、

Niin vesi meitä upottais: kosket kävisivät sieluimme ylitse:

5 さか巻く水はわれらの上を越えたであろう。

Niin ylpiät veden aallot kävisivät sielumme ylitse.

6 主はほむべきかな。主はわれらをえじきとして彼らの歯にわたされなかった。

Kiitetty olkoon Herra, joka ei meitä anna raatelukseksi heidän hampaillensa!

7 われらは野鳥を捕えるわなをのがれる鳥のようにのがれた。わなは破れてわれらはのがれた。

Meidän sielumme pääsi niinkuin lintu lintumiehen paulasta. Paula on särjetty, ja me olemme päästetyt.

8 われらの助けは天地を造られた主のみ名にある。

Meidän apumme on Herran nimessä, joka taivaan ja maan tehnyt on.