詩篇 107
1 「主に感謝せよ、主は恵みふかく、そのいつくしみはとこしえに絶えることがない」と、
Kiittäkäät Herraa; sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.
2 主にあがなわれた者は言え。主は彼らを悩みからあがない、
Sanokaan Herran lunastetut, jotka hän on tuskasta vapahtanut,
3 もろもろの国から、東、西、北、南から彼らを集められた。
Ja jotka hän on maakunnista koonnut, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä,
4 彼らは人なき荒野にさまよい、住むべき町にいたる道を見いださなかった。
Jotka eksyksissä vaelsivat korvessa umpitietä, ja ei he löytäneet kaupunkia asuaksensa,
5 彼らは飢え、またかわき、その魂は彼らのうちに衰えた。
Isoovaiset ja janoovaiset; ja heidän sielunsa vaipui heissä.
6 彼らはその悩みのうちに主に呼ばわったので、主は彼らをその悩みから助け出し、
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän pelasti heitä heidän hädistänsä,
7 住むべき町に行き着くまで、まっすぐな道に導かれた。
Ja vei heitä oikiaa tietä, että he menivät asuinkaupunkiin.
8 どうか、彼らが主のいつくしみと、人の子らになされたくすしきみわざとのために、主に感謝するように。
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:
9 主はかわいた魂を満ち足らせ、飢えた魂を良き物で満たされるからである。
Että hän ravitsee himoitsevaisen sielun ja täyttää isoovaisen sielun hyvyydellä.
10 暗黒と深いやみの中にいる者、苦しみと、くろがねに縛られた者、
Jotka istuvat pimeässä ja kuoleman varjossa, vangitut ahdistuksessa ja raudoissa:
11 彼らは神の言葉にそむき、いと高き者の勧めを軽んじたので、
Että he olivat Jumalan käskyä vastaan kovakorvaiset, ja olivat katsoneet ylön ylimmäisen lain;
12 主は重い労働をもって彼らの心を低くされた。彼らはつまずき倒れても、助ける者がなかった。
Sentähden täytyi heidän sydämensä onnettomuudella vaivattaa, niin että he lankesivat, ja ei kenkään heitä auttanut.
13 彼らはその悩みのうちに主に呼ばわったので、主は彼らをその悩みから救い、
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä,
14 暗黒と深いやみから彼らを導き出して、そのかせをこわされた。
Ja vei heitä pimeydestä ulos ja kuoleman varjosta, ja särki heidän siteensä.
15 どうか、彼らが主のいつくしみと、人の子らになされたくすしきみわざとのために、主に感謝するように。
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:
16 主は青銅のとびらをこわし、鉄の貫の木を断ち切られたからである。
Että hän särkee vaskiportit, ja rikkoo rautaiset salvat.
17 ある者はその罪に汚れた行いによって病み、その不義のゆえに悩んだ。
Hullut, jotka rangaistiin ylitsekäymisensä tähden, ja synteinsä tähden,
18 彼らはすべての食物をきらって、死の門に近づいた。
Heidän sielunsa kauhistui kaikkea ruokaa, ja saivat kuolintautinsa.
19 彼らはその悩みのうちに主に呼ばわったので、主は彼らをその悩みから救い、
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.
20 そのみ言葉をつかわして、彼らをいやし、彼らを滅びから助け出された。
Hän lähetti sanansa ja paransi heitä, ja pelasti heitä, ettei he kuolleet.
21 どうか、彼らが主のいつくしみと、人の子らになされたくすしきみわざとのために、主に感謝するように。
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee,
22 彼らが感謝のいけにえをささげ、喜びの歌をもって、そのみわざを言いあらわすように。
Ja uhratkaan kiitosuhria, ja luetelkaan hänen tekojansa ilolla.
23 舟で海にくだり、大海で商売をする者は、
Jotka haaksilla meressä vaeltavat, ja asiansa toimittavat suurilla vesillä,
24 主のみわざを見、また深い所でそのくすしきみわざを見た。
He näkivät Herran työt, ja hänen ihmeensä syvyydessä.
25 主が命じられると暴風が起って、海の波をあげた。
Kuin hän sanoi, ja paisutti suuren ilman, joka aallot nosti ylös,
26 彼らは天にのぼり、淵にくだり、悩みによってその勇気は溶け去り、
Niin he menivät ylös taivasta kohden ja menivät syvyyteen alas, että heidän sielunsa ahdistuksesta epäili,
27 酔った人のようによろめき、よろめいて途方にくれる。
Että he horjuivat ja hoipertelivat niinkuin juopuneet, ja ei silleen neuvoa tietäneet;
28 彼らはその悩みのうちに主に呼ばわったので、主は彼らをその悩みから救い出された。
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.
29 主があらしを静められると、海の波は穏やかになった。
Ja hän hillitsi kovan ilman, että aallot asettuivat.
30 こうして彼らは波の静まったのを喜び、主は彼らをその望む港へ導かれた。
Ja he tulivat iloisiksi, että tyveni, ja hän vei heitä satamaan heidän mielensä jälkeen.
31 どうか、彼らが主のいつくしみと、人の子らになされたくすしきみわざとのために、主に感謝するように。
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee.
32 彼らが民の集会で主をあがめ、長老の会合で主をほめたたえるように。
Ja ylistäkään häntä kansan seurakunnassa, ja kiittäkään häntä vanhimpain seassa,
33 主は川を野に変らせ、泉をかわいた地に変らせ、
Joka virrat teki erämaaksi, ja vesilähteet kuivaksi maaksi,
34 肥えた地をそれに住む者の悪のゆえに塩地に変らせられる。
Ettei hedelmällinen maa mitään kantanut, heidän pahuutensa tähden, jotka siinä asuivat.
35 主は野を池に変らせ、かわいた地を泉に変らせ、
Erämaan teki hän vesilammiksi ja kuivan maan vesilähteeksi,
36 飢えた者をそこに住まわせられる。こうして彼らはその住むべき町を建て、
Ja asetti sinne isoovaiset; ja he valmistivat siihen kaupunkia, jossa he asuivat,
37 畑に種をまき、ぶどう畑を設けて多くの収穫を得た。
Ja kylvivät pellot ja viinapuita istuttivat, ja saivat jokavuotisen hedelmän.
38 主が彼らを祝福されたので彼らは大いにふえ、その家畜の減るのをゆるされなかった。
Ja hän siunasi heitä ja he sangen suuresti enenivät, ja hän antoi paljon karjaa heille;
39 彼らがしえたげと、悩みと、悲しみとによって減り、かつ卑しめられたとき、
Jotka olivat painetut alas ja sorretut pahain väkivallalta ja ahdistukselta,
40 主はもろもろの君に侮りをそそぎ、道なき荒れ地にさまよわせられた。
Koska ylönkatse päämiesten päälle vuodatettu oli, ja kaikki maa eksyksissä ja autiona oli.
41 しかし主は貧しい者を悩みのうちからあげて、その家族を羊の群れのようにされた。
Ja hän varjeli köyhää raadollisuudesta, ja enensi hänen sukunsa niinkuin lauman.
42 正しい者はこれを見て喜び、もろもろの不義はその口を閉じた。
Näitä vanhurskaat näkevät ja iloitsevat, ja jokainen paha suu pitää tukittaman.
43 すべて賢い者はこれらの事に心をよせ、主のいつくしみをさとるようにせよ。
Kuka on taitava ja näitä kätkee, se ymmärtää Herran moninaisen laupiuden.
