詩篇 104

1 わがたましいよ、主をほめよ。わが神、主よ、あなたはいとも大いにして誉と威厳とを着、

Kiitä Herraa, sieluni! Herra, minun Jumalani, sinä olet sangen suuresti kunnioitettu, suurella kunnialla ja kaunistuksella olet sinä puetettu.

2 光を衣のようにまとい、天を幕のように張り、

Sinä puetat itses valkeudella niinkuin vaatteella: sinä levität taivaat niinkuin peitteen.

3 水の上におのが高殿のうつばりをおき、雲をおのれのいくさ車とし、風の翼に乗りあるき、

Sinä peität sen päällyksen vedellä: sinä menet pilvissä niinkuin ratasten päällä, ja käyt tuulen siipein päällä.

4 風をおのれの使者とし、火と炎をおのれのしもべとされる。

Sinä teet enkelis hengeksi ja palvelias liekitseväiseksi tuleksi.

5 あなたは地をその基の上にすえて、とこしえに動くことのないようにされた。

Sinä joka maan perustit perustuksensa päälle, ettei sen pidä liikkuman ijankaikkisesti.

6 あなたはこれを衣でおおうように大水でおおわれた。水はたたえて山々の上を越えた。

Syvyydellä sinä sen peität niinkuin vaatteella, ja vedet seisovat vuorilla.

7 あなたのとがめによって水は退き、あなたの雷の声によって水は逃げ去った。

Mutta sinun nuhtelemisestas he pakenevat: sinun jylinästäs he menevät pois.

8 山は立ちあがり、谷はあなたが定められた所に沈んだ。

Vuoret astuvat ylös, ja laaksot astuvat alas siallensa, johon heidät perustanut olet.

9 あなたは水に境を定めて、これを越えさせず、再び地をおおうことのないようにされた。

Määrän sinä panit, jota ei he käy ylitse, eikä palaja maata peittämään.

10 あなたは泉を谷にわき出させ、それを山々の間に流れさせ、

Sinä annat lähteet laaksoissa kuohua, niin että ne vuorten välitse vuotavat;

11 野のもろもろの獣に飲ませられる。野のろばもそのかわきをいやす。

Että kaikki eläimet metsässä joisivat, ja että pedot janonsa sammuttaisivat.

12 空の鳥もそのほとりに住み、こずえの間にさえずり歌う。

Heidän tykönänsä istuvat taivaan linnut, ja visertävät oksilla.

13 あなたはその高殿からもろもろの山に水を注がれる。地はあなたのみわざの実をもって満たされる。

Sinä liotat vuoret ylhäältä: sinä täytät maan hedelmällä, jonka sinä saatat.

14 あなたは家畜のために草をはえさせ、また人のためにその栽培する植物を与えて、地から食物を出させられる。

Sinä kasvatat ruohon karjalle, ja jyvät ihmisten tarpeeksi, tuottaakses leipää maasta.

15 すなわち人の心を喜ばすぶどう酒、その顔をつややかにする油、人の心を強くするパンなどである。

Ja että viina ihmisen sydämen ilahuttaa, ja hänen kasvonsa kaunistuu öljystä: ja leipä vahvistaa ihmisen sydämen.

16 主の木と、主がお植えになったレバノンの香柏とは豊かに潤され、

Että Herran puut nesteestä täynnä olisivat: Libanonin sedripuut, jotka hän on istuttanut;

17 鳥はその中に巣をつくり、こうのとりはもみの木をそのすまいとする。

Siellä linnut pesiä tekevät, ja haikarat hongissa asuvat.

18 高き山はやぎのすまい、岩は岩だぬきの隠れる所である。

Korkiat vuoret ovat metsävuohten turva, ja kivirauniot kaninein.

19 あなたは月を造って季節を定められた。日はその入る時を知っている。

Sinä teet kuun aikoja jakamaan, ja aurinko tietää laskemisensa.

20 あなたは暗やみを造って夜とされた。その時、林の獣は皆忍び出る。

Sinä teet pimeyden ja yö tulee: silloin kaikki metsän eläimet tulevat ulos.

21 若きししはほえてえさを求め、神に食物を求める。

Nuoret jalopeurat saaliin perään kiljuvat, ja elatustansa Jumalalta etsivät.

22 日が出ると退いて、その穴に寝る。

Mutta kuin aurinko koittaa, niin he kokoontuvat, ja luolissansa makaavat.

23 人は出てわざにつき、その勤労は夕べに及ぶ。

Niin menee myös ihminen työhönsä, ja askareillensa ehtoosen asti.

24 主よ、あなたのみわざはいかに多いことであろう。あなたはこれらをみな知恵をもって造られた。地はあなたの造られたもので満ちている。

Herra, kuinka suuret ja monet ovat sinun käsialas? Sinä olet kaikki taitavasti säätänyt, ja maa on täynnä sinun tavaraas.

25 かしこに大いなる広い海がある。その中に無数のもの、大小の生き物が満ちている。

Tämä meri, joka niin suuri ja lavia on, siinä epälukuiset liikuvat, sekä pienet että suuret eläimet;

26 そこに舟が走り、あなたが造られたレビヤタンはその中に戯れる。

Siellä haahdet kuljeskelevat: siinä valaskalat ovat, jotkas tehnyt olet, leikitsemään hänessä.

27 彼らは皆あなたが時にしたがって食物をお与えになるのを期待している。

Kaikki odottavat sinua, ettäs heille antaisit ruan ajallansa.

28 あなたがお与えになると、彼らはそれを集める。あなたが手を開かれると、彼らは良い物で満たされる。

Koskas heille annat, niin he kokoovat: koskas kätes avaat, niin he hyvyydellä ravitaan.

29 あなたがみ顔を隠されると、彼らはあわてふためく。あなたが彼らの息を取り去られると、彼らは死んでちりに帰る。

Jos sinä kasvos peität, niin he hämmästyvät: koska sinä otat heidän henkensä pois, niin he hukkuvat, ja tomuksi tulevat jälleen.

30 あなたが霊を送られると、彼らは造られる。あなたは地のおもてを新たにされる。

Sinä lähetät ulos henkes, niin he luoduksi tulevat, ja sinä uudistat maan muodon.

31 どうか、主の栄光がとこしえにあるように。主がそのみわざを喜ばれるように。

Herran kunnia pysyy ijankaikkisesti: Herra iloitsee töissänsä.

32 主が地を見られると、地は震い、山に触れられると、煙をいだす。

Hän katsahtaa maan päälle, niin se vapisee: hän rupee vuoriin, niin ne suitsevat.

33 わたしは生きるかぎり、主にむかって歌い、ながらえる間はわが神をほめ歌おう。

Minä veisaan Herralle minun elinaikanani, ja kiitän minun Jumalaani niinkauvan kuin minä olen.

34 どうか、わたしの思いが主に喜ばれるように。わたしは主によって喜ぶ。

Minun puheeni kelpaa hänelle, ja minä iloitsen Herrassa.

35 どうか、罪びとが地から断ち滅ぼされ、悪しき者が、もはや、いなくなるように。わがたましいよ、主をほめよ。主をほめたたえよ。

Syntiset maalta lopetetaan, ja jumalattomat ei pidä silleen oleman: kiitä Herraa, sieluni, Halleluja!