< 詩篇 102 >

1 苦しむ者が思いくずおれてその嘆きを主のみ前に注ぎ出すときの祈 主よ、わたしの祈をお聞きください。わたしの叫びをみ前に至らせてください。
Kurjan rukous, kun hän on näännyksissä ja vuodattaa valituksensa Herran eteen. Herra, kuule minun rukoukseni, ja minun huutoni tulkoon sinun eteesi.
2 わたしの悩みの日にみ顔を隠すことなく、あなたの耳をわたしに傾け、わが呼ばわる日に、すみやかにお答えください。
Älä peitä minulta kasvojasi, kun minulla on ahdistus, kallista korvasi minun puoleeni. Kun minä huudan, riennä ja vastaa minulle.
3 わたしの日は煙のように消え、わたしの骨は炉のように燃えるからです。
Sillä minun päiväni ovat haihtuneet kuin savu, ja minun luitani polttaa niinkuin ahjossa.
4 わたしの心は草のように撃たれて、しおれました。わたしはパンを食べることを忘れました。
Sydämeni on paahtunut ja kuivunut kuin ruoho, sillä minä unhotan syödä leipääni.
5 わが嘆きの声によってわたしの骨はわたしの肉に着きます。
Äänekkäästä vaikerruksestani minun luuni tarttuvat minun nahkaani.
6 わたしは荒野のはげたかのごとく、荒れた跡のふくろうのようです。
Minä olen kuin pelikaani erämaassa, olen kuin huuhkaja raunioissa.
7 わたしは眠らずに屋根にひとりいるすずめのようです。
Minä olen uneton, olen kuin yksinäinen lintu katolla.
8 わたしの敵はひねもす、わたしをそしり、わたしをあざける者はわが名によってのろいます。
Kaiken päivää viholliseni minua häpäisevät; ne, jotka riehuvat minua vastaan, kiroavat minun nimeni kautta.
9 わたしは灰をパンのように食べ、わたしの飲み物に涙を交えました。
Sillä minä syön tuhkaa kuin leipää ja sekoitan juomani kyyneleillä
10 これはあなたの憤りと怒りのゆえです。あなたはわたしをもたげて投げすてられました。
sinun vihasi ja kiivastuksesi tähden, sillä sinä olet nostanut minut ylös ja viskannut pois.
11 わたしのよわいは夕暮の日影のようです。わたしは草のようにしおれました。
Minun päiväni ovat kuin pitenevä varjo, ja minä kuivun kuin ruoho.
12 しかし主よ、あなたはとこしえにみくらに座し、そのみ名はよろず代に及びます。
Mutta sinä, Herra, hallitset iankaikkisesti, sinun muistosi pysyy polvesta polveen.
13 あなたは立ってシオンをあわれまれるでしょう。これはシオンを恵まれる時であり、定まった時が来たからです。
Nouse ja armahda Siionia, sillä aika on tehdä sille laupeus ja määrähetki on tullut.
14 あなたのしもべはシオンの石をも喜び、そのちりをさえあわれむのです。
Sillä sen kivet ovat sinun palvelijoillesi rakkaat, ja sen soraläjiä heidän on sääli.
15 もろもろの国民は主のみ名を恐れ、地のもろもろの王はあなたの栄光を恐れるでしょう。
Silloin pakanat pelkäävät Herran nimeä ja kaikki maan kuninkaat sinun kunniaasi,
16 主はシオンを築き、その栄光をもって現れ、
kun Herra rakentaa Siionin ja ilmestyy kunniassansa,
17 乏しい者の祈をかえりみ、彼らの願いをかろしめられないからです。
kun hän kääntyy niiden rukouksen puoleen, jotka ovat kaikkensa menettäneet, eikä enää heidän rukoustansa hylkää.
18 きたるべき代のために、この事を書きしるしましょう。そうすれば新しく造られる民は、主をほめたたえるでしょう。
Tämä kirjoitettakoon tulevalle polvelle, ja kansa, joka vastedes luodaan, on kiittävä Herraa,
19 主はその聖なる高き所から見おろし、天から地を見られた。
että hän katseli pyhästä korkeudestaan, että Herra katsoi taivaasta maahan,
20 これは捕われ人の嘆きを聞き、死に定められた者を解き放ち、
kuullaksensa vankien huokaukset, vapauttaaksensa kuoleman lapset,
21 人々がシオンで主のみ名をあらわし、エルサレムでその誉をあらわすためです。
jotta Siionissa julistettaisiin Herran nimeä ja hänen ylistystänsä Jerusalemissa,
22 その時もろもろの民、もろもろの国はともに集まって、主に仕えるでしょう。
kun kaikki kansat kokoontuvat yhteen, ja valtakunnat, palvelemaan Herraa.
23 主はわたしの力を中途でくじき、わたしのよわいを短くされました。
Hän on lannistanut matkalla minun voimani, on lyhentänyt minun päiväni.
24 わたしは言いました、「わが神よ、どうか、わたしのよわいの半ばでわたしを取り去らないでください。あなたのよわいはよろず代に及びます」と。
Minä sanon: Jumalani, älä tempaa minua pois kesken ikääni; sinun vuotesi kestävät suvusta sukuun.
25 あなたはいにしえ、地の基をすえられました。天もまたあなたのみ手のわざです。
Muinoin sinä perustit maan, ja taivaat ovat sinun käsialasi.
26 これらは滅びるでしょう。しかしあなたは長らえられます。これらはみな衣のように古びるでしょう。あなたがこれらを上着のように替えられると、これらは過ぎ去ります。
Ne katoavat, mutta sinä pysyt, ne vanhenevat kaikki kuin vaate; sinä muutat ne, niinkuin vaatteet muutetaan, ja ne muuttuvat.
27 しかしあなたは変ることなく、あなたのよわいは終ることがありません。
Mutta sinä pysyt samana, eivätkä sinun vuotesi lopu.
28 あなたのしもべの子らは安らかに住み、その子孫はあなたの前に堅く立てられるでしょう。
Sinun palvelijaisi lapset saavat asua turvassa, ja heidän jälkeläisensä pysyvät sinun edessäsi.

< 詩篇 102 >