詩篇 102

1 苦しむ者が思いくずおれてその嘆きを主のみ前に注ぎ出すときの祈 主よ、わたしの祈をお聞きください。わたしの叫びをみ前に至らせてください。

Raadollisen rukous, kuin hän murheissansa on, ja valituksensa Herran eteen vuodattaa. Herra, kuule minun rukoukseni, ja anna minun huutoni tykös tulla!

2 わたしの悩みの日にみ顔を隠すことなく、あなたの耳をわたしに傾け、わが呼ばわる日に、すみやかにお答えください。

Älä kasvojas minulta peitä hädässä: kallista korvas minun puoleeni; koska minä sinua rukoilen, niin kuule pian minun rukoukseni.

3 わたしの日は煙のように消え、わたしの骨は炉のように燃えるからです。

Sillä minun päiväni ovat kuluneet niinkuin savu, ja minun luuni ovat poltetut niinkuin kekäle.

4 わたしの心は草のように撃たれて、しおれました。わたしはパンを食べることを忘れました。

Minun sydämeni on lyöty ja kuivettunut niinkuin heinä, niin että minä myös unohdan leipäni syödä.

5 わが嘆きの声によってわたしの骨はわたしの肉に着きます。

Minun luuni tarttuvat lihaani huokauksestani.

6 わたしは荒野のはげたかのごとく、荒れた跡のふくろうのようです。

Minä olen niinkuin ruovonpäristäjä korvessa: minä olen niinkuin hyypiä hävitetyissä kaupungeissa.

7 わたしは眠らずに屋根にひとりいるすずめのようです。

Minä valvon, ja olen niinkuin yksinäinen lintu katon päällä.

8 わたしの敵はひねもす、わたしをそしり、わたしをあざける者はわが名によってのろいます。

Joka päivä häpäisevät viholliseni minua, ja jotka minua syljeskelevät, vannovat minun kauttani.

9 わたしは灰をパンのように食べ、わたしの飲み物に涙を交えました。

Sillä minä syön tuhkaa niinkuin leipää, ja sekoitan juomani itkulla,

10 これはあなたの憤りと怒りのゆえです。あなたはわたしをもたげて投げすてられました。

Sinun uhkaukses ja vihas tähden, ettäs minun nostanut olet ja paiskannut maahan.

11 わたしのよわいは夕暮の日影のようです。わたしは草のようにしおれました。

Minun päiväni ovat kuluneet niinkuin varjo, ja minä kuivetun niinkuin ruoho.

12 しかし主よ、あなたはとこしえにみくらに座し、そのみ名はよろず代に及びます。

Mutta sinä, Herra, pysyt ijankaikkisesti, ja sinun muistos sukukunnasta sukukuntaan.

13 あなたは立ってシオンをあわれまれるでしょう。これはシオンを恵まれる時であり、定まった時が来たからです。

Nouse siis ja armahda Zionia; sillä aika on häntä armahtaa, ja aika on tullut.

14 あなたのしもべはシオンの石をも喜び、そのちりをさえあわれむのです。

Sillä sinun palvelias halajavat sitä rakentaa, ja näkisivät mielellänsä, että hänen kivensä ja kalkkinsa valmiit olisivat,

15 もろもろの国民は主のみ名を恐れ、地のもろもろの王はあなたの栄光を恐れるでしょう。

Että pakanat Herran nimeä pelkäisivät, ja kaikki kuninkaat maan päällä sinun kunniaas.

16 主はシオンを築き、その栄光をもって現れ、

Kuin Herra rakentaa Zionin, niin hän nähdään kunniassansa.

17 乏しい者の祈をかえりみ、彼らの願いをかろしめられないからです。

Hän kääntää itsensä hyljättyjen rukouksen puoleen, ja ei katso heidän rukoustansa ylön.

18 きたるべき代のために、この事を書きしるしましょう。そうすれば新しく造られる民は、主をほめたたえるでしょう。

Se pitää kirjoitettaman tulevaisille sukukunnille, ja se kansa, joka luodaan, pitää kiittämän Herraa.

19 主はその聖なる高き所から見おろし、天から地を見られた。

Sillä hän katselee pyhästä korkeudestansa: Herra näkee taivaasta maan päälle,

20 これは捕われ人の嘆きを聞き、死に定められた者を解き放ち、

Että hän kuulee vankein huokaukset, ja kirvoittaa kuoleman lapset;

21 人々がシオンで主のみ名をあらわし、エルサレムでその誉をあらわすためです。

Että he saarnaavat Herran nimeä Zionissa, ja hänen kiitostansa Jerusalemissa,

22 その時もろもろの民、もろもろの国はともに集まって、主に仕えるでしょう。

Koska kansat ynnä kokoontuvat, ja valtakunnat, Herraa palvelemaan.

23 主はわたしの力を中途でくじき、わたしのよわいを短くされました。

Hän nöyryyttää tiellä minun voimani: hän lyhentää minun päiväni.

24 わたしは言いました、「わが神よ、どうか、わたしのよわいの半ばでわたしを取り去らないでください。あなたのよわいはよろず代に及びます」と。

Minä sanoin: minun Jumalani, älä minua ota pois keski-ijässäni: sinun ajastaikas pysyvät suvusta sukuun.

25 あなたはいにしえ、地の基をすえられました。天もまたあなたのみ手のわざです。

Sinä olet muinen maan perustanut, ja taivaat ovat sinun käsialas.

26 これらは滅びるでしょう。しかしあなたは長らえられます。これらはみな衣のように古びるでしょう。あなたがこれらを上着のように替えられると、これらは過ぎ去ります。

Ne katoovat, mutta sinä pysyt: ne kaikki vanhenevat niinkuin vaate: ne muuttuvat niinkuin vaate, koska sinä heitä muuttelet.

27 しかしあなたは変ることなく、あなたのよわいは終ることがありません。

Mutta sinä pysyt niinkuin sinä olet, ja sinun vuotes ei lopu.

28 あなたのしもべの子らは安らかに住み、その子孫はあなたの前に堅く立てられるでしょう。

Sinun palveliais lapset pysyvät ja heidän sikiänsä sinun edessäs menestyvät.