箴言 知恵の泉 31
1 レムエル王のことば即ちその母の彼に教へし箴言なり
Lemuelin, Massan kuninkaan, sanat, joilla hänen äitinsä kasvatti häntä.
2 わが子よ何を言んか わが胎の子よ何をいはんか 我が願ひて得たる子よ何をいはんか
Mitä, poikani; mitä, kohtuni poika; mitä, lupausteni poika?
3 なんぢの力を女につひやすなかれ 王を滅すものに汝の途をまかする勿れ
Älä anna voimaasi naisille, vaellustasi kuningasten turmelijatarten valtaan.
4 レムエルよ酒を飮は王の爲べき事に非ず 王の爲べき事にあらず 醇醪を求むるは牧伯の爲すべき事にあらず
Ei sovi kuningasten, Lemuel, ei sovi kuningasten viiniä juoda eikä ruhtinasten kysellä: "Missä väkijuomaa?"
5 恐くは洒を飮て律法をわすれ 且すべて惱まさるる者の審判を枉げん
Muutoin hän juodessaan unhottaa, mitä saädetty on, ja vääntelee kaikkien kurjuuden lasten oikeuden.
6 醇醪を亡びんとする者にあたへ 酒を心の傷める者にあたへよ
Antakaa väkevää juomaa menehtyvälle ja viiniä murhemielisille.
7 かれ飮てその貧窮をわすれ復その苦楚を憶はざるべし
Sellainen juokoon ja unhottakoon köyhyytensä älköönkä enää vaivaansa muistelko.
8 なんぢ瘖者のため又すべての孤者の訟のために口をひらけ
Avaa suusi mykän hyväksi, oikeuden hankkimiseksi kaikille sortuville.
9 なんぢ口をひらきて義しき審判をなし貧者と窮乏者の訟を糺せ
Avaa suusi, tuomitse oikein, hanki kurjalle ja köyhälle oikeus.
10 誰か賢き女を見出すことを得ん その價は眞珠よりも貴とし
Kelpo vaimon kuka löytää? Sellaisen arvo on helmiä paljon kalliimpi.
11 その夫の心は彼を恃み その産業は乏しくならじ
Hänen miehensä sydän häneen luottaa, eikä siltä mieheltä riistaa puutu.
12 彼が存命ふる間はその夫に善事をなして惡き事をなさず
Hän tekee miehellensä hyvää, ei pahaa, kaikkina elinpäivinänsä.
13 彼は羊の毛と麻とを求め喜びて手から操き
Hän puuhaa villat ja pellavat ja halullisin käsin askartelee.
14 商賈の舟のごとく遠き國よりその糧を運び
Hän on kauppiaan laivojen kaltainen: leipänsä hän noutaa kaukaa.
15 夜のあけぬ先に起てその家人に糧をあたへ その婢女に日用の分をあたふ
Kun yö vielä on, hän nousee ja antaa ravinnon perheellensä, piioilleen heidän osansa.
16 田畝をはかりて之を買ひ その手の操作をもて葡萄園を植ゑ
Hän haluaa peltoa ja hankkii sen, istuttaa viinitarhan kättensä hedelmällä.
17 力をもて腰に帯し その手を強くす
Hän voimalla vyöttää kupeensa ja käsivartensa vahvistaa.
18 彼はその利潤の益あるを知る その燈火は終夜きえず
Hankkeensa hän huomaa käyvän hyvin, ei sammu hänen lamppunsa yöllä.
19 かれ手を紡線車にのべ その指に紡錘をとり
Hän ojentaa kätensä kehrävarteen ja käyttelee värttinää kämmenissään.
20 手を貧者にのべ 手を困苦者に舒ぶ
Hän avaa kätensä kurjalle, ojentaa köyhälle molemmat kätensä.
21 彼は家人の爲に雪をおそれず 蓋その家人みな蕃紅の衣をきればなり
Ei pelkää hän perheensä puolesta lunta, sillä koko hänen perheensä on puettu purppuravillaan.
22 彼はおのれの爲に美しき褥子をつくり 細布と紫とをもてその衣とせり
Hän valmistaa itsellensä peitteitä; hienoa pellavaa ja punapurppuraa on hänen pukunsa.
23 その夫はその地の長老とともに邑の門に坐するによりて人に知らるるなり
Hänen miehensä on tunnettu porteissa, maanvanhinten seassa istuessansa.
24 彼は細布の衣を製りてこれをうり 帯をつくりて商賈にあたふ
Hän aivinapaitoja tekee ja myy, vöitä hän kauppiaalle toimittaa.
25 彼は筋力と尊貴とを衣とし且のちの日を笑ふ
Vallalla ja kunnialla hän on vaatetettu, ja hän nauraa tulevalle päivälle.
26 彼は口を啓きて智慧をのぶ 仁愛の教誨その舌にあり
Suunsa hän avaa viisauden sanoihin, hänen kielellään on lempeä opetus.
27 かれはその家の事を鑒み 怠惰の糧を食はず
Hän tarkkaa talonsa menoa, eikä hän laiskan leipää syö.
28 その衆子は起て彼を祝す その夫も彼を讃ていふ
Hänen poikansa nousevat ja kiittävät hänen onneansa; hänen miehensä nousee ja ylistää häntä:
29 賢く事をなす女子は多けれども 汝はすべての女子に愈れり
"Paljon on naisia, toimellisia menoissaan, mutta yli niitten kaikkien kohoat sinä".
30 艶麗はいつはりなり 美色は呼吸のごとし 惟ヱホバを畏るる女は誉られん
Pettävä on sulous, kauneus katoavainen; ylistetty se vaimo, joka Herraa pelkää!
31 その手の操作の果をこれにあたへ その行爲によりてこれを邑の門にほめよ
Suokaa hänen nauttia kättensä hedelmiä, hänen tekonsa häntä porteissa ylistäkööt.
