< ヨブ 記 3 >

1 この後、ヨブは口を開いて、自分の生れた日をのろった。
Senjälkeen Job avasi suunsa ja kirosi syntymäpäivänsä;
2 すなわちヨブは言った、
Job lausui ja sanoi:
3 「わたしの生れた日は滅びうせよ。『男の子が、胎にやどった』と言った夜もそのようになれ。
"Kadotkoon se päivä, jona minä synnyin, ja se yö, joka sanoi: 'Poika on siinnyt'.
4 その日は暗くなるように。神が上からこれを顧みられないように。光がこれを照さないように。
Se päivä muuttukoon pimeydeksi; älköön Jumala korkeudessa sitä kysykö, älköönkä valonsäde sille paistako.
5 やみと暗黒がこれを取りもどすように。雲が、その上にとどまるように。日を暗くする者が、これを脅かすように。
Omistakoon sen pimeys ja pilkkopimeä, pilvi laskeutukoon sen päälle, peljästyttäkööt sitä päivänpimennykset.
6 その夜は、暗やみが、これを捕えるように。年の日のうちに加わらないように。月の数にもはいらないように。
Sen yön ryöstäköön pimeys; älköön se iloitko vuoden päivien parissa, älköön tulko kuukausien lukuun.
7 また、その夜は、はらむことのないように。喜びの声がそのうちに聞かれないように。
Katso, hedelmätön olkoon se yö, älköön siinä riemuhuuto raikuko.
8 日をのろう者が、これをのろうように。レビヤタンを奮い起すに巧みな者が、これをのろうように。
Kirotkoot sen päivänmanaajat, ne, jotka saavat hereille Leviatanin.
9 その明けの星は暗くなるように。光を望んでも、得られないように。また、あけぼののまぶたを見ることのないように。
Pimentykööt sen kointähdet, odottakoon se valoa, joka ei tule, älköön se aamuruskon silmäripsiä nähkö,
10 これは、わたしの母の胎の戸を閉じず、また悩みをわたしの目に隠さなかったからである。
koska se ei sulkenut minulta kohdun ovia eikä kätkenyt vaivaa minun silmiltäni.
11 なにゆえ、わたしは胎から出て、死ななかったのか。腹から出たとき息が絶えなかったのか。
Miksi en kuollut heti äidin helmaan, miksi en menehtynyt kohdusta tullessani?
12 なにゆえ、ひざが、わたしを受けたのか。なにゆえ、乳ぶさがあって、わたしはそれを吸ったのか。
Miksi olivat minua vastaanottamassa polvet, minkätähden rinnat imeäkseni?
13 そうしなかったならば、わたしは伏して休み、眠ったであろう。そうすればわたしは安んじており、
Sillä makaisinhan rauhassa silloin, nukkuisin ja saisin levätä
14 自分のために荒れ跡を築き直した地の王たち、参議たち、
kuningasten ja maan neuvosmiesten kanssa, jotka ovat rakentaneet itselleen pyramiideja,
15 あるいは、こがねを持ち、しろがねを家に満たした君たちと一緒にいたであろう。
päämiesten kanssa, joilla on ollut kultaa, jotka ovat täyttäneet talonsa hopealla;
16 なにゆえ、わたしは人知れずおりる胎児のごとく、光を見ないみどりごのようでなかったのか。
tahi olisin olematon niinkuin maahan kätketty keskoinen, niinkuin sikiöt, jotka eivät ole päivänvaloa nähneet.
17 かしこでは悪人も、あばれることをやめ、うみ疲れた者も、休みを得、
Siellä lakkaavat jumalattomat raivoamasta, siellä saavat uupuneet levätä;
18 捕われ人も共に安らかにおり、追い使う者の声を聞かない。
kaikki vangit ovat rauhassa, eivät kuule käskijän ääntä.
19 小さい者も大きい者もそこにおり、奴隷も、その主人から解き放される。
Yhtäläiset ovat siellä pieni ja suuri, orja on vapaa herrastansa.
20 なにゆえ、悩む者に光を賜い、心の苦しむ者に命を賜わったのか。
Miksi hän antaa vaivatulle valoa ja elämää murhemielisille,
21 このような人は死を望んでも来ない、これを求めることは隠れた宝を掘るよりも、はなはだしい。
jotka odottavat kuolemaa, eikä se tule, jotka etsivät sitä enemmän kuin aarretta,
22 彼らは墓を見いだすとき、非常に喜び楽しむのだ。
jotka iloitsisivat riemastuksiin asti, riemuitsisivat, jos löytäisivät haudan-
23 なにゆえ、その道の隠された人に、神が、まがきをめぐらされた人に、光を賜わるのか。
miehelle, jonka tie on ummessa, jonka Jumala on aitaukseen sulkenut?
24 わたしの嘆きはわが食物に代って来り、わたしのうめきは水のように流れ出る。
Sillä huokaukseni on tullut minun leiväkseni, valitukseni valuu kuin vesi.
25 わたしの恐れるものが、わたしに臨み、わたしの恐れおののくものが、わが身に及ぶ。
Sillä mitä minä kauhistuin, se minua kohtasi, ja mitä minä pelkäsin, se minulle tapahtui.
26 わたしは安らかでなく、またおだやかでない。わたしは休みを得ない、ただ悩みのみが来る」。
Ennenkuin tyynnyin, rauhan ja levon sain, tuli tuska jälleen."

< ヨブ 記 3 >