Proverbi 20

1 Il vino [è] schernitore, e la cervogia [è] tumultuante; E chiunque ne è vago non è savio.

Viina tekee pilkkaajaksi, ja väkevät juotavat tekevät tyhmäksi: joka niitä halajaa, ei hän ikinä viisaaksi tule.

2 Il terrore del re [è] come il ruggito del leoncello; Chi lo provoca ad indegnazione pecca [contro a] sè stesso.

Kuninkaan peljättämys on niinkuin nuoren jalopeuran kiljuminen: joka hänen vihoittaa, hän tekee omaa henkeänsä vastoin.

3 [Egli è] gloria all'uomo di rimanersi di contesa; Ma chiunque è stolto si fa schernire.

Miehen kunnia on olla ilman riitaa; vaan jotka mielellänsä riitelevät, ovat kaikki tyhmät.

4 Il pigro non ara per cagion del freddo; [E poi] nella ricolta va accattando, e [non trova] nulla.

Kylmän tähden ei tahdo laiska kyntää; sentähden hän elonaikana kerjää, ja ei saa mitään.

5 Il consiglio nel cuor dell'uomo [è] un'acqua profonda; E l'uomo intendente l'attignerà.

Neuvo on miehen sydämessä niinkuin syvä vesi; mutta toimellinen ammuntaa sen ylös.

6 Il più degli uomini predicano ciascuno la sua benignità; Ma chi troverà un uomo verace?

Monta ihmistä kerskataan hyväksi; vaan kuka löytää jonkun, joka todella hyvä on?

7 I figliuoli del giusto, che cammina nella sua integrità, [Saranno] beati dopo di lui.

Vanhurskas siveydessä vaeltaa; hänen lastensa käy hyvin hänen perässänsä.

8 Il re, sedendo sopra il trono del giudicio, Dissipa ogni male con gli occhi suoi.

Kuningas, joka istuu istuimella tuomitsemaan, hajoittaa kaikki, jotka pahat ovat, silmillänsä.

9 Chi può dire: Io ho purgato il mio cuore, Io son netto del mio peccato?

Kuka sanoo: minä olen puhdas sydämessäni, ja vapaa synnistäni?

10 Doppio peso, e doppio staio, [Sono] amendue cosa abbominevole al Signore.

Monenlainen vaaka ja mitta ovat molemmat kauhistus herralle.

11 Fin da fanciullo [l'uomo] è riconosciuto da' suoi atti, Se egli [sarà] puro, e se le sue opere [saranno] diritte.

Nuorukainen tunnetaan menostansa, jos hän siviäksi ja toimelliseksi tuleva on.

12 Il Signore ha fatte amendue queste cose: E l'orecchio che ode, e l'occhio che vede.

Kuulevaisen korvan ja näkeväisen silmän on Herra molemmat tehnyt.

13 Non amare il sonno, che tu non impoverisca; Tieni gli occhi aperti, [e] sarai saziato di pane.

Älä rakasta unta, ettes köyhtyisi: avaa silmäs, niin sinä saat kyllän leipää.

14 Chi compera dice: [Egli è] cattivo, [egli è] cattivo; Ma quando se n'è andato, allora si vanta.

Paha, paha, sanoo ostaja; mutta mentyänsä pois hän kerskaa.

15 Vi è dell'oro, e delle perle assai; Ma le labbra di scienza [sono] un vaso prezioso.

Kultaa ja kalliita kiviä löydetään kyllä, vaan toimellinen suu on kallis kappale.

16 Prendi pure il vestimento di chi ha fatta sicurtà per lo strano; Prendi pegno da lui per gli stranieri.

Ota hänen vaattensa joka muukaisen takaa: ja ota häneltä pantti tuntemattoman edestä.

17 Il pane acquistato con frode è soave all'uomo; Ma poi la sua bocca si trova piena di ghiaia.

Varastettu leipä maistuu miehelle hyvin; vaan sitte pitää hänen suunsa oleman täynnä teräviä kiviä.

18 I disegni son renduti stabili con consiglio; Fa' dunque la guerra con prudenti deliberazioni.

Aivoitukset menestyvät, kuin ne neuvotella toimitetaan, ja sodat myös pitää toimella pidettämän.

19 Chi va sparlando palesa il segreto: Non rimescolarti adunque con chi è allettante di labbra.

Älä sekoita sinuas sen kanssa, joka salaisuuden ilmoittaa, ja joka panettelee, ja jolla petollinen suu on.

20 La lampana di chi maledice suo padre, o sua madre, Sarà spenta nelle più oscure tenebre.

Joka isäänsä ja äitiänsä kiroilee, hänen kynttilänsä pitää sammuman synkiässä pimeydessä.

21 L'eredità acquistata di subito da principio Non sarà benedetta alla fine.

Perintö, johon varhain kiiruhdetaan, on viimeiseltä ilman siunausta.

22 Non dire: Io renderò il male; Aspetta il Signore, ed egli ti salverà.

Älä sano: minä kostan pahan; odota Herraa, hän auttaa sinua.

23 Doppio peso [è] cosa abbominevole al Signore; E le bilance fallaci non [sono] buone.

Monenlaiset puntarit ovat Herralle kauhistus, ja väärä vaaka ei ole hyvä.

24 I passi dell'uomo [sono] dal Signore; E come intenderà l'uomo la sua via?

Jokaisen retket tulevat Herralta: kuka ihminen taitaa ymmärtää tiensä?

25 Dire inconsideratamente: [Questa è] cosa sacra; E riflettere dopo aver fatti i voti, è un laccio all'uomo.

Se on ihmiselle paula, kuin hän pilkkaa pyhää, ja etsii sitte lupauksia.

26 Il re savio dissipa gli empi, E rimena la ruota sopra loro.

Viisas kuningas hajoittaa jumalattomat, ja antaa ratasten käydä heidän päällitsensä.

27 L'anima dell'uomo [è] una lampana del Signore, Che investiga tutti i segreti nascondimenti del ventre.

Herran kynttilä on ihmisen henki: hän käy läpi koko sydämen.

28 Benignità e verità guardano il re; Ed egli ferma il suo trono per benignità.

Laupius ja totuus varjelee kuninkaan, ja hän vahvistaa istuimensa laupiudella.

29 La forza de' giovani [è] la lor gloria; E l'onor de' vecchi [è] la canutezza.

Nuorten miesten väkevyys on heidän kunniansa, ja harmaat karvat on vanhain kaunistus.

30 I lividori delle battiture, e le percosse che penetrano addentro nel ventre [Sono] una lisciatura nel malvagio.

Haavoilla pitää pahuus ajettaman pois, ja koko sydämen kivulla.