Giobbe 37

1 Il cuor mi trema eziandio di questo, E si muove dal luogo suo.

Siitä myös hämmästyy minun sydämeni ja vapisee.

2 Udite pure il suo tremendo tuono, E il mormorare ch'[esce] dalla sua bocca.

Kuulkaat visusti hänen vihansa huutoa, ja puhetta, joka hänen suustansa käy ulos.

3 Egli lo lancia sotto tutti i cieli, E la sua fiamma sopra le estremità della terra;

Hän toimittaa sen oikeuden kaikkein taivasten alla; ja hänen leimauksensa paistaa maan ääristä.

4 Dopo la quale rugge il tuono; egli tuona con la voce della sua altezza, E non indugia quelle cose, dopo che la sua voce è stata udita.

Senjälkeen kuuluu pitkäisen jylinä, ja se jylisee suurella äänellä; ja koska hänen jylinänsä kuullaan, ei sitä taideta estää.

5 Iddio tuona maravigliosamente con la sua voce; Egli fa cose tanto grandi, che noi non possiam comprenderle.

Jumala jylistää pauhinallansa ihmeellisesti, ja tekee suuria ja tutkimattomia töitä.

6 Perciocchè egli dice alla neve: Cadi in su la terra; [E parimente] al nembo della pioggia, al nembo delle sue forti piogge.

Hän puhuu lumelle, ja se kohta tulee maan päälle, ja sadekuurolle, ja niin sadekuurolla on voima.

7 Egli rinchiude ogni uomo in casa, [Come] per riconoscer tutti i suoi lavoratori.

Hänen kädessänsä ovat kaikki ihmiset kätketyt, että kaikki tuntisivat hänen tekonsa.

8 E le fiere se n'entrano ne' [lor] nascondimenti, E dimorano ne' lor ricetti.

Metsän pedot pakenevat varjoon ja pysyvät asumapaikoissansa.

9 La tempesta viene dall'Austro, E il freddo dal Settentrione.

Etelästä tulee tuulispää ja pohjasta kylmä.

10 Iddio, col suo soffio, produce il ghiaccio, E fa che le acque che si diffondevano [diventano come di] metallo.

Jumalan hengestä tulee pakkanen ja ahdistaa laviat vedet.

11 Egli stanca eziandio le nuvole in adacquar [la terra], E disperge le nubi [con] la sua luce.

Seijes myös hajoittaa pilvet, ja hänen valkeutensa levittää itsensä pilvien lävitse.

12 Ed esse si rivolgono in [molti] giri, secondo gli ordini suoi Intorno a ciò che hanno a fare, Secondo tutto quello ch'egli comanda loro [di fare] In su la faccia del mondo, nella terra;

Hän kääntää pilvensä kuhunka hän tahtoo, tekemään kaikkia, mitä hän tahtoo maan piirin päällä.

13 Facendole venire, o per castigo, O per la sua terra, o per alcun beneficio.

Jos se tapahtuu yhdelle sukukunnalle eli maakunnalle, koska hän löydetään laupiaaksi.

14 Porgi l'orecchio a questo, o Giobbe; Fermati, e considera le maraviglie di Dio.

Kuules näitä Job: seiso ja ota vaari Jumalan ihmeellisistä töistä.

15 Sai tu, come Iddio dispone di esse, E [come] egli fa risplender la luce della sua nuvola?

Tiedätkös, koska Jumala saattaa nämät heidän päällensä, ja koska hän antaa pilviensä valkeuden paistaa?

16 Intendi tu come le nuvole son bilanciate? [Conosci tu] le maraviglie di colui che è perfetto in ogni scienza?

Tiedätkös, kuinka pilvet hajoittavat heitänsä? täydellisen viisauden ihmeellisiä töitä?

17 Come i tuoi vestimenti [son] caldi, Quando egli acqueta l'Austro in su la terra?

Että sinun vaattees lämpeevät, kuin ilma tyventyy etelästä?

18 Hai tu con lui distesi i cieli, [I quali son] sodi, come uno specchio di metallo?

Levitätkö sinä hänen kanssansa pilviä, jotka vahvat ovat niinkuin valettu peili?

19 Insegnaci ciò che noi gli diremo; [Poichè], per cagione delle [nostre] tenebre, noi non possiam [bene] ordinare [i nostri ragionamenti].

Ilmoita sinä meille, mitä meidän pitäis hänelle sanoman; sillä emme ulotu hänen tykönsä pimeydeltä.

20 Gli sarebbe egli rapportato quando io avessi parlato? Se [vi fosse] alcuno [che ne] parlasse, certo egli sarebbe abissato.

Kuka luettelee hänelle, mitä minä puhun? jos joku puhuu, niin hän niellään.

21 Ecco pure [gli uomini] non possono riguardare il sole, [Quando] egli risplende nel cielo, Dopo che il vento è passato, e l'ha spazzato;

Ei nähdä nyt valkeutta, joka pilvissä leimahtaa; vaan kuin tuuli puhaltaa, niin seijestyy.

22 [E] che dal Settentrione è venuta la dorata serenità; [Or] Iddio [ha] intorno a sè una tremenda maestà.

Pohjoisesta tulee kulta peljättävän Jumalan kunniaksi.

23 [Egli è] l'Onnipotente, noi non possiam trovarlo; [Egli è] grande in forza, Ed in giudicio, ed in grandezza di giustizia; Egli non oppressa [alcuno];

Mutta Kaikkivaltiasta emme taida löytää, joka on niin suuri voimassa; ja ei hän tarvitse vastata oikeudessansa ja suuressa vanhurskaudessansa.

24 Perciò gli uomini lo temono; Alcun uomo, benchè savio di cuore, no 'l può vedere.

Sentähden täytyy ihmisten häntä peljätä: ja ei hän katso yhtään taitavaa sydämestä.