Giobbe 13

1 Ecco, l'occhio mio ha vedute tutte [queste cose], L'orecchio mio le ha udite, e le ha intese.

Katso, kaikkia näitä ovat silmäni nähneet, ja korvani kuulleet, ja on ne ymmärtänyt.

2 Quanto sapete voi, so anch'io; Io non son da men di voi.

Jota te tiedätte, sitä minäkin tiedän, enkä ole halvempi teitä.

3 E pure io parlerò all'Onnipotente; Io avrò a grado di venire a ragione con lui.

Minä puhun siis Kaikkivaltiaan tykö, ja mielin kamppailla Jumalan kanssa.

4 Ma certo, quant'è a voi, voi siete rappezzatori di menzogna; Voi [siete] medici da nulla tutti quanti.

Sillä te olette valheen saarnaajat, ja kaikki kelvottomat lääkärit.

5 Oh! vi taceste pur del tutto, Ciò vi sarebbe [reputato] in saviezza!

Jospa te voisitte juuri ääneti olla, niin te olisitte taitavat.

6 Deh! ascoltate la difesa della mia ragione, Ed attendete agli argomenti delle mie labbra.

Kuulkaat siis minun kamppaustani, ja ottakaat vaari asiasta, kuin minä puhun.

7 Convienvisi in favor di Dio parlar perversamente, E per rispetto suo parlar frodolentemente?

Tahdotteko te Jumalan puolesta vastata vääryydellä? ja hänen puolestansa puhua petosta?

8 Convienvisi aver riguardo alla qualità sua? Convienvisi litigar per Iddio?

Tahdotteko te katsoa hänen mieltänsä? Tahdotteko te riidellä Jumalan puolesta?

9 [Sarebbe egli] ben [per voi] ch'egli vi esaminasse? Gabberestelo voi come si gabba un uomo?

Pitääkö se teille menestymän, koska hän teitä etsii? luuletteko te hänen pettävänne, niinkuin joku pettää ihmisen?

10 Egli del certo vi arguirà, Se di nascosto avete riguardo alla qualità delle persone.

Hän kovin nuhtelee teitä, jos te salaisesti mieliä katsotte.

11 La sua altezza non vi sgomenterà ella? Lo spavento di lui non vi caderà egli addosso?

Eikö hänen korkeutensa teitä peljätä? ja hänen pelkonsa lankee teidän päällenne?

12 I vostri [detti] memorandi [son] simili a cenere; [Ed] i vostri sublimi [ragionamenti] a mucchi di fango.

Teidän muistonne vedetään tuhan verraksi, ja teidän selkänne pitää oleman niinkuin saviroukkio.

13 Tacetevi, e lasciatemi stare, ed io parlerò; E passimi addosso che che sia.

Olkaat ääneti minun edessäni, minä puhun, tapahtukoon minulle mitä hyvänsä.

14 Perchè mi strappo io la carne co' denti, E [perchè] tengo l'anima mia nella palma della mia mano?

Miksi minun pitää pureman lihaani hampaillani, ja asettaman sieluni minun käsiini?

15 Ecco, uccidami egli pure; sì spererò in lui; Ma tuttavia difenderò le mie vie nel suo cospetto.

Katso, vaikka hän minun tappais, enkö minä vielä sittenkin toivoisi? kuitenkin minä nuhtelen teitäni hänen edessänsä.

16 Ed egli stesso mi [sarà] in salvazione; Perciocchè l'ipocrita non gli verrà davanti.

Hän on kuitenkin minun autuuteni; sillä ei yksikään ulkokullattu tule hänen eteensä.

17 Ascoltate attentamente il mio ragionamento; Ed [entrivi] negli orecchi la mia dichiarazione.

Kuulkaat juuri visusti minun puhettani, ja minun selitystäni teidän korvainne edessä.

18 Ecco ora, [quando] io avrò esposta per ordine la mia ragione, Io so che sarò trovato giusto.

Katso, jo minä olen tuomion sanonut: Minä tiedän, että minä olen hurskas.

19 Chi è colui che voglia litigar meco? Conciossiachè di presente mi tacerò, e spirerò.

Kuka tahtoo käydä oikeudelle minun kanssani? Mutta minun täytyy nyt ääneti olla, ja loppua.

20 Sol non farmi due cose, [Ed] allora io non mi nasconderò dal tuo cospetto.

Ainoastaan älä tee minulle kahta, niin en minä kätke itsiäni sinun edestäs.

21 Allontana la tua mano d'addosso a me, E non mi spaventi il tuo terrore.

Anna kätes olla kaukana minusta, ja sinun kauhistukses älköön minua peljättäkö.

22 E poi chiama, ed io risponderò; Ovvero, io parlerò, e tu rispondimi.

Kutsu minua, ja minä vastaan: eli minä puhun, ja vastaa sinä minua.

23 Quante iniquità e peccati ho io? Mostrami il mio misfatto, e il mio peccato.

Kuinka usiat ovat minun vääryyteni ja pahat tekoni? anna minun saada tietää minun syntini ja rikokseni.

24 Perchè nascondi la tua faccia, E mi reputi tuo nemico?

Miksi sinä peität kasvos, ja pidät minua vihollisena?

25 Stritolerai tu una fronda sospinta? O perseguiterai tu della stoppia secca?

Tahdotkos niin kova olla lentävää lehteä vastaan, ja vainota kuivaa oljen kortta?

26 Che tu mi sentenzii a pene amare, E mi faccia eredar l'iniquità della mia fanciullezza!

Sillä sinä kirjoitat minulle murhetta, ja annat minun periä nuoruuteni syntejä.

27 E metta i miei piedi ne' ceppi, E spii tutti i miei sentieri, [E] stampi le tue pedate in su le radici de' miei piedi!

Sinä olet pannut minun jalkani jalkapuuhun, ja otat kaikista minun poluistani vaarin, ja katsot kaikkia minun askeleitani;

28 Onde costui si disfa come del legno intarlato, Come un vestimento roso dalle tignuole.

Joka kuitenkin hukun niinkuin mädännyt raato, ja niinkuin koilta syöty vaate.