II Samuel 14
1 Ita, naawatan ni Joab a putot a lalaki ni Zeyuras ti tarigagay ti puso ti ari a makakita kenni Absalom.
Kun Jooab, Serujan poika, huomasi, että kuninkaan sydän oli kääntynyt Absalomin puoleen,
2 Isu a nangibilin ni Joab idiay Tekoa iti sao nga adda maiyeg kenkuana a maysa a nasirib a babai. Kinunana iti babai, “Pangngaasim ta agpammarangka a kas agladladingit ken agpaneska. Pangngaasim ta saanmo a pulotan ta bagbagim iti lana, ngem ketdi kas iti babai a nabayagen nga agladladingit gapu iti minatayna.
lähetti Jooab noutamaan Tekoasta taitavan vaimon ja sanoi hänelle: "Ole surevinasi ja pukeudu suruvaatteisiin äläkä voitele itseäsi öljyllä, vaan ole niinkuin vaimo, joka jo kauan on surrut vainajaa.
3 Ket mapanka iti ayan ti ari ket ibagam kenkuana dagiti ibagak.” Imbaga ngarud ni Joab kenkuana dagiti sasao nga ibagana iti ari.
Mene sitten kuninkaan eteen ja puhu hänelle näin." Ja Jooab pani sanat hänen suuhunsa.
4 Idi napan nakisarita iti ari ti nasirib a babai a naggapu idiay Tekoa, nagpakleb isuna iti daga ket kinunana, “Apo ari tulongannak.”
Niin tekoalainen vaimo meni kuninkaan eteen, lankesi kasvoillensa maahan ja osoitti kunnioitusta ja sanoi: "Auta, kuningas!"
5 Kinuna ti ari kenkuana, “Ania ti napasamak?” Simmungbat ti babai, “Ti kinapudnona ket maysaak a balo, ken natayen ti asawak.
Kuningas sanoi hänelle: "Mikä sinun on?" Hän vastasi: "Totisesti, minä olen leskivaimo; mieheni on kuollut.
6 Siak, nga adipenmo ken addaan iti dua nga annak a lallaki, ket nagapada a dua idiay talon ken awan ti nanganawa kadakuada. Pinang-or ti maysa ti maysa ket napapatayna.
Ja sinun palvelijattarellasi oli kaksi poikaa; he tulivat riitaan keskenänsä kedolla, eikä siellä ollut ketään, joka olisi sovittanut heidän välinsä, ja niin toinen löi toisen kuoliaaksi.
7 Ket ita, sangsangkamaysa a bimmusor kaniak nga adipenmo ti sibubukel a puli, ket kinunada, ''Ipaimayo kadakami ti anak a nangpang-or iti kabsatna, tapno papatayenmi isuna, a kasukat ti biag ti kabsatna a pinatayna.' Ket dadaelenda uray pay ti agtawid. Iti kasta, pukawendanto ti nabatik a beggang, ket awan ibatida nga uray man laeng nagan wenno kaputotan ti asawak iti rabaw ti daga.”
Ja katso, koko suku on noussut palvelijatartasi vastaan, ja he sanovat: 'Anna tänne veljensä surmaaja, että me otamme häneltä hengen hänen tapetun veljensä hengestä ja niin hävitämme perillisenkin'. Niin he sammuttaisivat kipinänkin, joka minulla vielä on jäljellä, ettei miehestäni jäisi nimeä eikä jälkeläistä maan päälle."
8 Kinuna ngarud ti ari iti babai, Agawidka iti balaymo, ket mangibilinakto iti maysa a banag a maaramid a maipaay kenka.”
Kuningas sanoi vaimolle: "Mene kotiisi, minä annan käskyn sinusta".
9 Simmungbat iti ari ti babai a naggapu idiay Tekoa, “Apok nga ari, maadda koma kaniak ken iti pamilia ni amak ti pammabasol. Ta awan ti nagbiddutan ti ari ken iti tronona.”
Mutta tekoalainen vaimo sanoi kuninkaalle: "Herrani, kuningas, tulkoon tämä rikos minun ja minun isäni perheen kannettavaksi, mutta kuningas ja hänen valtaistuimensa olkoon siitä vapaa".
10 Simmungbat ti ari, “Siasinoman nga agibaga iti aniaman kenka, iyegmo kaniak, ket saannakanton a sagiden.”
Kuningas sanoi: "Tuo minun eteeni se, joka puhuu sinulle niin, ja hän ei enää sinuun koske".
11 Kinuna ngarud ti babai, “Pangngaasim, malagip koma ti ari ni Yahweh a Diosmo, tapno saanen a dadaelen ti tao nga agibales iti dara ti siasinoman pay, tapno saanda a papatayen ti anakko a lalaki.” Simmungbat ti ari, “Iti nagan ni Yahweh nga adda iti agnanayon, awan uray maysa a buok ti anakmo a lalaki ti matnagto iti daga.
Vaimo sanoi: "Muistakoon kuningas Herraa Jumalaansa, ettei verenkostaja saisi tuottaa vielä suurempaa turmiota, ja ettei minun poikaani tuhottaisi". Silloin hän sanoi: "Niin totta kuin Herra elää: ei hiuskarvaakaan sinun poikasi päästä ole putoava maahan".
12 Kinuna ngarud ti babai. Pangngaasim ta palubosam daytoy adipenmo nga agibaga pay iti apok nga ari.” Kinuna ti ari, “Agsaoka latta.”
Mutta vaimo sanoi: "Salli palvelijattaresi puhua vielä sananen herralleni, kuninkaalle". Hän vastasi: "Puhu".
13 Ket kinuna ti babai, “Apay a nagaramidka iti maysa a banag a maibusor kadagiti tattao ti Dios? Ta ti panangibagbaga iti daytoy a banag, kasla maysa a tao ti ari a nagbiddut, gapu ta saan pay a pinagsubli ti ari ti nagtalaw nga anakna a lalaki iti pagtaenganna.
Vaimo sanoi: "Miksi sinä ajattelet tehdä juuri samoin Jumalan kansaa vastaan, koskapa kuningas ei salli oman hylkäämänsä tulla takaisin? Noin puhuessaanhan kuningas itse joutuu ikäänkuin syylliseksi.
14 Ta mataytayo amin ken maiyarig tayo iti danum a saanen a maurnong kalpasan a naibuyat iti daga. Ngem saan a pukawen ti Dios ti biag; ngem ketdi, mangbirok isuna iti wagas tapno pasublienna ti tao a pinapanawna manipud kenkuana.
Mehän kuolemme ja olemme niinkuin maahan kaadettu vesi, jota ei voi koota takaisin. Mutta Jumala ei ota pois elämää, vaan sitä hän ajattelee, ettei vain hyljätty joutuisi hänestä erotetuksi.
15 Ita ngarud, makitkitam nga immayak a mangibaga iti daytoy a banag iti apok nga ari, gapu ta pinagbutengdak dagiti tattao. Isu a kinuna ti adipenmo iti bagina, 'Makisaritaak ita iti ari. Mabalin a ti ari ti mangaramid ti kiddaw ti adipenna.
Sentähden minä tulin nyt puhumaan tätä herralleni, kuninkaalle, kun kansa sai minut pelkäämään; silloin ajatteli palvelijattaresi: minä puhun kuninkaalle, ehkä kuningas tekee palvelijattarensa sanan mukaan.
16 Ta dumngegto ti ari kaniak, tapno mawayawayaan ti adipenna manipud iti ima ti tao a mangdadael koma kadakami iti anakko a lalaki, manipud iti impatawid ti Dios.'
Niin, kuningas on kuuleva ja pelastava palvelijattarensa sen miehen kourista, joka tahtoo hävittää sekä minut että minun poikani Jumalan perintöosasta.
17 Kalpasanna, nagkararag daytoy adipenmo, 'Yahweh, pangngaasim ta palubusam a mapalag-anannak koma ti sao ti apok nga ari, ta kas maysa nga anghel ti Dios, kasta met ti apok nga ari iti panangibagbagana iti naimbag manipud iti dakes.' Makikaadda koma kenka ni Yahweh a Diosmo.”
Ja palvelijattaresi ajatteli: minun herrani, kuninkaan, sana on rauhoittava minut. Sillä herrani, kuningas, on Jumalan enkelin kaltainen, niin että hän kuulee, mikä hyvää on ja mikä pahaa. Ja Herra, sinun Jumalasi, olkoon sinun kanssasi."
18 Simmungbat ngarud ti ari ket kinunana iti babai, “Pangngaasim ta saanmo nga ilibak kaniak ti aniaman a saludsudek kenka.” Simmungbat ti babai, “Agsao koma itan ti apok nga ari.”
Kuningas vastasi ja sanoi vaimolle: "Älä salaa minulta mitään, mitä minä sinulta kysyn". Vaimo sanoi: "Herrani, kuningas, puhukoon".
19 Kinuna ti ari, “Saan kadi a ti ima ni Joab ti kaduam iti daytoy?” Simmungbat ti babai ken kinunana, “Kas agbibiagka apok nga ari, awan ti makalibas iti kannawan nga ima wenno iti kannigid manipud kadagiti banbanag nga imbaga ti apok nga ari. Ni Joab nga adipenmo ti nangbilin ken nangibaga kaniak nga ibagak dagitoy a babanag nga naibaga daytoy adipenmo.
Kuningas kysyi: "Eikö Jooabin käsi ole mukanasi kaikessa tässä?" Vaimo vastasi ja sanoi: "Niin totta kuin sinun sielusi, minun herrani, kuningas, elää: ei pääse oikeaan eikä vasempaan siitä, mitä herrani, kuningas, puhuu. Niin, sinun palvelijasi Jooab on käskenyt minua tähän ja pannut kaikki nämä sanat palvelijattaresi suuhun.
20 Inaramid daytoy ti adipenmo a ni Joab tapno mabaliwanna ti mapaspasamak. Nasirib ti apok, kas iti kinasirib ti maysa nga anghel ti Dios, ket ammona amin a banbanag a mapaspasamak iti daga.”
Antaakseen asialle toisen muodon on palvelijasi Jooab näin tehnyt; mutta herrani on viisas niinkuin Jumalan enkeli ja tietää kaiken, mitä maan päällä tapahtuu."
21 Isu nga imbaga ti ari kenni Joab, “Kitaem ita, aramidek daytoy a banag. Inka ngarud, ket isublim ditoy ti agtutubo a ni Absalom.”
Silloin kuningas sanoi Jooabille: "Katso, tämän minä teen: mene ja tuo takaisin nuorukainen Absalom".
22 Isu a nagpakleb iti daga ni Joab kas panangipakitana iti panagdayaw ken panagyamanna iti ari. Kinuna ni Joab, “Ita nga aldaw, ammo daytoy adipenmo a nakasarakak iti pabor iti imatangmo, apok nga ari, iti dayta, pinatgan ti ari ti kiddaw ti adipenna.”
Niin Jooab lankesi kasvoilleen maahan, osoitti kunnioitusta ja siunasi kuningasta. Ja Jooab sanoi: "Nyt palvelijasi tietää, että minä olen saanut armon sinun silmiesi edessä, herrani, kuningas, koska kuningas tekee palvelijansa sanan mukaan".
23 Isu a timmakder ni Joab ket napan idiay Gesur, ken inayawidna ni Absalom idiay Jerusalem.
Sitten Jooab nousi ja meni Gesuriin ja toi Absalomin Jerusalemiin.
24 Kinuna ti ari, “Mabalinna ti agsubli iti bukodna a balay, ngem saanna a mabalin a makita ti rupak.” Nagsubli ngarud ni Absalom iti bukodna a balay, ngem saanna a nakita ti rupa ti ari.
Mutta kuningas sanoi: "Hän siirtyköön omaan taloonsa, mutta älköön tulko minun kasvojeni eteen". Niin Absalom siirtyi omaan taloonsa, mutta ei tullut kuninkaan kasvojen eteen.
25 Ita iti entero nga Israel, awan iti ad-adda a naidaydayaw gapu iti kinataerna ngem ni Absalom. Awan ti pakapilawanna manipud iti dapanna agingga iti tuktokna.
Mutta koko Israelissa ei ollut yhtään niin kaunista miestä kuin Absalom, eikä ketään niin ylisteltyä: kantapäästä kiireeseen asti ei ollut hänessä yhtään virheä.
26 No pukisanna ti buokna tunggal agleppas ti tawen, gapu ta nadagsen daytoy kenkuana, timbangenna ti buokna; agdagsen daytoy iti agarup dua gasut a siklo, a natimbag iti pagtimbangan ti ari.
Ja kun hän ajatti hiuksensa-aina vuoden kuluttua hän ajatti ne, sillä ne tulivat hänelle niin raskaiksi, että hänen täytyi ne ajattaa-niin painoivat hänen hiuksensa kaksisataa sekeliä kuninkaan painoa.
27 Naaddaan ni Joab iti tallo a putot a lallaki ken maysa a babai nga agnagan ti Tamar. Napintas isuna a babai.
Ja Absalomille syntyi kolme poikaa ja tytär, jonka nimi oli Taamar; hän oli kaunis nainen.
28 Nagnaed ni Absalom idiay Jerusalem iti uneg ti dua a tawen a saanna a nakitkita ti rupa ti ari.
Absalom asui kaksi vuotta Jerusalemissa, tulematta kuninkaan kasvojen eteen.
29 Kalpasanna, nangibilin iti sao ni Absalom kenni Joab nga ibaonna ni Joab iti ari, ngem saan a napan kenkuana ni Joab. Isu a nangibilin manen ti sao ni Absalom iti maikadua a daras, ngem saan latta a napan ni Joab.
Ja Absalom lähetti sanan Jooabille lähettääkseen hänet kuninkaan luo; mutta tämä ei tahtonut tulla hänen luokseen. Ja hän lähetti vielä toisen kerran, mutta hän ei tahtonut tulla.
30 Isu a kinuna ni Absalom kadagiti adipenna, “Kitaenyo, adda iti talon ni Joab iti abay ti talonko, ken addaan isuna iti sebada sadiay. Inkayo ket puoranyo daytoy.” Isu a pinuoran dagiti adipen ni Absalom ti talon.
Silloin hän sanoi palvelijoillensa: "Katsokaa, Jooabin maapalsta on minun maapalstani vieressä, ja hänellä on siinä ohraa; menkää ja sytyttäkää se palamaan". Ja Absalomin palvelijat sytyttivät maapalstan palamaan.
31 Timmakder ngarud ni Joab ken napan ni Joab iti balay ni Absalom, ket kinunana, “Apay a pinuoran dagiti adipenmo ti talonko?
Niin Jooab nousi ja meni Absalomin luo taloon ja sanoi hänelle: "Miksi sinun palvelijasi ovat sytyttäneet palamaan maapalstan, joka on minun omani?"
32 Sinungbatan ni Absalom ni Joab, “Kitaem, nangibilinak iti sao kenka a mangibagbaga nga, 'Umayka ditoy ta ibaonka iti ayan iti ari ta ibagam, “Apay a naiyegak ditoy manipud Gesur? Ita ngarud bay-am a makitak ti rupa ti ari, ket no nagbiddutak, bay-am a papatayennak.””
Absalom vastasi Jooabille: "Katso, minä lähetin sinulle sanan: Tule tänne, niin minä lähetän sinut kuninkaan luo sanomaan: Mitä varten minä olen tullut kotiin Gesurista? Olisi parempi, jos vielä olisin siellä. Nyt minä tahdon tulla kuninkaan kasvojen eteen; ja jos minussa on vääryys, niin surmatkoon hän minut."
33 Isu a napan ni Joab iti ari ket imbagana kenkuana. Idi pinaayaban ti ari ni Absalom, napan isuna iti ari ken nagrukob iti daga iti sangoanan ti ari, ket inagekan ti ari ni Absalom.
Silloin Jooab meni kuninkaan tykö ja kertoi hänelle tämän. Ja hän kutsui Absalomin, ja tämä tuli kuninkaan tykö ja kumartui kasvoilleen maahan kuninkaan eteen. Ja kuningas suuteli Absalomia.
