< לוּקָס 17 >

”אין ספק שתיתקלו בפיתויים לחטוא ותועמדו בניסיון, “אמר ישוע לתלמידיו,”אבל אוי לאדם שדרכו אלה יבואו! 1
Ja hän sanoi opetuslapsillensa: "Mahdotonta on, että viettelykset jäisivät tulematta; mutta voi sitä, jonka kautta ne tulevat!
לאדם כזה מוטב יהיה אם יקשרו אבן כבדה לצווארו ויטביעו אותו בים, מאשר שישא בעונש החמור המצפה למכשילים את המאמינים הצעירים. 2
Hänen olisi parempi, että myllynkivi pantaisiin hänen kaulaansa ja hänet heitettäisiin mereen, kuin että hän viettelee yhden näistä pienistä.
היזהרו לכם.”אם חטא לך אחיך – הוכח אותו, ואם הוא מצטער ומבקש את סליחתך – סלח לו. 3
Pitäkää itsestänne vaari! Jos sinun veljesi tekee syntiä, niin nuhtele häntä, ja jos hän katuu, anna hänelle anteeksi.
גם אם הוא חטא לך שבע פעמים ביום אחד, אבל ביקש את סליחתך בכל פעם, עליך לסלוח לו.“ 4
Ja jos hän seitsemän kertaa päivässä tekee syntiä sinua vastaan ja seitsemän kertaa kääntyy sinun puoleesi ja sanoo: 'Minä kadun', niin anna hänelle anteeksi."
ביקשו השליחים מהאדון:”הגדל את אמונתנו!“ 5
Ja apostolit sanoivat Herralle: "Lisää meille uskoa".
”אפילו הייתה אמונתכם כגרגר צמח החרדל, “השיב ישוע,”הייתם אומרים לעץ הגדול הזה להיעקר ממקומו ולהתגלגל לים, והיה נשמע לכם! 6
Niin Herra sanoi: "Jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenenkään verran, niin te voisitte sanoa tälle silkkiäispuulle: 'Nouse juurinesi ja istuta itsesi mereen', ja se tottelisi teitä.
”נניח שיש לך עבד החורש בשדה או רועה את הצאן. בשובו הביתה מן השדה האם תאמר לו:’שב, נח ואכול את ארוחת־הערב שלך?‘ 7
Jos jollakin teistä on palvelija kyntämässä tai paimentamassa, sanooko hän tälle tämän tullessa pellolta: 'Käy heti aterialle'?
ודאי שלא. הרי תאמר לו:’הכן לי את ארוחתי, אחר כך חגור סינר והיה מוכן להגיש לי את מה שאבקש. לאחר שאגמור לאכול תוכל ללכת לאכול את ארוחתך‘. 8
Eikö hän pikemminkin sano hänelle: 'Valmista minulle ateria, vyöttäydy ja palvele minua, sillä aikaa kuin minä syön ja juon; ja sitten syö ja juo sinä'?
העבד אינו מצפה לתודה, מפני שעשה את המוטל עליו. 9
Ei kaiketi hän kiitä palvelijaa siitä, että tämä teki, mitä oli käsketty?
”כך התנהגו גם אתם – אל תצפו לשבחים כשאתם מקיימים את מצוותי, כי אתם רק ממלאים את חובתכם.“ 10
Niin myös te, kun olette tehneet kaiken, mitä teidän on käsketty tehdä, sanokaa: 'Me olemme ansiottomia palvelijoita; olemme tehneet vain sen, minkä olimme velvolliset tekemään'."
בדרכו לירושלים יצא ישוע מגבול הגליל ונכנס אל אזור השומרון. 11
Ja kun hän oli matkalla Jerusalemiin, kulki hän Samarian ja Galilean välistä rajaa.
בבואו אל אחד הכפרים ראה עשרה מצורעים עומדים במרחק מה 12
Ja hänen mennessään erääseen kylään kohtasi häntä kymmenen pitalista miestä, jotka jäivät seisomaan loitommaksi;
וקוראים בתחינה:”ישוע רבנו, רחם עלינו!“ 13
ja he korottivat äänensä ja sanoivat: "Jeesus, mestari, armahda meitä!"
ישוע הביט בהם ואמר:”לכו אל הכהן והראו לו שנרפאתם!“בהיותם בדרך הם נרפאו. 14
Ja heidät nähdessään hän sanoi heille: "Menkää ja näyttäkää itsenne papeille". Ja tapahtui heidän mennessään, että he puhdistuivat.
אחד הנרפאים חזר אל ישוע וקרא בשמחה ובצהלה:”הללויה, אני בריא!“ 15
Mutta yksi heistä, kun näki olevansa parannettu, palasi takaisin ja ylisti Jumalaa suurella äänellä
האיש, שהיה שומרוני, נפל על פניו לרגלי ישוע והודה לו מעומק לבו על שריפא אותו. 16
ja lankesi kasvoilleen hänen jalkojensa juureen ja kiitti häntä; ja se mies oli samarialainen.
”האם לא ריפאתי עשרה אנשים?“שאל ישוע.”היכן תשעת האחרים? 17
Niin Jeesus vastasi ja sanoi: "Eivätkö kaikki kymmenen puhdistuneet? Missä ne yhdeksän ovat?
האם רק השומרוני הזה חזר כדי להודות לאלוהים?“ 18
Eikö ollut muita, jotka olisivat palanneet Jumalaa ylistämään, kuin tämä muukalainen?"
”קום ולך, אמונתך ריפאה אותך“, אמר ישוע לאיש. 19
Ja hän sanoi hänelle: "Nouse ja mene; sinun uskosi on sinut pelastanut".
יום אחד שאלו הפרושים את ישוע:”מתי תבוא מלכות האלוהים?“”מלכות האלוהים לא תבוא בצורה גלויה“, השיב ישוע. 20
Ja kun fariseukset kysyivät häneltä, milloin Jumalan valtakunta oli tuleva, vastasi hän heille ja sanoi: "Ei Jumalan valtakunta tule nähtävällä tavalla,
”לא תוכלו לומר:’מלכות האלוהים כאן‘, או’מלכות האלוהים שם‘. כי מלכות האלוהים היא בקרבכם.“ 21
eikä voida sanoa: 'Katso, täällä se on', tahi: 'Tuolla'; sillä katso, Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä".
ישוע פנה אל תלמידיו ואמר:”יבוא הזמן שתשתוקקו כל־כך שאחזור אליכם, ולו גם ליום אחד בלבד, אך משאלתכם לא תתמלא. 22
Ja hän sanoi opetuslapsillensa: "Tulee aika, jolloin te halajaisitte nähdä edes yhtä Ihmisen Pojan päivää, mutta ette saa nähdä.
”אם מישהו יאמר לכם:’ראיתי את המשיח במקום פלוני!‘אל תאמינו לו ואל תלכו לחפש אותי. 23
Ja teille sanotaan: 'Katso, tuolla hän on!' 'Katso, täällä!' Älkää menkö sinne älkääkä juosko perässä.
כי כשיבוא בן־האדם באמת, תדעו זאת ללא כל ספק; בואו ייראה לעין כברק המאיר את השמים מקצה לקצה. 24
Sillä niinkuin salaman leimaus loistaa taivaan äärestä taivaan ääreen, niin on Ihmisen Poika päivänänsä oleva.
אבל לפני כן עליו לסבול הרבה ולהידחות על־ידי הדור הזה. 25
Mutta sitä ennen pitää hänen kärsimän paljon ja joutuman tämän sukupolven hyljittäväksi.
”בימי בן־האדם יתנהלו החיים כבימי נוח. 26
Ja niinkuin kävi Nooan päivinä, niin käy myöskin Ihmisen Pojan päivinä:
בני־האדם אכלו, שתו והתחתנו – הכול התנהל כרגיל עד היום שבו נכנס נוח לתיבה, ואז בא המבול והשמיד את כולם. 27
he söivät, joivat, naivat ja menivät miehelle, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin; ja vedenpaisumus tuli ja hukutti heidät kaikki.
”גם בימיו של לוט היה המצב דומה: האנשים אכלו, שתו, קנו, מכרו, נטעו ובנו. 28
Niin myös, samoin kuin kävi Lootin päivinä: he söivät, joivat, ostivat, myivät, istuttivat ja rakensivat,
אולם ביום שעזב לוט את סדום המטיר אלוהים אש וגפרית על העיר, והשמיד את כולם. 29
mutta sinä päivänä, jona Loot lähti Sodomasta, satoi tulta ja tulikiveä taivaasta, ja se hukutti heidät kaikki,
כך יהיה המצב ביום שובי. 30
samoin käy sinä päivänä, jona Ihmisen Poika ilmestyy.
”אם תהיה מחוץ לבית ביום ההוא – אל תחזור לארוז את חפציך; אם תהיה בשדה – אל תחזור העירה. 31
Sinä päivänä älköön se, joka katolla on ja jolla on tavaransa huoneessa, astuko alas niitä noutamaan; ja älköön myös se, joka pellolla on, palatko takaisin.
זכרו מה קרה לאשת לוט! 32
Muistakaa Lootin vaimoa!
מי שמנסה להציל את חייו יאבד אותם; מי שיוותר על חייו יציל אותם. 33
Joka tahtoo tallettaa elämänsä itselleen, hän kadottaa sen; mutta joka sen kadottaa, pelastaa sen.
בלילה ההוא שני אנשים יישנו באותו חדר: האחד יילקח והשני יישאר. 34
Minä sanon teille: sinä yönä on kaksi miestä yhdellä vuoteella; toinen korjataan talteen, ja toinen jätetään.
שתי נשים יטחנו יחד: האחת תילקח וחברתה תישאר. 35
Kaksi naista jauhaa yhdessä; toinen korjataan talteen, mutta toinen jätetään."
שני גברים יעבדו בשדה: האחד יילקח וחברו יישאר.“ 36
”אדון, לאן הם יילקחו?“שאלו התלמידים.”במקום שבו נמצא הפגר, שם יתאספו הנשרים“, השיב ישוע. 37
Ja he vastasivat ja sanoivat hänelle: "Missä, Herra?" Niin hän sanoi heille: "Missä raato on, sinne myös kotkat kokoontuvat".

< לוּקָס 17 >