< Luka 5 >

1 EIA kekahi, hookeke ae la ka ahakanaka ia ia, e lohe i ka olelo a ke Akua, i kona ku kokoke ana ma ka moanawai o Genesareta.
Niin tapahtui, kuin kansa tunki hänen tykönsä, kuulemaan Jumalan sanaa, että hän seisoi Genesaretin meren tykönä.
2 Ike aku la ia i na moku elua e ku ana i ka moanawai; aka, ua hele ka poe lawaia mai o laua aku, e kaka ana i ka lakou mau upena.
Ja näki kaksi venhettä olevan meren tykönä; mutta kalamiehet olivat niistä lähteneet ja pesivät verkkoja.
3 Ee aku la ia maluna o kekahi o ua mau moku la, no Simona ia, noi mai la hoi ia ia e hoopanee iki aku oia mai ka aina aku; a noho iho la ia ilalo, ao mai la no hoi ia i ka ahakanaka, ma ka moku mai.
Niin hän meni yhteen venheeseen, joka oli Simonin, ja käski hänen vähän maasta laskea ulos; ja hän istui ja opetti kansaa venheestä.
4 A pau kana olelo ana mai, i ae la oia ia Simona, E neenee aku i kahi hohonu, a e kuu iho i ka oukou mau upena i hookahi hei ana.
Mutta kuin hän lakkasi puhumasta, sanoi hän Simonille: vie syvälle, ja heittäkää verkkonne apajalle.
5 A olelo aku o Simona, i aku la ia ia, E ke Kumu, ua hana makou i ka po nei a ao, aohe mea i loaa; aka, no kau olelo, e kuu iho au i ka upena.
Ja Simon vastaten sanoi hänelle: Mestari! me olemme kaiken yön työtä tehneet ja emme mitään saaneet; mutta sinun käskystäs minä heitän ulos verkon.
6 Hana iho la hoi lakou pela, puni iho la ka ia he nui loa, a nahae ae la ka lakou upena.
Ja kuin he sen tekivät, sulkivat he suuren kalain paljouden, ja heidän verkkonsa repesi.
7 Peahi aku la lakou i na hoalawehana ma kekahi moku, e holo mai e kokua ia lakou; holo mai la lakou a hoopiha ia mau moku a elua, a kokoke loa e komo.
Ja he viittasivat kumppaneillensa, jotka olivat toisessa venheessä, tulemaan ja auttamaan heitä. Ja he tulivat ja täyttivät molemmat venheet, niin että he rupesivat vajoomaan.
8 A ike ae la o Simona Petero, alaila moe iho la ia ma na kuli o Iesu, i aku la, E hele aku oe mai o'u aku nei, e ka Haku, no ka mea, he kanaka hewa wau.
Kuin Simon Pietari sen näki, lankesi hän Jesuksen polvien tykö, sanoen: Herra, mene pois minun tyköäni, sillä minä olen syntinen ihminen.
9 No ka mea, ua weliweli iho la ia, o lakou pu a pau kekahi me ia, i ka hei ana o na ia i loaa ia lakou.
Sillä hämmästys oli hänen käsittänyt ja kaikki, jotka hänen kanssaan olivat, kalan saaliin tähden, jonka he saaneet olivat,
10 Pela hoi o Iakobo, a me Ioane, na keiki a Zebedaio, ko Simona mau hoalawehana. I mai la o Iesu ia Simona, Mai makau oe, no ka mea, mahope aku, e hoohei ae oe i kanaka.
Niin myös Jakobin ja Johanneksen, Zebedeuksen pojat, jotka olivat Simonin kumppanit. Ja Jesus sanoi Simonille: älä pelkää, tästedes sinä saat ihmisiä.
11 A hoopae lakou ia mau moku iuka, haalele aku la lakou i na mea a pau, a hahai ia ia.
Ja he vetivät venheet maalle ja antoivat ylön kaikki, ja seurasivat häntä.
12 Eia kekahi, ia ia e noho ana maloko o kekahi o ia mau kulanakauhale, aia hoi, he kanaka paapu i ka lepera; a ike oia ia Iesu, moe iho la ia ilalo ke alo, nonoi aku la ia ia, i aku la, E ka Haku, ina makemake oe, e hiki no ia oe ke hoomaemae ia'u.
Ja tapahtui, kuin hän oli yhdessä kaupungissa, katso, niin siinä oli mies spitalia täynnä; ja kuin hän näki Jesuksen, lankesi hän kasvoillensa, rukoili häntä, sanoen: Herra, jos sinä tahdot, niin sinä voit minut puhdistaa.
13 Kikoo mai la ko Iesu lima, hoopa iho la ia ia, i mai la, Makemake au, e hoomaemaeia hoi oe. Haalele koke no hoi ka mai lepera ia ia.
Ja hän ojensi kätensä ja rupesi häneen, sanoen: minä tahdon, ole puhdas! Ja kohta spitali läksi hänestä.
14 Kauoha ae la o Iesu ia ia, mai hai aku ia hai, aka, e hele e hoike ia oe iho i ke kahuna, a e haawi aku hoi i ka mohai no kou maemae ana, e like me ka Mose i kauoha mai ai, i maopopo i kanaka.
Ja hän kielsi hänen kellenkään sanomasta: vaan mene, (sanoi hän) ja osoita itses papille, ja uhraa sinun puhditukses edestä, niin kuin Moses käski, heille todistukseksi.
15 Kukui loa ae la kona kaulana, a lulumi mai la na ahakanaka nui, e lohe ia ia, a e hoolaia e ia ko lakou nawaliwali.
Niin sanoma levisi enemmin hänestä, ja paljo kansaa kokoontui kuulemaan ja että he parannettaisiin häneltä taudeistansa.
16 Hele aku la ia i na wahi mehameha, a pule iho la.
Mutta hän meni korpeen, ja rukoili.
17 Eia kekahi, i kekahi la, i kana ao ana, e noho kokoke ana na Parisaio a me na kumu no kanawai, na mea i hele mai, mai na kulanakauhale a pau ma Galilaia a me Iudea mai, a mai Ierusalema mai hoi; a ilaila ka mana o ka Haku e hoola ia lakou.
Ja tapahtui yhtenä päivänä, kuin hän opetti, ja Pharisealaiset myös istuivat ja lainopettajat, jotka tulleet olivat jokaisesta Galilean ja Juudean kylästä ja Jerusalemista: ja Herran voima oli parantamassa heitä;
18 Aia hoi, lawe mai la na kanaka ma ka moe i kekahi kanaka, i loohia e ka lolo; a huli lakou e hookomo ia ia iloko, a e waiho iho ia ia imua ona.
Ja katso, miehet kantoivat vuoteessa ihmisen, joka oli halvattu, ja he pyysivät häntä viedä sisähälle ja panna hänen eteensä.
19 Aole hoi i loaa ia lakou ke hookomo ia ia, no ka nui o na kanaka, pii ae la lakou iluna o ka hale, a mawaena o na papa lepo pili, i kuu iho ai lakou ia ia ilalo, me ka moe, iwaenakonu imua o Iesu.
Ja kuin ei he löytäneet kansan tähden, kusta puolesta he olisivat hänen saaneet sisälle, astuivat he katon päälle ja laskivat hänen lävitse katon vuoteinensa juuri Jeesuksen eteen.
20 A i kona ike ana i ko lakou manaoio, i mai la oia ia ia, E ke kanaka, ua kalaia na hewa ou.
Ja kuin hän näki heidän uskonsa, sanoi hän sille: ihminen, sinun syntis anteeksi annetaan sinulle.
21 Hoomaka iho la na Parisaio, a me na kakauolelo e kukakuka, i iho la, Owai la keia e olelo nei i na olelo hoinoino? E hiki la ia wai ke kala i ka hala, anoai o ke Akua no?
Ja kirjanoppineet ja Pharisealaiset rupesivat ajattelemaan, sanoen: kuka tämä on, joka pilkkasanoja puhuu? kuka voi synnit antaa anteeksi, paitsi ainoastaan Jumala?
22 Ike iho la o Iesu i ko lakou manao, olelo mai la oia ia lakou, i mai la, No ke aha la oukou e kukakuka nei iloko o ko oukou naau?
Mutta kuin Jesus tunsi heidän ajatuksensa, vastasi hän ja sanoi heille: mitä te ajattelette sydämessänne?
23 Mahea ka uuku ke olelo, Ua kalaia na hewa ou, a, ke olelo paha, e ala, a e hele?
Kumpi on keveämpi? sanoa: sinun syntis anteeksi annetaan sinulle! taikka sanoa: nouse ja käy!
24 Aka, i ike oukou he mana ko ke Keiki a ke kanaka ma ka honua e kala i ka hala, (olelo ia i ka mea mai lolo, ) Ke olelo aku nei au ia oe, e ala, e kaikai i kou wahi moe, a e hele aku i kou hale.
Vaan että te tietäisitte Ihmisen Pojalla olevan vallan maan päällä synnit anteeksi antaa (sanoi hän halvatulle: ) minä sanon sinulle: nouse ja ota vuotees, ja mene kotias!
25 Ku koke ae la ia imua o lakou, kaikai ae la i kona wahi moe, a hele aku la i kona hale me ka, hoomaikai ana i ke Akua.
Ja hän nousi kohta heidän nähtensä ja korjasi vuotehensa, jossa hän maannut oli, ja meni kotiansa, kunnioittain Jumalaa.
26 Loohia lakou a pau i ka pihoihoi, a hoomaikai aku la i ke Akua, a piha lakou i ka makau, i mai la, Ua ike kakou i na mea kupanaha i keia la.
Ja suuri hämmästys tuli kaikkiin ja kunnioittivat Jumalaa, ja he täytettiin pelvolla, sanoen: me näimme tänäpänä kamalia.
27 Mahope iho o ia mau mea, hele ae la ia, a ike iho la ia i ka lunaauhau, o Levi kona inoa, e noho ana i kahi hookupu; i iho la oia ia ia, E hahai mai oe ia'u.
Sitte läksi hän ulos ja näki Publikanin nimeltä Levin, istuvan tullihuoneessa, ja sanoi hänelle: seuraa minua!
28 Haalele no ia i na mea a pau, ku ae la, a hahai mamuli ona.
Ja hän antoi ylön kaikki, nousi ja seurasi häntä.
29 Hana iho la o Levi i ahaaina nui nona iloko o kona hale iho: he nui no ka poe lunaauhau a me na mea e ae i noho pu me lakou.
Ja Levi teki hänelle kotonansa suuren pidon, ja paljo Publikaneja ja muita atrioitsivat heidän kanssansa.
30 Aka, ohumu ko laila poe kakauolelo, a me na Parisaio i kana mau haumana, i ae la, No ke aha la oukou e ai pu ai, a e inu pu hoi me na lunaauhau a me na lawehala?
Ja heidän kirjanoppineensa ja Pharisealaiset napisivat hänen opetuslapsiansa, sanoen: miksi te Publikanien ja syntisten kanssa syötte ja juotte?
31 Olelo mai la o Iesu ia lakou, i mai la, Aole no ka poe ola ke kahuna lapaau e pono ai; aka, no ka poe mai uo ia.
Ja Jesus vastaten sanoi heille: ei terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.
32 Aole ka poe pono ka'u i hele mai nei e ao aku, aka, o ka poe hewa e mihi.
En ole minä tullut vanhurskaita kutsumaan, vaan syntisiä parannukseen.
33 I aku la lakou ia ia, No ke aha la hoi ka Ioane mau haumana e hookeai pinepine ai me ka pule, a pela hoi ka ka poe Parisaio; aka hoi, o kau, e ai no, a e inu no?
Niin he sanoivat hänelle: miksi Johanneksen opetuslapset usein paastoavat ja rukouksia pitävät, niin myös Pharisealaisten (opetuslapset), mutta sinun syövät ja juovat?
34 I mai la oia ia lakou, E hiki anei ia oukou ke hoolilo i na kanaka o ke keena mare i ka hookeai, i ka manawa e noho pu ai ke kane mare me lakou?
Mutta hän sanoi heille: ette voi hääjoukkoa niinkauvan paastoomaan vaatia, kuin ylkä on heidän kanssansa.
35 E hiki mai ana na la e laweia 'ku ai ke kane mare, mai o lakou aku nei, alaila lakou e hookeai ai, ia mau la.
Mutta päivät tulevat, että ylkä otetaan heiltä pois, silloin pitää heidän paastooman niinä päivinä.
36 Olelo mai la ia i ka olelonane ia lakou; Aohe kanaka e pinai i ka apana lole hou ma ka lole kahiko, o moku hou auanei ka mea kahiko i ka mea hou, aole hoi e ku ka apana o ka mea hou i ka mea kahiko.
Mutta hän sanoi myös heille vertauksen: ei paikkaa kenkään uuden veran tilalla vanhaa vaatetta: muutoin myös se uusi repäisee, ja uusi paikka ei sovi vanhaan.
37 Aohe hoi mea nana e ukuhi i ka waina hou iloko o na huewai ili kahiko, o poha na hue i ka waina hou, a kahe ka waina, a make pu na hue.
ja ei pane kenkään nuorta viinaa vanhoihin leileihin: muutoin nuori viina rikkoo leilit, ja se vuotaa ulos, ja leilit turmellaan.
38 Aka, e ukuhiia ka waina hou iloko o na hue hou, a pau pu ua mau mea la i ka malamaia.
Mutta nuorta viinaa pitää pantaman uusiin leileihin: niin ne molemmat tallella ovat.
39 Aole mea i inu i ka waina kahiko a makemake koke i ka waina hou; no ka mea, olelo no ia, ua oi ka maikai o ka mea kahiko.
Ja ei tahdo kenkään, joka juo vanhaa viinaa, kohta nuorta juoda; sillä hän sanoo: vanha on parempi.

< Luka 5 >