Sòm 120

1 Se yon chante pou yo chante lè y'ap moute lavil Jerizalèm. Lè m' te nan tray, mwen te rele Seyè a, li te reponn mwen.

Matkalaulu. Ahdistuksessani minä huudan Herraa, ja hän vastaa minulle.

2 Delivre m' non, Seyè, anba moun k'ap bay manti, anba moun k'ap twonpe moun.

Herra, pelasta minun sieluni valheellisista huulista, petollisesta kielestä.

3 Ipokrit, kisa ou merite Bondye fè ou? Kisa pou l' fè ou an plis?

Mitä hän sinulle antaa ja mitä siihen vielä lisää, sinä petollinen kieli?

4 Eske se avèk flèch pwenti sòlda yo? Eske se avèk chabon gayak tou limen?

Väkivaltaisen teräviä nuolia ynnä kinsteripensaan tulisia hiiliä!

5 Malè pou mwen, paske se tankou si m' te rete nan mitan moun peyi Mechèk, osinon nan mitan moun peyi Keda.

Voi minua, että minun täytyy oleskella muukalaisena Mesekissä, asua Keedarin majojen keskellä!

6 Mwen rete twò lontan ak yon bann moun ki pa renmen viv ak kè poze!

Kauan on minun sieluni täytynyt asua niiden seurassa, jotka rauhaa vihaavat.

7 Lè mwen menm m'ap pale yo jan pou yo viv byen yonn ak lòt, yo menm se yon sèl bagay ki nan tèt yo, se fè lagè.

Minä pidän rauhan, mutta jos sanan sanon, niin he ovat sotaan valmiit.