Job 34
1 Und es hob an Elihu und sprach:
Ja Elihu lausui ja sanoi:
2 Hört, ihr Weisen, meine Rede, und ihr Verständigen, merkt auf mich!
"Kuulkaa, te viisaat, minun sanojani, ja kuunnelkaa minua, te tietomiehet.
3 Denn das Ohr prüft die Rede, und der Mund schmeckt die Speise.
Sillä korva koettelee sanat, ja suulaki maistaa ruuan maun.
4 Laßt uns ein Urteil finden, daß wir erkennen unter uns, was gut sei.
Tutkikaamme, mikä oikein on, koettakaamme yhdessä ymmärtää, mikä hyvä on.
5 Denn Hiob hat gesagt: “Ich bin gerecht, und Gott weigert mir mein Recht;
Sillä Job on sanonut: 'Olen oikeassa, mutta Jumala on ottanut minulta oikeuteni.
6 ich muß lügen, ob ich wohl recht habe, und bin gequält von meinen Pfeilen, ob ich wohl nichts verschuldet habe.”
Vaikka minun puolellani on oikeus, pitäisi minun valhetella; kuolettava nuoli on minuun sattunut, vaikka olen rikoksesta vapaa.'
7 Wer ist ein solcher Hiob, der da Spötterei trinkt wie Wasser
Kuka mies on sellainen kuin Job, joka juo jumalanpilkkaa niinkuin vettä,
8 und auf dem Wege geht mit den Übeltätern und wandelt mit gottlosen Leuten?
joka yhtyy väärintekijäin seuraan ja vaeltaa jumalattomain miesten parissa?
9 Denn er hat gesagt: “Wenn jemand schon fromm ist, so gilt er doch nichts bei Gott.”
Sillä hän sanoo: 'Ei hyödy mies siitä, että elää Jumalalle mieliksi'.
10 Darum hört mir zu, ihr weisen Leute: Es sei ferne, daß Gott sollte gottlos handeln und der Allmächtige ungerecht;
Sentähden kuulkaa minua, te ymmärtäväiset miehet: Pois se! Ei Jumalassa ole jumalattomuutta eikä Kaikkivaltiaassa vääryyttä.
11 sondern er vergilt dem Menschen, darnach er verdient hat, und trifft einen jeglichen nach seinem Tun.
Vaan hän kostaa ihmiselle hänen tekonsa ja maksaa miehelle hänen vaelluksensa mukaan.
12 Ohne zweifel, Gott verdammt niemand mit Unrecht, und der Allmächtige beugt das Recht nicht.
Totisesti, Jumala ei tee väärin, Kaikkivaltias ei vääristä oikeutta.
13 Wer hat, was auf Erden ist, verordnet, und wer hat den ganzen Erdboden gesetzt?
Kuka on pannut hänet vallitsemaan maata, ja kuka on perustanut koko maanpiirin?
14 So er nun an sich dächte, seinen Geist und Odem an sich zöge,
Jos hän ajattelisi vain itseänsä ja palauttaisi luokseen henkensä ja henkäyksensä,
15 so würde alles Fleisch miteinander vergehen, und der Mensch würde wieder zu Staub werden.
niin kaikki liha yhdessä menehtyisi, ja ihminen tulisi tomuksi jälleen.
16 Hast du nun Verstand, so höre das und merke auf die Stimme meiner Reden.
Jos sinulla on ymmärrystä, niin kuule tätä, ota korviisi sanojeni ääni.
17 Kann auch, der das Recht haßt regieren? Oder willst du den, der gerecht und mächtig ist, verdammen?
Taitaisiko todella se hallita, joka vihaa oikeutta? Vai tuomitsetko sinä syylliseksi tuon Vanhurskaan, Voimallisen,
18 Sollte einer zum König sagen: “Du heilloser Mann!” und zu den Fürsten: “Ihr Gottlosen!”?
joka sanoo kuninkaalle: 'Sinä kelvoton', ruhtinaille: 'Sinä jumalaton',
19 Und er sieht nicht an die Person der Fürsten und kennt den Herrlichen nicht mehr als den Armen; denn sie sind alle seiner Hände Werk.
joka ei pidä päämiesten puolta eikä aseta rikasta vaivaisen edelle, koska he kaikki ovat hänen kättensä tekoa?
20 Plötzlich müssen die Leute sterben und zu Mitternacht erschrecken und vergehen; die Mächtigen werden weggenommen nicht durch Menschenhand.
Tuossa tuokiossa he kuolevat, keskellä yötä; kansat järkkyvät ja häviävät, väkevä siirretään pois käden koskematta.
21 Denn seine Augen sehen auf eines jeglichen Wege, und er schaut alle ihre Gänge.
Sillä hänen silmänsä valvovat ihmisen teitä, ja hän näkee kaikki hänen askeleensa.
22 Es ist keine Finsternis noch Dunkel, daß sich da möchten verbergen die Übeltäter.
Ei ole pimeyttä, ei pilkkopimeää, johon voisivat piiloutua väärintekijät.
23 Denn er darf auf den Menschen nicht erst lange achten, daß er vor Gott ins Gericht komme.
Sillä ei tarvitse Jumalan kauan ihmistä tarkata, ennenkuin tämän on astuttava tuomiolle hänen eteensä;
24 Er bringt die Stolzen um, ohne erst zu forschen, und stellt andere an ihre Statt:
hän musertaa voimalliset tutkimatta ja asettaa toiset heidän sijallensa.
25 darum daß er kennt ihre Werke und kehrt sie um des Nachts, daß sie zerschlagen werden.
Niinpä hän tuntee heidän tekonsa ja kukistaa heidät yöllä, ja he musertuvat.
26 Er straft sie ab wie die Gottlosen an einem Ort, da man es sieht:
Niinkuin jumalattomia hän kurittaa heitä julkisella paikalla,
27 darum daß sie von ihm weggewichen sind und verstanden seiner Wege keinen,
koska he luopuivat hänestä eivätkä ensinkään huolineet hänen teistään,
28 daß das Schreien der Armen mußte vor ihn kommen und er das Schreien der Elenden hörte.
vaan saattoivat vaivaisten huudon kohoamaan hänen eteensä, ja hän kuuli kurjain huudon.
29 Wenn er Frieden gibt, wer will verdammen? und wenn er das Antlitz verbirgt, wer will ihn schauen unter den Völkern und Leuten allzumal?
Ja jos hän on hiljaa, kuka häntä siitä tuomitsee? Jos hän peittää kasvonsa, kuka voi häntä katsella? Niin kansaa kuin kutakin ihmistä hän valvoo,
30 Denn er läßt nicht über sie regieren einen Heuchler, das Volk zu drängen.
ettei pääse hallitsemaan jumalaton ihminen, ei kukaan niistä, jotka ovat kansalle paulana.
31 Denn zu Gott muß man sagen: “Ich habe gebüßt, ich will nicht übel tun.
Sillä onko tässä sanottu Jumalalle: 'Kyllä minä kärsin, en enää pahoin tee.
32 Habe ich's nicht getroffen, so lehre du mich's besser; habe ich Unrecht gehandelt, ich will's nicht mehr tun.”
Mitä en näe, neuvo minulle; jos olen tehnyt vääryyttä, en sitä enää tee.'
33 Soll er nach deinem Sinn vergelten? Denn du verwirfst alles; du hast zu wählen, und nicht ich. Weißt du nun was, so sage an.
Sinunko mielesi mukaan tulisi hänen kostaa, koska olet niin tyytymätön? Niin, sinun on tehtävä valinta eikä minun; puhu, mitä tiedät.
34 Verständige Leute werden zu mir sagen und ein weiser Mann, der mir zuhört:
Ymmärtäväiset miehet sanovat minulle, viisas mies, joka minua kuulee, virkkaa:
35 “Hiob redet mit Unverstand, und seine Worte sind nicht klug.”
'Job puhuu taitamattomasti, ja hänen sanansa ovat ymmärrystä vailla.
36 O, daß Hiob versucht würde bis ans Ende! darum daß er sich zu ungerechten Leuten kehrt.
Jospa Jobia koeteltaisiin ainiaan, koska hän vastaa väärintekijäin tavalla!
37 Denn er hat über seine Sünde noch gelästert; er treibt Spott unter uns und macht seiner Reden viel wider Gott.
Sillä hän lisää syntiä syntiin, lyö kämmentä keskellämme ja syytää sanoja Jumalaa vastaan.'"
