Sprueche 13

1 Ein weiser Sohn gehorcht des Vaters Zucht, aber ein Spötter hört kein Schelten.

Viisas poika kuulee isän kuritusta, mutta pilkkaaja ei ota nuhdetta kuullaksensa.

2 Von seines Mundes Frucht genießt einer Gutes; aber der Treulosen Verlangen ist Gewaltthat.

Suunsa hedelmästä saa nauttia hyvää, mutta uskottomilla on halu väkivaltaan.

3 Wer seinen Mund hütet, der bewahrt sein Leben; wer seine Lippen aufreißt, dem droht Einsturz.

Joka suistaa suunsa, se säilyttää henkensä, mutta avosuinen joutuu turmioon.

4 Es läßt sich gelüsten, jedoch vergeblich, die Seele des Faulen, aber der Fleißigen Seele wird reich gelabt.

Laiskan sielu haluaa, saamatta mitään, mutta ahkerain sielu tulee ravituksi.

5 Der Fromme haßt falsches Wesen, aber der Gottlose handelt schandbar und schimpflich.

Vanhurskas vihaa valhepuhetta, mutta jumalattoman meno on iljettävä ja häpeällinen.

6 Die Gerechtigkeit behütet unsträflichen Wandel, aber die Gottlosigkeit bringt die Sünder zu Fall.

Vanhurskaus varjelee nuhteettomasti vaeltavan, mutta jumalattomuus syöksee syntisen kumoon.

7 Mancher stellt sich reich und hat gar nichts; mancher stellt sich arm und hat doch großes Gut.

Toinen on olevinaan rikas, omistamatta mitään, toinen olevinaan köyhä, vaikka on tavaraa paljon.

8 Lösegeld für eines Mannes Leben ist sein Reichtum, aber der Arme bekommt keine Drohung zu hören.

Rikkautensa saa mies antaa henkensä lunnaiksi, mutta köyhän ei tarvitse uhkauksia kuunnella.

9 Das Licht der Frommen scheint fröhlich, aber der Gottlosen Leuchte erlischt.

Vanhurskasten valo loistaa iloisesti, mutta jumalattomien lamppu sammuu.

10 Durch Übermut richtet man nichts als Zank an, aber bei denen, die sich raten lassen, ist Weisheit.

Ylpeys tuottaa pelkkää toraa, mutta jotka ottavat neuvon varteen, niillä on viisaus.

11 Erhastetes Vermögen mindert sich, wer aber händeweis sammelt, der vermehrt.

Tyhjällä saatu tavara vähenee, mutta joka vähin erin kokoaa, se saa karttumaan.

12 Lang hingezogenes Harren macht das Herz krank, aber ein Baum des Lebens ist der erfüllte Wunsch.

Pitkä odotus tekee sydämen sairaaksi, mutta täyttynyt halu on elämän puu.

13 Wer das Wort verachtet, muß ihm dafür haften, wer aber Scheu vor dem Gebot hat, empfängt seinen Lohn.

Joka sanaa halveksii, joutuu sanan pantiksi; mutta joka käskyä pelkää, saa palkan.

14 Des Weisen Lehre ist ein Born des Lebens, daß man die Fallstricke des Todes meide.

Viisaan opetus on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi.

15 Feine Klugheit schafft Gunst, aber der Treulosen Weg führt zu ihrem eigenen Verderben.

Hyvä ymmärrys tuottaa suosiota, mutta uskottomien tie on koleikkoa.

16 Der Kluge thut alles mit Verstand, ein Thor aber kramt Narrheit aus.

Jokainen mielevä toimii taitavasti, mutta tyhmä levittää hulluutta.

17 Ein gottloser Gesandter stürzt in Unglück, aber ein treuer Bote bringt Heilung.

Jumalaton sanansaattaja suistuu turmioon, mutta uskollinen lähetti on kuin lääke.

18 Armut und Schande erlangt, wer Zucht in den Wind schlägt; wer aber Rüge beachtet, wird geehrt.

Köyhyys ja häpeä kuritusta vierovalle, kunnia nuhdetta noudattavalle!

19 Befriedigtes Verlangen ist der Seele süß, aber das Böse zu meiden, ist für die Thoren ein Greuel.

Tyydytetty halu on sielulle suloinen, pahan karttaminen tyhmille kauhistus.

20 Gehe mit Weisen um, so wirst du weise; wer es aber mit den Thoren hält, dem ergeht's übel.

Vaella viisasten kanssa, niin viisastut; tyhmäin seuratoverin käy pahoin.

21 Die Sünder verfolgt Unglück, aber die Frommen erreicht Glück.

Syntisiä vainoaa onnettomuus, mutta vanhurskaat saavat onnen palkakseen.

22 Der Gute vererbt seine Habe auf Kindeskinder, aber des Sünders Vermögen ist dem Frommen vorbehalten.

Hyvä jättää perinnön lastensa lapsillekin, mutta syntisen tavara talletetaan vanhurskaalle.

23 Speise in Fülle bringt der Neubruch der Armen, aber mancher wird durch seine Ungerechtigkeit hinweggerafft.

Köyhien uudiskyntö antaa runsaan ruuan; mutta moni tuhoutuu, joka ei oikeudessa pysy.

24 Wer seiner Rute schont, der haßt seinen Sohn; wer ihn aber lieb hat, ist auf Züchtigung bedacht.

Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan; mutta joka häntä rakastaa, se häntä ajoissa kurittaa.

25 Der Fromme hat zu essen, bis er satt wird, aber der Gottlosen Bauch muß Mangel leiden.

Vanhurskas saa syödä kylläksensä, mutta jumalattomain vatsa jää vajaaksi.