Job 33

1 Nun aber höre, Hiob, meine Rede und allen meinen Worten leih' dein Ohr.

"Mutta kuule nyt, Job, minun puhettani, ja ota korviisi kaikki minun sanani.

2 Siehe doch, ich thue meinen Mund auf, und meine Zunge redet unter meinem Gaumen.

Katso, minä olen avannut suuni, kieleni puhuu suulakeni alla.

3 Geradem Sinn entstammen meine Worte, und was meine Lippen wissen, sprechen sie lauter aus.

Vilpittömästä sydämestä lähtevät sanani; mitä tietävät, sen huuleni suoraan sanovat.

4 Der Geist Gottes hat mich geschaffen, und des Allmächtigen Odem belebt mich.

Jumalan henki on minut luonut, ja Kaikkivaltiaan henkäys elävöittää minut.

5 Wenn du kannst, so widerlege mich; rüste dich gegen mich, stelle dich zum Kampf.

Vastaa minulle, jos taidat; varustaudu minua vastaan, nouse taisteluun.

6 Siehe, ich stehe zu Gott, wie du; aus gleichem Thon wie du bin ich geschnitten.

Katso, Jumalan edessä minä olen samanlainen kuin sinä: hyppysellinen savea olen minäkin.

7 Nein, Furcht vor mir braucht dich nicht zu erschrecken, und meine Hand soll dich nicht niederdrücken.

Katso, ei käy minusta kauhu, joka sinut peljästyttää, eikä minun painoni ole raskaana ylläsi.

8 Allein, vor meinen Ohren sagtest du - ich vernahm den Laut deiner Worte:

Mutta sinä olet sanonut korvieni kuullen, minä olen kuullut sinun sanojesi äänen:

9 “Rein bin ich, ohne Missethat, bin lauter und frei von Schuld.

'Puhdas minä olen, rikoksesta vapaa; olen viaton, eikä minussa ole vääryyttä.

10 Fürwahr, Feindseligkeiten erfindet er gegen mich, erachtet mich für seinen Feind,

Katso, hän keksii vihan syitä minua vastaan, hän pitää minua vihollisenansa;

11 legt meine Füße in den Block, beobachtet alle meine Wege.”

hän panee minun jalkani jalkapuuhun, vartioitsee kaikkia minun polkujani.'

12 Sieh, darin hast du Unrecht, erwidere ich dir; denn Gott ist größer als ein Mensch.

Katso, sinä et ole oikeassa-niin minä vastaan sinulle-sillä Jumala on suurempi kuin ihminen.

13 Warum hast du gegen ihn gehadert, daß er auf alle deine Worte keine Antwort erteile?

Miksi olet riidellyt häntä vastaan, jos hän ei vastaa kaikkiin ihmisen sanoihin?

14 Denn freilich spricht Gott einmal, auch zweimal - aber man beachtet es nicht.

Sillä Jumala puhuu tavalla ja puhuu toisella; sitä vain ei huomata.

15 Im Traum, im Nachtgesicht, wenn tiefer Schlaf auf die Menschen fällt, im Schlummer auf dem Lager,

Unessa, öisessä näyssä, kun raskas uni valtaa ihmiset ja he nukkuvat vuoteillansa,

16 dann öffnet er der Menschen Ohr und drückt ihrer Verwarnung das Siegel auf,

silloin hän avaa ihmisten korvat ja sinetillä vahvistaa heidän saamansa kurituksen,

17 von seinem Thun den Menschen abzubringen und den Mann vor Hoffart zu schirmen.

kääntääkseen ihmisen pois pahasta teosta ja varjellakseen miestä ylpeydestä,

18 Er bewahrt seine Seele vor der Grube und sein Leben, daß es nicht durch Geschosse dahinfährt.

säästääkseen hänen sielunsa haudasta ja hänen henkensä syöksymästä peitsiin.

19 Auch wird er gezüchtigt durch Schmerz auf seinem Lager; ununterbrochen wütet der Kampf in seinem Gebein.

Myös kuritetaan häntä tuskalla vuoteessansa, kun hänen luissaan on lakkaamaton kapina,

20 Dann läßt ihm sein Lebenstrieb das Brot zum Ekel werden, und seine Seele die Lieblingsspeise.

ja hänen henkensä inhoaa leipää ja hänen sielunsa herkkuruokaa.

21 Sein Fleisch schwindet dahin, daß es kein Ansehen mehr hat, unscheinbar wird sein dürres Gebein,

Hänen lihansa kuihtuu näkymättömiin, ja hänen luunsa, ennen näkymättömät, paljastuvat.

22 so daß seine Seele dem Grabe nahe ist, und sein Leben den Todesengeln.

Näin lähenee hänen sielunsa hautaa ja hänen henkensä kuolonvaltoja.

23 Wenn dann ein Fürsprech-Engel für ihn da ist, einer von den Tausend, dem Menschen seine Pflicht zu verkündigen,

Jos silloin on hänen puolellansa enkeli, välittäjä, yksi tuhansista, todistamassa ihmisen puolesta hänen vilpittömyyttään,

24 und er sich seiner erbarmt und spricht: “Erlöse ihn und laß ihn nicht in die Grube hinabfahren; ich habe das Lösegeld erhalten” -

niin Jumala armahtaa häntä ja sanoo: 'Vapauta hänet, ettei hän mene hautaan; minä olen saanut lunastusmaksun'.

25 dann strotzt sein Leib von Jugendfrische, er kehrt zurück zu den Tagen seiner Jugendkraft.

Silloin hänen ruumiinsa taas uhkuu nuoruuden voimaa, hän palajaa takaisin nuoruutensa päiviin.

26 Er fleht zu Gott, und der erweist ihm Gnade, läßt ihm sein Antlitz unter Jauchzen schauen und vergilt so dem Menschen sein richtiges Verhalten.

Hän rukoilee Jumalaa, ja Jumala mielistyy häneen ja antaa hänen riemuiten katsella hänen kasvojaan; niin hän palauttaa ihmiselle hänen vanhurskautensa.

27 Er singt vor den Leuten und spricht: “Ich hatte gesündigt und das Recht verkehrt, doch wurde es mir nicht vergolten.

Hänpä nyt laulaa muille ihmisille ja sanoo: 'Minä olin tehnyt syntiä ja vääristänyt oikean, mutta ei sitä kostettu minulle;

28 Er hat meine Seele erlöst und sie nicht zur Grube hinfahren lassen, und mein Leben erfreut sich am Licht.”

hän pelasti minun sieluni joutumasta hautaan, ja minun henkeni saa iloiten katsella valkeutta'.

29 Sieh, dies alles thut Gott mit dem Menschen zweimal, dreimal,

Katso, kaiken tämän tekee Jumala kahdesti ja kolmastikin ihmiselle,

30 seine Seele der Grube zu entreißen, daß er vom Lichte des Lebens umleuchtet werde.

palauttaakseen hänen sielunsa haudasta ja antaakseen elämän valkeuden hänelle loistaa.

31 Merke auf, Hiob, höre mir zu; schweige und laß mich reden!

Tarkkaa, Job, kuule minua; vaikene ja anna minun puhua.

32 Hast du Worte, so widerlege mich; sprich nur, denn gern gäbe ich dir Recht!

Mutta jos sinulla on, mitä sanoa, niin vastaa minulle; puhu, sillä mielelläni soisin sinun olevan oikeassa.

33 Wo nicht, so höre du mir zu; schweige, damit ich dich Weisheit lehre.

Ellei, niin kuule minua; vaikene, niin minä opetan sinulle viisautta."