Psalm 77

1 Auf den Siegesspender, für Zurückgezogene, von Asaph, ein Lied. Zu Gott erheb ich meiner Klage Stimme, zu Gott nur meine Stimme: "Du, mein Gott! Horch auf!"

Asaphin Psalmi, Jedutunin edestä, edelläveisaajalle. Minä huudan äänelläni Jumalaa: Jumalaa minä huudan, ja hän kuultelee minua.

2 In meiner Notzeit suche ich den Herrn; mein Ringen währt ohn' Ende in der Nacht, und meine Seele läßt sich nimmer trösten.

Minun hätä-ajallani etsin minä Herraa: minun käteni on yöllä ojettu, ja ei lakkaa; sillä ei minun sieluni salli itseänsä lohduttaa.

3 Wenn Gottes ich gedenke, muß ich seufzen. Und überlege ich, verzagt mein Geist. (Sela)

Minä ajattelen tosin Jumalan päälle, olen kuitenkin murheissani: minä tutkin, ja henkeni on sittekin ahdistuksessa, (Sela)

4 Die Augenlider bannst Du mir; verstört bin ich und ohne Sprache.

Sinä pidät minun silmäni, että he valvovat: minä olen niin voimatoin, etten minä voi puhua.

5 Ich überdenke alte Tage, die Jahre der Vergangenheit.

Minä ajattelen vanhoja aikoja, entisiä vuosia:

6 Bedenke ich des Nachts mein Leiden, erwäge ich's in meinem Sinn, dann forscht mein Geist:

Minä muistan yöllä minun kantelettani: minä puhun sydämelleni, ja minun henkeni tutkii:

7 "Verstößt der Herr denn ewiglich? Ist er denn niemals wieder gnädig?

Heittäneekö Jumala pois ijankaikkisesti, ja ei yhtään armoa silleen osoittane?

8 Hat seine Huld für immer aufgehört? Hat die Verheißung ganz und gar ein Ende?

Puuttuneeko hänen laupiutensa ijankaikkisesti, ja olleeko lupauksella jo loppu suvusta sukuhun?

9 Hat Gott das Gnädigsein verlernt? Hält er erzürnt sein Mitleid auf?" (Sela)

Onko Jumala unohtanut olla armollinen? ja sulkenut laupiutensa vihan tähden? (Sela)

10 Da sag ich mir: "Das ist mein Kummer, daß sich geändert hat des Höchsten Rechte."

Minä sanoin: se on minun heikkouteni; mutta Ylimmäisen oikia käsi voi kaikki muuttaa.

11 Ich bin der Werke eingedenk des Herrn, betrachte jetzt Dein Wunderwalten in der Vorzeit

Sentähden minä muistan Herran töitä, ja minä ajattelen entisiä ihmeitäs,

12 und überlege all Dein Tun und sinne Deinen Taten nach.

Ja puhun kaikista sinun töistäs, ja sanon sinun teoistas.

13 Dein Weg ist heilig, Gott. Wer ist ein Gott, so groß wie Gott?

Jumala, sinun ties on pyhä: kussa on niin väkevää Jumalaa kuin sinä Jumala?

14 Du bist der Gott, der Wunder tut. So offenbare an den Völkern Deine Macht!

Sinä olet se Jumala, joka ihmeitä tekee: sinä osoitit voimas kansain seassa.

15 Erlös mit Macht Dein Volk, des Jakob und des Joseph Söhne. (Sela)

Sinä lunastit sinun kansas käsivarrellas, Jakobin ja Josephin lapset, (Sela)

16 Die Wasser seh'n Dich, Gott. Die Wasser sehen Dich und beben; selbst Meerestiefen zittern.

Vedet näkivät sinun, Jumala, vedet näkivät sinun ja vapisivat, ja syvyydet pauhasivat,

17 Ausströmen Wolken Wasser, und das Gewölke donnert, es fliegen Deine Pfeile hin und her.

Paksut pilvet kaasivat vettä, pilvet jylisivät ja nuolet lensivät sekaan.

18 Zu Deinem Donner, rollend, krachend, leuchten Deine Blitze. Der Erdkreis zittert und die Erde bebt.

Se jylisi taivaassa, ja sinun leimaukses välkkyi maan piirin päälle: maa liikkui ja värisi siitä.

19 Dein Weg geht durch das Meer, Dein Pfad durch große Wasser, doch unkenntlich ist Deine Spur.

Sinun ties oli meressä, ja sinun polkus olivat suurissa vesissä, ja ei sinun jälkiäs kenkään tuntenut.

20 Du führst Dein Volk gleich einer Herdean Mosis und an Aarons Hand.

Sinä veit kansas niinkuin lammaslauman, Moseksen ja Aaronin kautta.