Job 8
1 Et Bildad de Such prit la parole et dit:
Niin vastasi Bildad Suasta ja sanoi:
2 Jusques à quand tiendras-tu ces discours? Les paroles de ta bouche ont la violence de l'ouragan.
Kuinka kauvan sinä tahdot näitä puhua? ja sinun suus puheet ovat niinkuin väkevä tuuli?
3 Dieu fera-t-Il plier la loi, et le Tout-puissant, plier la justice?
Väärinkö Jumala tuomitsee, eli rikkooko Kaikkivaltias oikeuden?
4 Si tes fils ont péché contre Lui, Il les a mis à la merci de leur crime.
Jos poikas ovat syntiä tehneet hänen edessänsä, niin hän on hyljännyt heitä heidän pahain tekoinsa tähden.
5 Mais si tu veux chercher Dieu, et du Tout-puissant implorer la clémence,
Mutta jos sinä aikanansa etsit Jumalaa, ja rukoilet Kaikkivaltiasta hartaasti,
6 si tu es pur et droit, oh! alors Il veillera sur toi, et donnera le bonheur à la maison d'un juste,
Ja jos sinä olet puhdas ja hyvä, niin hän herättää sinun, ja taas tekee rauhalliseksi hurskautes majan.
7 et tes commencements auront été petits, tant ton avenir aura de grandeur.
Ja kussa sinulla oli ennen vähä, pitää tästedes sinulle sangen paljon lisääntymän.
8 Interroge en effet l'âge qui précède, et fais attention aux recherches de ses pères:
Sillä kysy nyt entisiltä sukukunnilta, ja rupee kysymään heidän isiltänsä.
9 (car nous sommes d'hier, et nous ne savons pas, car nos jours sont une ombre sur la terre).
Sillä me olemme niinkuin eilen tulleet, ja emme mitään tiedä: meidän elämämme on niinkuin varjo maan päällä.
10 Ne t'instruiront-ils pas? ne te diront-ils pas, et de leur cœur ces mots ne sortiront-ils pas?
Heidän pitää opettaman sinua, ja sanoman sinulle, ja tuoman puheensa edes sydämestänsä.
11 Le papyrus grandit-il où il n'y a pas de marais? le roseau prospère-t-il où il n'y a pas d'eau?
Kasvaako kaisla, ellei seiso loassa? eli kasvaako ruoho ilman vettä?
12 il en est encore à son premier jet, on ne le fauche pas, cependant il sèche avant toutes les herbes.
Koska se vielä kukoistaa ennenkuin se niitetään, kuivettuu se ennenkuin heinä korjataan.
13 Tel est le chemin de quiconque oublie Dieu, et l'espoir de l'impie s'évanouit,
Niin käy kaikkein niiden, jotka Jumalan unhottavat, ja ulkokullattuin toivo katoo.
14 son assurance est brisée, en une toile d'araignée il met sa confiance;
Sillä hänen toivonsa tulee tyhjäksi, ja hänen uskalluksensa niinkuin hämähäkin verkko.
15 il s'appuie sur sa maison, et elle ne tient pas, il s'y cramponne, et elle ne reste pas debout.
Hän luottaa huoneensa päälle, ja ei se pidä seisoman; hän turvaa siihen, ja ei se pidä pysyväinen oleman.
16 Il est plein de sève aux rayons mêmes du soleil, et ses jets s'étendent au delà de son enclos,
Se viheriöitsee kyllä ennen auringon nousemaa, ja sen heikot oksat kasvavat hänen yrttitarhassansa.
17 dans des monceaux de cailloux ses racines s'insinuent, il affronte un sol pierreux;
Hänen juurensa seisoo paksuna lähteen tykönä, ja huoneet kivien päällä.
18 qu'on l'arrache de sa place, elle le renie: « Je ne t'ai jamais vu! »
Mutta koska hän nielee sen paikastansa, kieltää hän sen, niinkuin ei olis nähnytkään sitä.
19 Telles sont les délices de ses voies, et de la poussière il en croîtra d'autres.
Katso, tämä on hänen menonsa riemu; ja toiset taas kasvavat tuhasta.
20 Voici, Dieu ne rejette pas l'innocent, mais Il ne prend point les pécheurs par la main:
Sentähden katso, ei Jumala hyviä hylkää, eikä vahvista pahain kättä,
21 si bien qu'il remplira ta bouche d'allégresse, et tes lèvres, de jubilation.
Siihen asti että sinun suus naurulla täytetään ja huules riemulla.
22 Ceux qui te haïssent, seront couverts de honte, et la tente des impies cessera d'être,
Mutta ne jotka sinua vihaavat, pitää häpiään tuleman; ja jumalattomain asuinsia ei pidä pysyväinen oleman.
